king of the jungle
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK
Niinhän se on. Itselläni tälläiset ihastumiset ovat aika harvinaisia. Lukioajalta on se ainoa muija, jonka kanssa tuli oltua tosissaan mukana ja ihan kunnolla tunnetta siinä hommassa. Muuten naisjutut ovat olleet lähinnä tunteetonta säätämistä ja pelaamista mahdollisimman monella muijalla samaan aikaan. Pientä säätöä siellä täällä siis. Prkl.Itse olen tullut vuosien varrella siihen lopputulokseen, ettei ole olemassa sitä "yhtä oikeaa", vaan jokainen on se oikea sillä hetkellä. Totta kai jokainen "ystävä", "rakkaus", "seurustelukumppani" yms. jättää oman jälkensä omaan elämään, ja niitä joskus aina miettii jälkeenpäin, mutta ei niitä kannata liikaa murehtia. Kun elää elämäänsä eteenpäin, ennemmin tai myöhemmin tulee vastaan joku toinen, joka tuntuu "oikealle".
Törmäsin aikanaan tällaiseen sanontaan, joka tiivistää oleellisen: "Hän tuntuu niin oikealta minulle, kuten niin moni muukin, aiemmin."
Nyt on oikeastaan toinen kerta menossa kun oikeasti on kiinnostunut jostakin. Pari muijaa tuossa on pari kuukautta yrittänyt meikäläistä lämmitellä ja yleensä ehkä lähtisin leikkiin mukaan, mutta en tällä hetkellä kun on joku joka kiinnostaa ja paljon.
Vaikea sitä on töissä yrittää oikein mitään peliliikkeitä. Melkeen pitää päästä seuraan vapaa-ajalla. Eiköhän tässä nyt jotain keksi. Pakko tämä kortti on katsoa loppuun, kun eihän tästä mitään tule kun ajattelee toista jatkuvasti.
Hyvä esimerkki muuten omasta luonteestani. Reilu vuosi sitten oli yksi muija, josta olin hiukan kiinnostunut. Hän sitten musta vähän enemmänkin. Siinä sen pari kuukautta oli sellaista säätöä ja suurempia ei tapahtunut. Muija rupesi seurustelemaan jonkun kanssa, niin johan samantien meikäläisen kiinnostus heräsi. Sitten valitetaan itsesäälissä kun "juna meni jo".
Pitää näköjään ollu aina jonkinlaista haastetta ja pelaamista mukana.