Naisasiat

  • 7 520 676
  • 26 580

Spiit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Sanoin tosin vielä et mun mielestä kannattee oikeasti miettiä vähän miten paljon sitä viinaa vetää, mut naisella tuntu olevan jotenki huoleton asenne koko hommaan.

Mut näin lyhyessä jutussa tää nyt ei oikein tunnu loogiselta. Tai oikeastaan tuntuu siltä et nainen ei edes halua sitoutua yhteen mieheen vaan haluaa tehdä just niinku huvittaa ja vähän kenen tahansa kanssa.

Jos koitat asettua tarkastelemaan tilannetta vähän sen ulkopuolelta ja luet esimerkiksi yllä olevat kirjoituksesi, mietit mitä ajatuksia ne herättävät ja peilaat ko. ajatuksia jo koettuihin asioihin tämän naisen kanssa.. Niin pidätkö kovin todennäköisenä, että uudelleenlämmitetty juttu tuottaa hedelmää? Tai pidätkö todennäköisenä sitä, että noin vaan nappia painamalla vastaavia ongelmia ja naisen aiheuttamia hölmöilyjä ei enää tulisikaan vastaan jatkossa? Tarkoitus ei ole olla veemäinen, mutta jos nyt suoraan sanotaan niin eihän tuossa kovin hyvät merkit ole ilmassa..

Olen itse ihan samanlainen sen suhteen, että tunteet menevät helposti järjen edelle, mutta oman henkisen hyvinvointisi vuoksi, mieti tarkkaan millä asenteella ja odotuksilla hyppäät hommaan mukaan. Voi olla että palaa näpit..
 

Infamous

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Penguins, Steelers
Toisaalta tekis mieli vaan soittaa heti perään ja käskeä unohtamaan koko asian mut sit tää menis taas niin saatanan lapselliseksi pelleilyksi. Vaikka toisaalta mulle on ihan sama mitä se nainen musta ajattelee..

Sivusta seuranneena voin lievittää tämän huolen osalta pelkojasi; tuon rajan olette ylittäneet jo hyvä tovi sitten.

Täytyy kyllä sanoa että toisaalta kadehdin veli thegon kykyä heittäytyä tunteiden vietäväksi, itselleni ei ole koskaan noin lyhyessä ajassa (tai oikeastaan missään ajassa) kehittynyt ketään naista kohden niin syviä tunteita että voisin alistua aisankannattajan rooliin ehdoin tahdoin.
 

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Vähän alkaa tuntua että meillä on käsissä "saava" versio Jomppa_Koo:sta
 

thego

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nashville
Tajusin tos iteki et eipä täs oo enää mitään hävittävää eikä tää voi yhtään lapsellisemmaksi mennä joten otin puhelimen käteen ja kirjoitin fiksusti naiselle tekstiviestin jossa pyysin unohtamaan sen mitä sanoin ja ettei tää kuitenkaan toimis enää. Toivotin lopuksi kaikkea hyvää molemmille ja naiselta tuli vastauksena samat toivotukset. Ja siis kyllä mulla koko ajan se järki pelaa ja se sano jo aikaa sit et pitäis heittää tää muija helvettiin ku tuli nää ekat tekstiviesti/facebook- pelleilyt ja tajusin miten epäkypsä yksilö on kyseessä mut en mä vaan juuri ikinä halua/jaksa/osaa kuunnella sitä järkeä kun tunteet vaan huutaa et mitä se suhde parhaimmillaan on. Pyydän anteeksi, siirryn nurkkaan häpeämään ja jätän noi naiset teille jotka vielä jotenki pärjäätte niiden kanssa.
 

thego

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nashville
Nyt kun asiaa miettii niin on ihan aiheellista kysyä et onko mun edes järkeä yrittää enää. Jotenki mulla puuttuu kokonaan se vaihde tunteista jossa vielä rauhassa tutustutaan toiseen ja katotaan pikkuhiljaa et millanen ihminen se toinen todellisuudessa on. Mä oon oikeastaan aina vetäny täysillä tai sit en ollenkaan. Kaks kertaa on tullu vastaan sellainen nainen joka pysy tossa alkuvauhdissa mukana ja ne suhteet kestiki yli kaks ja kolme vuotta. Mut toisaalta ne ehkä loppupeleissä kusi siihen nopeaan alkuun. En nyt tiedä voiko tunneasioissa puhua normaalista, mut ei tää mun tyyli ainakaan ihan tavallisimmasta päästä ole. Jotenki kuvaavaa on se mitä kaveri tokas ku kerroin mitä tää nainen oli tehny: "entä sitten? Ettehän te edes seurustellu." niin.. Jossain vaiheessa on kyllä menty pahasti pieleen ku meikästä tuli tällänen. Voiko tästä edes kasvaa tai kypsyä pois vai onko toivo jo menny kokonaan?
 

Iker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tajusin tos iteki et eipä täs oo enää mitään hävittävää eikä tää voi yhtään lapsellisemmaksi mennä joten otin puhelimen käteen ja kirjoitin fiksusti naiselle tekstiviestin jossa pyysin unohtamaan sen mitä sanoin ja ettei tää kuitenkaan toimis enää. Toivotin lopuksi kaikkea hyvää molemmille ja naiselta tuli vastauksena samat toivotukset.

No just.

Ja ensi viikolla taas facebookissa pyydät kahville ja sen jälkeen homma loppuviikosta tekstarilla poikki ja ehkä taas tossa syssymmällä takaisin yhteen kun nainen sattuu tykkäämään jostain facebook-päivityksestäsi.

Aikamoista pelleilyä, siinä oma mielipiteeni asiasta. En ota kantaa pitäisikö teidän olla yhdessä vai ei mutta sirkuspelleilyksi on mennyt toi touhu. Toisaalta minun mielipiteelläni ei tietenkään ole paskankaan verran merkitystä sinun ihmissuhteiden kannalta ja teet kuten huvittaa, mutta täällä kun ulkopuolisten silmille jokaisesta kohtalaisen tuuliviirenomaisista käänteestä raportoit, niin kai sitä toisaalta saa oman mielipiteensä asiasta ilmoittaa.

Sen verran kirjoitustesi perusteella menee aikaa ja ajatusta tuohon naiseen, että en tosiaan osaa sanoa pitäisikö ottaa vai jättää. Joka tapauksessa toi nykyinen kuvio on aikamoista kuraa, jos juttusi antaa todenmukaisen kuvan tarinan kulusta.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Nyt kun asiaa miettii niin on ihan aiheellista kysyä et onko mun edes järkeä yrittää enää. Jotenki mulla puuttuu kokonaan se vaihde tunteista jossa vielä rauhassa tutustutaan toiseen ja katotaan pikkuhiljaa et millanen ihminen se toinen todellisuudessa on.

Tohkeissaan olossa ei ole mitään muuta vikaa, kuin että silloin saa siipeensä vähän helpommin ja vähän pahemmin. Ei minusta tunteita kannata alkaa jemmailla eikä itseään kannata tieten tahtoen kovettaa, koska vaikka osumat on tuollaisena rajumpia, niin kyllä ne onnistumisetkin sitten tärähtää vähän toisella tavalla kuin kyynisemmällä jannulla. Kyllä se ennemmin tai myöhemmin jonkun kanssa natsaa, vaikka sitä odotellessa voi tietysti tulla vähän tuskaakin.
 
En nyt tiedä voiko tunneasioissa puhua normaalista, mut ei tää mun tyyli ainakaan ihan tavallisimmasta päästä ole.

Vedän mutkia suoraksi mutta sanoisin että tuo on ihan normaalia. Sulla on vielä tunteita (vahvoja sellaisia) kyseistä naikkosta kohtaan, mutta et osaa antaa anteeksi henkilön "sähläystä" muiden kanssa. Ja tunteet tulee sitten pintaan kun näette kasvokkain. Osa sinua haluaa epätoivoisesti rakentaa jotakin fantasiamaailmaa tämän naisen kanssa mutta järki sanoo toisin. Elät paradoksaalisessa maailmassa, koska et tiedä mihin suuntaan pitäisi edetä. Aivosi ovat solmussa ja tietä ei näy. Paras ratkaisu (mielestäni) on antaa asian olla. Nainen on jo näyttänyt todellisen luonteensa. Mitä sitten vaikka se oli suhteen alkuvaiheessa? Jos nainen olisi todellisesti kiinnostunut sinusta, ei näin olisi käynyt. Valitettavasti. Tunnusta tosiasiat ja liiku eteenpäin. Ei se helppoa ole mutta mikä ei tapa, sattuu saatanan kipeää. Ei kukaan halua nukkua yksin. Mutta ainakaan tälläinen "ettäs, joopas"- leikki ei palvele ketään. Ja on hyvä että vetää täysillä tai ei ollenkaan. Himmailu jätetään sitten muille. Hyvät hetket tuntuu helvetisti paremmalta ja huonot hetket taas sitten helvetin pahalta. It's just life, man.

En haluaisi kuulostaa kyyniseltä, mutta viinaan menevä yksinhuoltaja-äiti.. Sorry dude, but you deserve better.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Tunneasioitahan ei voi eikä pidä sotkea järjellä. Ovat kaksi asiaa, jotka miksaavat huonosti. Siitä ei tule kuin iso soppa. Tai toki, jos esim. on jo parisuhteessa, jossa haluaa olla jatkossakin ja ihastuu vaikkapa hetkellisesti johonkin, niin silloin on syytä käyttää järkeä ja "tietää", että kyllä se ihastus siitä kaikkoaa, jos vaan ei lähde sotkemaan sitä parisuhdettaan mitenkään.

Thegolle - samaa mieltä Snaksterin kanssa, älä kyynistä ja koveta itseäsi. Jos elämässä (tunne-elämässäkin) ei ota joskus riskejä, niin ei niitä voittojakaan hirveästi tule. Joskun mennyt itsekin todella vauhdilla suhteeseen ja vaikka sen loppuminen tekikin sitten kipeää, niin kyllä siitäkin suhteesta näin jälkeen päin on mielessä positiiviset asiat.

Ja jos sinulla on tunteita tuota naista kohtaan ja voit oikeasti antaa anteeksi hänelle tuon pettämisen, niin ei välttämättä kannata heivata häntä kokonaan pihalle. Aikoinaan eräs ystäväni (nainen) oli enemmän tai vähemmän sekaisin pitkäaikaisen parisuhteensa päättymisen jäljiltä. Etsi uutta suhdetta, aloitti sen, mutta jokin sitoutumiskammo tms. aiheutti sitten sen, että petti suht helpolla uutta kumppaniaan. Ja sai aikaan sen, että uusi kumppani heivasi naisen pihalle.

Nainen oli taas seurustellut jonkin aikaa erään miehen kanssa ja miehelle kävi ilmi, että nainen oli pettänyt. No, mitä tekee mies usein tässä tilanteessa - jättää naisen. Ja jos haluaa keskustella asiasta jonkun kanssa, juttelee kavereidensa kanssa, jotka vahvistavat näkemystä naisen petollisuudesta ja kehottavat miestä jättämään naisen. Tämä mies, jonka jo tunsin (siinä vaiheessa olin kuitenkin vielä enemmän ystävä tuon naisen kanssa, nykyisin mies on yksi läheisimmistä ystävistäni), tuli keskellä yötä juttelemaan kanssani ja kysyi minulta neuvoa, että mitä hän oikein tekee tuon naisen kanssa. Keskusteltiin siinä aamuyöllä tuntikausia. En enää tarkkaan muista, mitä kaikkea haasteltiin. Se, mitä koitan tuosta tilanteesta sanoa, on, että mies ei hakenut vahvistusta ns. omilta kavereiltaan naisen jättämiselle (vrt. thego kertoo suhdekuvionsa sotkuista täällä jatkoajassa ja kutakuinkin kaikki kehottavat unohtamaan naisen) vaan halusi keskustella jonkun naisen ystävän kanssa. Ei siis halunnut tuomita naista ainakaan täysillä, koska hänellä oli tunteita tuota naista kohtaan.

En nyt muista enää, miten nopeasti tilanne siitä korjaantui, mutta ei siinä hirmu kauan mennyt, kun nainen lopulta oppi ja ymmärsi, että tuossa oli hyvä mies hänelle, sai sotkuisen tunne-elämänsä järjestykseen ja he oikeasti vakiintuivat ja olivat hyvässä parisuhteessa (naimisiinkin päätyivät) naisen kuolemaan asti.

En nyt ole sanomassa, että thegon pitäisi jatkaa tuota suhdetta, jos tuntuu, että sitä ei pidä tehdä. Halusin lähinnä tällä kirjoituksellani tuoda esiin toisenkin näkökulman ja valaista, että tuostakin voi tulla vielä hyvä suhde (jota tosin itsekin pidän epätodennäköisenä), jos asiat loksahtavat kohdilleen. Mene thego nyt sen mukaan, miltä sinusta tuntuu, älä sen mukaan mikä on järkevää, on minun neuvoni tilanteeseen.
 

thego

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nashville
Toisaalta minun mielipiteelläni ei tietenkään ole paskankaan verran merkitystä sinun ihmissuhteiden kannalta ja teet kuten huvittaa, mutta täällä kun ulkopuolisten silmille jokaisesta kohtalaisen tuuliviirenomaisista käänteestä raportoit, niin kai sitä toisaalta saa oman mielipiteensä asiasta ilmoittaa.

Sen takia kait tänne keskustelupalstalle kirjoitellaan et saa kommentteja omiin viesteihin ja sitä keskustelua aikaiseksi. Sun viestistä tosin en kyl mitään muuta irti saanut kuin jonkun asteisen vitutuksen mun kirjoittelua kohtaan. Jatkoajasta löytyy kätevä ignore- toiminto jos oikeasti vituttaa tää mun jatkuva kirjoittelu. Ei siis millään pahalla, iteki käytän kyseistä toimintoa parin käyttäjän kohdalla.

Tohkeissaan olossa ei ole mitään muuta vikaa, kuin että silloin saa siipeensä vähän helpommin ja vähän pahemmin.

No kyl mä näkisin siinä vähän enemmänki huonoja puolia. Ensinnäki naiset tuntuu monesti olevan ihmeissään et miten mä oon tällänen ihminen ja ehkä joskus saatan antaa itsestäni epätoivoisen kuvan kun vedän näin täysillä vrt. et mulle ois ihan sama kunhan jonku naisen saa. Toisaalta taas muhun kolahtaa kaikki pienetki asiati vähän turhan kovaa, kuten mitä tänneki aikanaan kirjoittelin näitä juttuja ja ne alkaa sit vaikuttaa jo esim. työelämään.

Vedän mutkia suoraksi mutta sanoisin että tuo on ihan normaalia. Sulla on vielä tunteita (vahvoja sellaisia) kyseistä naikkosta kohtaan, mutta et osaa antaa anteeksi henkilön "sähläystä" muiden kanssa. Ja tunteet tulee sitten pintaan kun näette kasvokkain. Osa sinua haluaa epätoivoisesti rakentaa jotakin fantasiamaailmaa tämän naisen kanssa mutta järki sanoo toisin. Elät paradoksaalisessa maailmassa, koska et tiedä mihin suuntaan pitäisi edetä. Aivosi ovat solmussa ja tietä ei näy. Paras ratkaisu (mielestäni) on antaa asian olla. Nainen on jo näyttänyt todellisen luonteensa. Mitä sitten vaikka se oli suhteen alkuvaiheessa?

Näinhän se taitaa mennä ja olet kyllä aivan oikeassa. Oikeastaan kaikki oli jotenki selvää siihen asti kunnes törmättiin kaupungilla. Naisella oli vielä muksu mukana ja kun menin heitä siihen moikkaamaan niin muksu oli ihan innoissaan kun näki mua pitkästä aikaa.. Ja tottakai nainenki näyttää parhaan puolensa aina kun lapsi on mukana tilanteessa. Mä vähän luulen et toi lapsi on osaltaan sokaissu mua tässä suhteessa koska kyl mä rehellisesti sanottuna haluaisin pikkuhiljaa jo sen perheen itelleni ja niitä lapsia. On sitä ennenki tullu mietittyä mut ei nyt oo vielä tullu sellasta naista vastaan jonka kanssa vois perhettä alkaa perustamaan.

Thegolle - samaa mieltä Snaksterin kanssa, älä kyynistä ja koveta itseäsi. Jos elämässä (tunne-elämässäkin) ei ota joskus riskejä, niin ei niitä voittojakaan hirveästi tule. Joskun mennyt itsekin todella vauhdilla suhteeseen ja vaikka sen loppuminen tekikin sitten kipeää, niin kyllä siitäkin suhteesta näin jälkeen päin on mielessä positiiviset asiat.

No kyllä musta välistä tuntuu et onko järkeä leikkiä oman terveyden ja mielenterveyden kanssa jonkun naisen takia. Edellinen ero silloin keväällä oli sellainen helvetti josta onneksi pääsin takasin jaloilleni. Nythän mulla oli asiat taas pitkästä oikeasti ihan saatanan hyvin enkä edes kaivannut mitään naista elämään. Lopetin juomisen, sain elämäni parhaan työpaikan, muutin uuteen kaupunkiin, aloitin lenkkeilyn aktiivisesti ja mullahan on aina ollu helvetin hyvät ystävät. Sit ku yks muija käy täs elämäs pyörähtään muutaman viikon niin on sen jälkeen sellanen olo et mitä vitun järkeä täs hommas on? Sen "mä sähläsin"- tekstiviestin jälkeen mulla oli ensimmäinen reaktio marssia kaljakauppaan ja alkaa vaan dokaamaan ihan vitusti. Ja oikeastaan muutenki tän eron jälkeen ei oo nää asiat tuntunu oikein miltään ja on sellanen epätoivo taas laskeutunu koko elämän päälle. Järki kyllä sanoo et eihän täs mikään oo muuttunu ja ihan samat palaset mulla on elämässä oikeilla paikoillaan.

En nyt ole sanomassa, että thegon pitäisi jatkaa tuota suhdetta, jos tuntuu, että sitä ei pidä tehdä. Halusin lähinnä tällä kirjoituksellani tuoda esiin toisenkin näkökulman ja valaista, että tuostakin voi tulla vielä hyvä suhde (jota tosin itsekin pidän epätodennäköisenä), jos asiat loksahtavat kohdilleen. Mene thego nyt sen mukaan, miltä sinusta tuntuu, älä sen mukaan mikä on järkevää, on minun neuvoni tilanteeseen.

Kyl mä tässä tilanteessa valitsen sen järjen äänen. Jos ei muuta niin riittää ku ajattelee et tää on tässä vaiheessa helpompi pistää poikki ku jos vaikka jatkettais ja muija pettää sit vuoden-parin päästä. Enkä mä vielä kaikesta huolimatta luota omaan mielenterveyteeni niin paljoa et uskaltaisin tällästä riskiä ottaa. Eikä se nyt oo pelkästään tuosta pettämisestä kiinni vaan tässä on ollu paljon muutaki turhaa pikkusäätämistä mitä ei oikein jaksais.
 

thego

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nashville
koko teksti

Luulis et neljän vuoden jälkeen ois meno jo muttunut. Oletan siis et olet puhunu tästä asiasta naisen kanssa? Mitä jos seuraavan kerran kun tulee jotain tekstiviestiä tms. niin sanot vaan sille et jutellaan sit kasvotusten jos sulla on jotain asiaa? Ite yritin ton edellisen kanssa pariki kertaa sitä et ku nähtiin niin istuttiin rauhassa alas ja sanoin et nyt voit kertoa kaiken mitä sulla on mielen päällä. No yllättäen sillä hetkellä ei tullu mitään mieleen, mutta viimeistään seuraavana päivänä tuli taas jotain ihme viestejä. Toi synttärihommaki kuulostaa kyl aika lapselliselta, joo kyllähän sitä odottaa et oma puoliso muistaa syntymäpäivänä jotenki mut ei siinä nyt mitään vitun erityisiä yllätyksiä tarvi joka vuosi keksiä.

Faktahan on et kukaan nainen ei ole täydellinen ja tässä tapauksessa suosittelen vakavasti miettimään et onko niitä hyviä puolia niin paljon et kestät noi huonotki.
 

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Olen päättänyt, että tämän syksyn aikana ainakin yritän löytää itselleni naisystävän.

Vaikka ajatus ensimmäisen askeleen eli flirttailun aloittamisesta jonkun tuiki tuntemattoman naisihmisen kanssa hirvittää, olen päättänyt tarttua härkää sarvista ja tehdä jotain asialle. Olen hiljalleen kasvattunut itsetuntoani ja iän myötä olen myös (ainakin omasta mielestäni) päässyt eroon pahimmista lapsekkuuksista, jotka vuosia sitten aiheuttivat usein ongelmia sekä miesten/poikien että naisten/tyttöjen kanssa.

Vaikka kassaneitien kanssa on ihan kivaa toisinaan vaihtaa ajatuksia ja toisinaan jopa hymyjäkin, en ole ainakaan aluksi etsimässä elämäni - tai lähivuosien - naista noista paikoista.
Olen duunin kautta päässyt tutustumaan moniin lupaavalta tuntuviin naisiin eri puolilla maailmaa, mutta kuten aiemmin mainitsin, on tietynlainen lapsekkuuteni saanut nämä ainakin alussa minusta ihmisenä kiinnostuneet vastakkaisen sukupuolen edustajat perääntymään aatoksissaan nähtyään minun kulloisen kehitysasteeni.
Ehkä duunin kautta tällainen saattaa vielä tulla eteeni, mutta en pidä tätä asiaa kovinkaan todennäköisenä, joten olen siirtänyt ajatukseni piakkoin alkavaan syksyyn. Tulevassa opiskelupaikassa katson ja toivon pääseväni vihdoinkin kommunikoimaan tällaisen ihmeen kanssa.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sitä kun luulee asioiden olevan hyvin, niin tulee potku munille.

Keväällä aloitin tapailemaan erästä naishenkilöä. Hänen ehdotuksestaan aloimme seurustelemaan kuukausi sitten. Vanhemmat tavattu, Facebookiin lisätty ym. Vietin juuri pari viikkoa reissussa ystävieni kanssa, ikävöin häntä ja olin onnellinen kun pääsin palaamaan Suomeen hänen luokseen.

Eilen illalla saan meiliä, että ei olla palavasti rakastuneita, hän ei ikävöinyt minua ja tarvitsee etäisyyttä vaikka juuri oltu pari viikkoa erossa. Menin ihan shokkiin, kädet tärisi ja itkin koko illan.

Oikeesti voi vittu. Kannattiko sitä seurustelua ehdottaa jos ei ole tunteistaan varma? Vai muuttuivatko ne nyt itsestään tämän parin viikon aikana kun olin poissa? Kyllähän tuossa hölmökin tajuaa mitä näinä parina viikkona on täällä koti-suomessa voinut tapahtua. Vituttaa. Vittu.

Tulipa tehtyä ainakin oma ennätys seurustelusuhteen lyhkäisyydessä, jos/kun tämä nyt meni poikki.

Edit: Mikä on tarinan opetus? Ei kannata tutustua naisiin. Vaikka olet "ihana", et ahdista toista, annat tilaa ja et muutenkaan tee mitään väärin niin kaikki voi kuitenkin mennä päin vittua.
 
Viimeksi muokattu:

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Eiköhän se siitä vielä nyt kun yläaste on taas alkanut, saatat tavata jonkun kivan gimman jonka kanssa voit alkaa oleen niin unohtuu sitten tämä muija joka teki sinulle likaisen tempun.
Olen 25 v ja tyttö 23 v.

Minulla pari vakavampaa ja pitkää suhdetta takana. Naisella yksi viiden vuoden suhde.

Haistattelu poistettu, koska en halua penaltia. Ymmärrän hyvin, että kuulostaa teinien jutulta. Arvaapa miltä tuntuu kun seurustelusuhde ei kestä edes kuukautta? Kyllä muuten vituttaa ja nolottaa.
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Edit: Mikä on tarinan opetus? Ei kannata tutustua naisiin. Vaikka olet "ihana", et ahdista toista, annat tilaa ja et muutenkaan tee mitään väärin niin kaikki voi kuitenkin mennä päin vittua.

Minulle riittää, että nainen sanoo, että olen ihana tuolla makuukammarin puolella, enkä usko että muuten sanoisivatkaan.

Tänään aamulla avasin tietokoneen ja FB:n. Siellä odotti vähintäänkin mielenkiintoinen viesti yhdeltä entiseltä koulukaverilta, jota en ole nähnyt kymmeneen vuoteen,mutta olemme silloin tällöin chattailleet Facessa.

Hyvinkin vihjailevaan sävyyn kyseli koska olisin tulossa käymään entisessä kotikaupungissani. Ihan mukava tapaus kyseessä, joten täytynee katsoa tuo kortti loppuun. Toki tietysti ihan "kaveri"pohjalta.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ja siitäkin ajasta olit pari viikkoa ulkomailla... Nainen jätti sinut meilillä... Vaikka olitte oikein Facebookiinkin toisenne lisänneet...
Niin? Kuten viestissäni lukee tutustuimme ja aloitimme tapailemaan jo keväällä. Seurustelupäätöksen ja suhteemme tuonnin julkiseksi teimme kuukausi sitten. Josko voisit vaikka painua kirjoituksinesi sinne vitun lukioon. Helvetin ala-arvoista sinulta.
 

Kuntz

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Ja siitäkin ajasta olit pari viikkoa ulkomailla... Nainen jätti sinut meilillä... Vaikka olitte oikein Facebookiinkin toisenne lisänneet...

Kyllä, kuulostaa yläastetouhulta.

Tämmöisiä kirjoituksia alkaa nähtävästi tulla keskellä päivää kun ylä-astelaiset pääsevät tietokoneille ruokatunneilla.... Jos "Tadun" ex-tyttöystävä on käyttäytynyt lapsellisesti, oikeuttaako se vittuilemaan käyttäytymisen uhrille?
 

thego

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nashville
Tämmöisiä kirjoituksia alkaa nähtävästi tulla keskellä päivää kun ylä-astelaiset pääsevät tietokoneille ruokatunneilla.... Jos "Tadun" ex-tyttöystävä on käyttäytynyt lapsellisesti, oikeuttaako se vittuilemaan käyttäytymisen uhrille?

Heittäisin vielä näin yleisenä kysymyksenä, että onko siitä vittuilusta mitään hyötyä? Ihmiset kokee nää tunneasiat eri tavalla ja toiselle lyhyenki jutun päättyminen voi oikeasti kolahtaa, oli se sitten miten "lapsellista" tahansa. Ymmärrän kyllä et täälläki isoilla pojilla on vähän isommat murheet (avioliitot päättyy jne.), mutta ei kai ketjun "säännöissä" ole määritelty mistä kaikesta tänne saa kirjoitella.
 

Al Dente

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaPKo, Jokipojat, HIFK
Edit: Mikä on tarinan opetus? Ei kannata tutustua naisiin. Vaikka olet "ihana", et ahdista toista, annat tilaa ja et muutenkaan tee mitään väärin niin kaikki voi kuitenkin mennä päin vittua.

Täällä käynyt joskus aikanaan parikin kertaa suunnilleen samoin. Tuore suhteenpoikanen ja tyttö kesätöissä toisella paikkakunnalla ja kuitenkin palaamassa pian takasin. Itellä suuret odotukset ja sitten matto alta kun "oon vähän miettiny...". Omasta keissistä käsitys on juurikin se että alkuvaiheessa olisi pitänyt voida olla tosi tiiviisti yhdessä ja tuommoisen parin viikon aikana tytteli ehtii ajatella liikaa asioita ja huomaa ettei ehkä sittenkään. Pitää takoa silloin kun rauta on kuumaa...

Tsemppiä ja uutta matoa koukkuun vaan!
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Heittäisin vielä näin yleisenä kysymyksenä, että onko siitä vittuilusta mitään hyötyä? Ihmiset kokee nää tunneasiat eri tavalla ja toiselle lyhyenki jutun päättyminen voi oikeasti kolahtaa, oli se sitten miten "lapsellista" tahansa. Ymmärrän kyllä et täälläki isoilla pojilla on vähän isommat murheet (avioliitot päättyy jne.), mutta ei kai ketjun "säännöissä" ole määritelty mistä kaikesta tänne saa kirjoitella.
Kiitos. Luonnollisesti en pysty käsittämään miltä esimerkiksi lapsellisen pariskunnan avioero tuntuu osapuolista, aivan varmasti älyttömän järkyttävältä. Tästä ketjusta on saanut lukea sellaisia tarinoita, jotka vetävät mielen matalaksi ja Tadun aivan sanattomaksi.

Oma olo on koko ajan parempaan päin. Ei tämä nyt maailmanloppu ole. Uskomatonta vain kun on ollut yhdessä aivan älyttömän hieno kesä. Itse olin koko jutussa täysillä mukana ja koin hänenkin olevan. Ulkomailla ollessani pari viikkoa reissussa sain häneltä paljon kaipailevia viestejä. Yhtäkkiä kun tulen Suomeen tilanne onkin muuttunut päälaelleen. Enkä tällä kertaa ole mielestäni antanut mitään aihetta tyytymättömyyteen. Toisin kuin aikaisemmissa "aikuisten suhteissa", joita minulla on ollut.

Yhdestä asiasta olen Pekan kanssa samaa mieltä. Jättäminen meilillä/tekstarilla on lapsellista.
 

Kuntz

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Heittäisin vielä näin yleisenä kysymyksenä, että onko siitä vittuilusta mitään hyötyä? Ihmiset kokee nää tunneasiat eri tavalla ja toiselle lyhyenki jutun päättyminen voi oikeasti kolahtaa, oli se sitten miten "lapsellista" tahansa. Ymmärrän kyllä et täälläki isoilla pojilla on vähän isommat murheet (avioliitot päättyy jne.), mutta ei kai ketjun "säännöissä" ole määritelty mistä kaikesta tänne saa kirjoitella.

Tämänlaisissa asioissa päänaukominen ei auta yhtään mitään. Toki joku saattaa siitä jonkinnäköistä nautintoa saada kun pääsee nauramaan toisen pahalle ololle, mutta toivotaan että sellaista toimintaa ei nähtäisi ainakaan täällä. Monelle pienestäkin asiasta puhuminen, enkä nyt kohdista tätä "pientä" tähän "Tadun" juttuun, auttaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös