Naisasiat

[TQoFE]

Mun neuvo on myös, että kannattaa kuunnella mitä tyttöystävälläsi on sanottavaa ja tehdä johtopäätökset sitten. Toisaalta mullakin on aika jyrkkä suhtautuminen muiden suutelemiseen, enkä varmasti antaisi sitä kovin helposti tyttökaverilleni anteeksi. Ainut mahdollisuus olisi nimenomaan tuo, että kuulisin tuon itse tytöltä ja että hän todella katuisi sitä.

Tässä tapauksessahan Wod oli pettäjä, ei tyttöystävä... Jättäisin johtopäätökset petetyn osapuolen tehtäväksi.

Mutta voiko kuitenkaan väittää ihan oikeasti rakastavansa toista, jos kuitenkin suutelee tai pahimmassa tapauksessa käy panemassa muita miehiä/naisia?

Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että ei, ainakaan jos puhutaan panemisesta. Toisaalta olen nähnyt toisenlaisiakin tapauksia. Eräs tuntemani mies oli täysin kypsä suhteeseensa ja kävi vieraissa muistaakseni muutamaankin otteeseen joskus vuosia sitten. Vieraissa sitten huomasi, että ei ole oman naisen voittanutta. Nykyään ovat naimisissa ja lapsikin tulossa, eikä mies enää ole vieraissa käynyt. Ymmärtääkseni vaimo ei tiedä vieläkään, enkä ainakaan itse ole ottanut tai aio ottaa asiakseni kertoa. Mies kuitenkin on kaverini, vaimoa en oikein voi sanoa edes tuntevani. Eikä ole mun asiani puuttua.

Moraalisesti väärin ja tuomittavaa? Ehdottomasti. Olisinko jättänyt, jos kyseessä olisi oma mieheni ja olisin saanut tietää? 99 % todennäköisyydellä kyllä, puhuttiin sentään toistuvasta panemisesta. Rakastaako mies silti vaimoaan täydestä sydämestään? Olen vakuuttunut siitä, että kyllä. Asia vaan ilmeisesti "unohtui" joksikin aikaa, kun suhteessa oli vaikeaa. Luulenko miehen vielä lähtevän vieraisiin, jos tulee vaikeaa? En usko. Pidän oikeastaan lähes varmana, että oppi kerrasta.

 

[thego]

Maailma on kaikille helpompi paikka elää, jos joskus osaa olla hieman armollinen niin itselleen kuin myös muille. Mulle tämä on vaikeaa, mutta yritän kovasti opetella. Suosittelen samaa muillekin.

Sama homma täällä. Oon helvetin kriittinen itseäni kohtaan enkä tosiaan helpolla anna anteeksi.

Ymmärtääkseni niin Wod kuin sinäkin olette molemmat vielä nuoria, kahden kympin korvilla. Nuorena voi vielä sattua vahinkoja alkoholin kanssa. Toinen juttu on, jos niitä tulee jatkuvalla syötöllä vielä kolmekymppisenä tai siitä vanhempana.

En tiiä Wod:sta, mutta omalla kohdallani alkoholi on ihan oikeasti ongelma. Siitä on tullu ehkä jossain ketjussa puhuttua joten ei siitä tän enempää. Ehkäpä omalta osalta ei ole kyse siitä ettenkö voisi yhtä suudelmaa antaa itselleni anteeksi vaan siitä et miksi vieläki juon itseni siihen tilaan.

Mitä tulee itse aiheeseen niin jos nyt sovitaan et tuo suudelma on ihan pikku juttu niin mitä sitten jos se toistuu? Monta kertaa naisen pitää hyväksyä et se on vaan pikku juttu ja sähän olit hei humalassa?

 

[JypFabu]

Ainut mahdollisuus olisi nimenomaan tuo, että kuulisin tuon itse tytöltä ja että hän todella katuisi sitä. Mutta voiko kuitenkaan väittää ihan oikeasti rakastavansa toista, jos kuitenkin suutelee tai pahimmassa tapauksessa käy panemassa muita miehiä/naisia?

Tuossa onkin sitten tuo "pettämisen" toinen dilemma, tai pettämisen. Oikeastaanhan tilanne tuossa on se, että naida napsautettuaan jos juoksee tunnustelemaan, oikeastaan heittää käsittelemättä paskat sen syyttömän osapuolen kärsittäväksi, matalaotsaista ja selkärangatonta minun mielestäni. Asian kyllä tulisi mennä niin, että käsitelköön syyllinen syyllisyytensä ja tehköön tilit itsensä kanssa ja vasta sitten on aika rakentavalle keskustelulle, jos on tarvis. Joko siis oppii, tai tunnustaa, että tälläinen olen. Minun kohdalla käy asia siis päinvastoin, tunnustelemalla saa mut enemmänkin epäilemään, onko toinen joku paskat tunteensa kiertämään laittava selkärangaton vätys tai sadisti. Sen sijaan, mitä ei tiedä ei myöskään satuta ja jos asia tulee jotenkin esiin, kannattaa ensin tarjota sitä anteeksiantoa, jos ei mitään opi (kaksi on jo tapa) on sitten se paikka, jossa vakavasti pitää miettiä haluanko ja kestänkö tätä ja onko syytä laittautua muihin maisemiin.

Kysymykseesi lienee pakko vastata, että kaikkea sattuu, eikä ole vaan mustaa ja valkoista. Suhteeseen ryhtyessään kannattaa jättää ne lällyideaalit ikuisesta muuttumattomuudesta mielestään ja asennoitua, että elämää kaikki vaan ja elämässä kaikki(mikään) ei ole pelkkää auvoa ja rikkumatonta harmoniaa. Itseasiassa koko homman arvo mitataan vasta sitten merellä on myrsky. Sen jos paatti kestää, se kestää mitä vaan ja voi kasvaa mihin vaan.

 

[vilperi]

Tiedän, mitä käyt läpi. Itse asiassa olen itsekin taivaltanut samanlaisen kärsimyksen tien. Vasta nyt olen löytämässä tietäni ulos tuolta tuskasta.

Olen 26-vuotias ja vasta tällä viikolla kävin elämäni ensimmäisilläni treffeillä. Tänään ohjelmassa seuraavat, illallistamisen merkeissä. Kauan se kesti, mutta en näe sitä ongelmana. Menneet ovat menneitä ja niitä on turha pohtia. Ehtiihän sitä vieläkin nauttimaan elämästään myös rakkausasioidenkin osalta.

Osasin sitten kämmätä noilla treffeillä käytökseni vuoksi. En ymmärrä miksi, sillä yleensä käyttäydyn hyvin paikassa kuin paikassa. Saattoi olla, että lauantainen bilettäminen kostautui. Nyt sitten olen melkoisessa pyörremyrskyssä. Toisaalta päässä pyörii itsevihaiset tunnelmat, mutta siinä seassa pyörii kyllä tämä nainenkin.

En tiedä loppuiko tapailemisemme. Pistin likalle eilisten treffien jälkeen sitten tekstiviestin, missä pahoittelin käytöstäni sekä kirjoitin hänelle myös suoraan, mitä hänestä tällä hetkellä ajattelen. Sivalsin myös, että toivon hänen antavan minulle vielä mahdollisuuden.

Nainen vastasikin tuohon viestiin. Kertoi suoraan, että hieman jäi paska maku tapaamisesta ja kiitti kauniista sanoista. Sekä toivotti hyvät yöt. Ajattelin nyt olla pari päivää ihan hiljaa ja kysyä sen jälkeen suoraan lähtisikö hän kanssani vaikka kävelylle. Eipä tuo onneksi vielä lopettanutkaan "juttuamme".

En minä hänen peräänsä kuitenkaan vonkumaankaan ala, ettei hän saa käsitystä, että olen kiinnostunut hänestä vain sen vuoksi, etten muitakaan saa. En ole niin säälittävä persoona. Tiedän myös tosiaan, että maailma on pullollaan naisia.

Sitä en vaan tiedä, kuinka kauan kestäisi ennen kuin törmäisin tuollaiseen pakkaukseen, minkä sisältö on sellainen, mitä naisessa arvostankin ja tahdon olevankin. Todellakin viihdyn hänen seurassaan ja hänen kanssaan on ollut heti alusta lähtien ollut helppoa olla ihan oma itsensä.

Toivon todella, että hänkin olisi minusta niin kiinnostunut, että unohtaisi sunnuntaiset tapahtumat ja antaisi sen viimeisen mahdollisuuden.

 

[scholl]

Osasin sitten kämmätä noilla treffeillä käytökseni vuoksi. En ymmärrä miksi, sillä yleensä käyttäydyn hyvin paikassa kuin paikassa. Saattoi olla, että lauantainen bilettäminen kostautui. Nyt sitten olen melkoisessa pyörremyrskyssä. Toisaalta päässä pyörii itsevihaiset tunnelmat, mutta siinä seassa pyörii kyllä tämä nainenkin.

En ymmärrä tuota. Siis onko tässä taas kysymys siitä jostain hemmetin pelistä, jota pitää muka pelata ja naiset sitten kyttäävät mahdollisia virheitä? Miten treffeillä voi muka kämmätä? Tosin en itse käy treffeillä tai kävin kerran vuonna 2001, mutta se oli mielestäni niin jäykkää meininkiä, että olen sittemmin päättänyt liikkua naisten kanssa epämuodollisemmissa yhteyksissä, mutta silti ihmetyttää, miten treffit voi kämmätä. Ehkä on olemassa jotain treffien kirjoittamattomia sääntöjä, joita pitää sitten noudattaa.

 

[CaptainSlow]

Tässä tapauksessahan Wod oli pettäjä, ei tyttöystävä... Jättäisin johtopäätökset petetyn osapuolen tehtäväksi.

Tämän kyllä ymmärsinkin, mutta koitin ajatella asiaa tuon naisen kannalta. Siis, että jos minun kuviteltu tyttöystäväni pettäisi minua. Eihän Wod voi tietää mitä tytöllä on sanottavaa, niin jos hän menisi nyt suorilta täräyttämään tuon erohomman pöytään, niin ei saisi koskaan tietää, mitä tuolla naisella oli asiaa.

Itse olen kyllä huomannut, että panostamalla kaikkiin asioihin, jotka ennen olivat itselle "aivan sama", alkaa saada huomiota naisilta/tytöiltä paljon enemmän. Pukeutumiseen ja tyyliin olen esimerkiksi alkanut viimeisen puolen vuoden aikana panostamaan enemmän. Ennen kuljin vaan aina suunnilleen täysin mustissa rytkyissä ja otin periaatteessa ne vaatteet, mitkä siinä juuri silloin sattuivat olemaan lähellä. Lisäksi ulospäin huokuva itsevarmuus ja tietynlainen ryhdikkyys vetoavat naisiin, mutta ei saa kuitenkaan olla mikään aivan ylimielinen kusipää.

Se on kyllä ärsyttävää, että jos on oikeasti kiinnostunut toisesta, niin silloin olen oikeastaan poikkeuksetta osannut kusta hommat täysin. Sitten, kun ei löydy mielenkiintoa mihinkään vakavempaan, niin nainen pommittaa kokoajan viesteillä ja puheluilla. Pitäisi siis kiinnostuneenakin osata esittää vaikeasti tavoiteltavaa ja käyttäytyä ikään kuin ei kiinnostaisi, vaikka vaikeaahan se on. Pelien pelaaminen ei kuulu ollenkaan omiin tapoihini, mutta kun kerran asioiden suoraan sanominen ei tunnu vetoavan naisiin ollenkaan, vaan ne suorastaan vaativat sitä, että kierrellään ja kaarrellaan. Tosin, edellisellä kerralla sanoin jo kuukauden tuntemisen jälkeen olevani aivan ihastunut tyttöön ja siitähän se kaikki paska lähti pyörimään. Sitten vielä perkele menin pahoittelemaan... Ompahan taas ensi kerralla (toivottavasti ainakin) fiksumpi.

 

[Kulkija]

Kyllä Wod on nytten kyllä paskomassa niin pahasti housuun kuin vain pystyy. Itsehän en ymmärrä yhtään tuollaista käytöstä. Rällästellään itse ja sitten hetken päästä välitetäänkin niin paljon, että jätetään toinen ettei vain koskaan enään tapahtuisi samaa. Eli tässä mennään täysin samoilla linjoilla kuin TQoFE. On aivan sama mitä tyttöystävällesi sanot, hän tulee kuitenkin luulemaan a) Sinulla on joku toinen b) Pettäminen oli keino lopettaa suhde. Nämä siistä syystä, että kokemus puhuu.

Tuosta alkoholista puhuttiin myös ja itsehän myönnän, että suhteeni aikana join ja välillä myönsin ihan naisellekkin, että muisti meni. Aina kuitenkin olin varma etten toisiin naisiin koskenut. Miksi näin varma? Sen verran ystäviin luotan, että ne olisivat kyllä kertoneet, jos jotain hölmöyksiä olisin tehnyt. Naiseni ei juonut itse läheskään yhtä useasti kuin minä, mutta niihä siinä aina käy, että yksi kerta riittää. Loput illasta kaikki voi lukea pari sivua taaksepäin.

 

[Wod]

Voinhan mä kertoo sen tänne miten siinä sitten kävi. En siis jättänyt häntä. Kuuntelin hänen asiansa ja hän osasi todella hyvin kertoa tämän asian. Annoin hänen oikeastaan puhua koko ajan. En keskeyttänyt tai mitään muutakaan. Lopuksi kävimme vielä syömässä ja asiat näyttää ainakin hetken jopa valoisammalta mitä odotin. Ehkä tämä peli ei ole vielä pelattukkaan, vaikka hölmöydessään niin luulin.

Täältä tähän. Ajan kanssahan tämä sitten selviää...

Pakko antaa vielä tunnustusta tyttöystävälleni. Ei tämmöisiä ihmisiä kyllä saisi hukata.

 

[Temptation]

En ymmärrä tuota. Siis onko tässä taas kysymys siitä jostain hemmetin pelistä, jota pitää muka pelata ja naiset sitten kyttäävät mahdollisia virheitä? Miten treffeillä voi muka kämmätä? Tosin en itse käy treffeillä tai kävin kerran vuonna 2001, mutta se oli mielestäni niin jäykkää meininkiä, että olen sittemmin päättänyt liikkua naisten kanssa epämuodollisemmissa yhteyksissä, mutta silti ihmetyttää, miten treffit voi kämmätä. Ehkä on olemassa jotain treffien kirjoittamattomia sääntöjä, joita pitää sitten noudattaa.

Mulleki jäi nyt vähän epäselväksi, että miten treffeilä ylipäätään voi kämmätä, vaikka on naisen kanssa ihan kahdestaam...? Outoa, erittäin outoa.

Ite oon käynyt elämäni aikana kaksi kertaa treffeilä, jotka molemmat kusin jälkeenpäin. Kokemattomuuden piikkiin kyllä menee, koska ne oli ensinnäkin ekoja "kunnon" kosketuksia naisiin, kun ei ole mitään alkoholia tai kavereita. Siinä olit vain sä ja tämä ihastuksen kohde. Kieltämättä aika paha tilanne näin ensikertalaisen silmin, joten ekalla kerralla päädyin vaan kattelemaan mitä muut tekee ja istuskelin vaan naisen vieressä. Noooh, homma meni sit niin että kattelin siellä lähinnä naisia, joten kieltämättä aika heikon kuvan annoin itsestäni. "Suhde" ei kuitenkaan päättynyt siihen, vaan vasta pari kk päästä ihan muihin juttuihin. Toisilla treffeilä fiilis olikin jo tosi itsevarma, koska olin varma, että opin edellisistä virheistä. Ja niin ne menikin loistavasti, annoin jopa pienen ruusun naiselle treffien päätteeksi ja kiitin tapaamisesta. Irtosi jopa pusu poskelle :DDDD! Sitten olinkin jo niin rakkaudenhuumassa, että piti parin pv sisällä jo alkaa ehottelee seurustelua, tiedä sitten yhtään mitähelvettiä päässäni liikkui. Suhde loppui kans siihen.

Sen jälkeen onkin ollut vähän hiljaisempaa ja pakkeja olen antanut parille, koska ei tunnu ajankohtaselta jutulta toi seukkaaminen. Kattellaan sitten, alle 1kk päästä pamahtaa 18v täytee, pitää klubeissakin käydä JA suhde häiritsisi sitä touhua ;)

 

[alwahla]

Olen jo jonkin aikaa pohtinut erästä asiaa, mutta koska en tiedä keneltä kysyä, niin kysyn sitten sen täällä.

Minulla ei ole siis mitään sosiaalista elämää eikä näin ollen siis yhtäkään kaveria. Onko tämä naisten keskuudessa suurikin miinus? Entä onko se hyväksi minulle, että historiastani puuttuu veemäinen exä ja doku ex-bff?

Tapoihini ei kuulu rynnätä tältä istumalta lähimpään baariin ja alkaa jutustelemaan tuntemattomien tyyppien kanssa vaan ennemmin hommaan (tai ainakin olen suunnitellut tekeväni niin) nämä tulevat kaverini jotenkin työni kautta.

 

[TQoFE]

Mitä tulee itse aiheeseen niin jos nyt sovitaan et tuo suudelma on ihan pikku juttu niin mitä sitten jos se toistuu? Monta kertaa naisen pitää hyväksyä et se on vaan pikku juttu ja sähän olit hei humalassa?

Ihan pikkujuttuhan tuo ei ole, mutta mun mielestäni kertaluontoisena noin periaatteessa anteeksiannettavissa. Oleellista jatkossa ei niinkään ole kertojen lukumäärä kuin frekvenssi: on aika eri asia tehdä sama virhe taas seuraavalla ryyppyreissulla kuin kymmenen vuoden kuluttua ja sitten uudestaan kahdenkymmenen vuoden kuluttua.

Osasin sitten kämmätä noilla treffeillä käytökseni vuoksi. En ymmärrä miksi, sillä yleensä käyttäydyn hyvin paikassa kuin paikassa.

Olisi jotenkin helpompi kommentoida ja ennustaa tulevaa, jos olisi tiedossa, miten kämmäsit. Örvelsitkö kännissä, oliko skragalla tahra vai esititkö epäkorrektin kommentin naisen rinnoista?

Voinhan mä kertoo sen tänne miten siinä sitten kävi. En siis jättänyt häntä.

Pakko antaa vielä tunnustusta tyttöystävälleni. Ei tämmöisiä ihmisiä kyllä saisi hukata.

Hienosti toimittu, onneksi olkoon. Meni syyteen taikka saveen, nyt voit ainakin taputella itseäsi olalle asian hoitamisesta miehekkäästi ja suoraselkäisesti. Olen ylpeä sinusta.

 

[sampio]

Osasin sitten kämmätä noilla treffeillä käytökseni vuoksi. En ymmärrä miksi, sillä yleensä käyttäydyn hyvin paikassa kuin paikassa.

Harmittava juttu sinänsä, mutta väkisin alkoi kiinnostaa, mitä sinä olet sitten olet tehnyt? Vedit housut kinttuun ja kikattelit naapuripöytiin?

 

[Ted Raikas]

Harmittava juttu sinänsä, mutta väkisin alkoi kiinnostaa, mitä sinä olet sitten olet tehnyt? Vedit housut kinttuun ja kikattelit naapuripöytiin?

Heh. Oma veikkaus on, että on vilperi ottanut liikaa häppää ja jutut muuttunu sekaviksi.

Oli tai ei, niin alkoholi on kyllä vähän sellainen juttu, minkä kanssa sopii olla varovainen varsinkin ekoilla trehveillä. Jutut ja sitä kautta käytös voi helpostikin lähteä käsistä kun saa tarpeeksi juomaa koneistoon. Vielä kun omat jutut monesti tuntuu ihan fiksuilta ja älykkäiltä humalapäissä, nainen ei ole välttämättä samaa mieltä.

Poikkeus vahvistaa säännön tässäkin, toki, riippuu myös vähän naisesta. Jos tämä on esim. itse juomaveikotar, niin ehkä homma sujuukin. Sanoisin, että runsaahkolla alkoholilla on silti turhankin helppo pilata juttu heti alkuunsa tai aiheuttaa kiusallisia tilanteita sitten jälkeenpäin.

Minuakin kyllä kiinnostaisi tietää miten vilperi mokasi jutun?

 

[pettter]

Meikäläisen veikkaus taas on, että...

-kä-kä-käytsä täällä usein?
..5min hiljaisuus..
-pelaatsä wowwia?
-no entäs call of duty?
-etkö ees battlefieldiä?

(Ja tää siis oli ihan vitsi.)

 

[ace]

On se jännää miten nuorempana hermoili ja stressasi aivan samanlaisten asioiden kanssa, mitä täällä nyt reilut 10 sivua on höpisty. Vähän kun on ikää tullut ja muutamia suhteita takana, ei sitä osaa naisasioista enää samanlailla stressata.

Viimeisen pitkän suhteen loppumisesta on jotakuinkin tasan vuosi ja vaikka se aika on aikamoista hiljaiseloa, erinäisistä syistä johtuen ollutkin, ei tässä mitään hätää ole. Tietysti aika ajoin kaipaisi, että saisi nukkua jonkun vieressä ja tuntea läheisyyttä. Tykkään kuitenkin yksinolosta niin paljon (ehkä vähän liikaakin) että vaikea olisi alkaa äkkiseltään arkea kenenkään kanssa jakamaan. Tämä edellinen suhde oli ajoittain sellaista paskaa, että epäilen jopa että se jätti minuun jonkinlaisen negatiivisen vaikutuksen tulevia suhteita ajatellen.

Mutta pieni ongelma kuitenkin: En ole mikään supliikkimies ja itsevarmuus naisasioissa on vähän niin ja näin, niin kysyisinkin, että miten mennä juttelemaan jollekkin ventovieraalle jonka näkee ensimmäistä kertaa? Nimittäin tänään näin salilla näin niin kauniin neitokaisen, että jos sana olisi hallussa, olisin varmasti juttusille mennyt. Kummasti hän on pyörinyt ajatuksissa koko illan. En tiedä onko vain minun toiveajattelua, mutta tuntuu että vähän siinä katseita vaihdettiin.

Miten siis aloittaa keskustelu, ilman että tekee itsestään typeryksen?

 

[vilperi]

Minulle kävi niin kuin välillä käy, kun olen tarpeeksi väsynyt. Tai toisaalta silloinkin, kun olen tarpeeksi viihdyttävässä seurassa. Tapa on varmasti outo, ärsyttävä ja se on syvältä, mutta hihittelen välillä turhissakin paikoissa. Ja niin tein noilla treffeilläkin eikä keskustelemisesta meinannut välillä tulla mitään.

Nyt kunnon yöunien jälkeen luulen kuitenkin, ettei tilanne ole niin huolestuttava. Ottaisi vaan päähän, jos tämä juttu kaatuisi naisen saamaan väärään mielikuvaan minusta. Enhän minä yleensä niin dorka ole käytökseltäni kuin sunnuntaina.

Toisaalta tuo nauraminen (oikeissa paikoissa), runsaasti viljelemäni huumorini uppoaminen ja rentous ovat sellaisia ominaisuuksia, joita naisesta on löydyttävä. Muuten minun olisi vaikeaa nähdä pidempää tulevaisuutta jutulla, sillä ei minunlaista immeistä muuten pidempään kestäisi. Enkä toisaalta tahtoisi luopuakaan huumorista. Ja tämän naisenhan kanssa meillä on hyvin hauskaa. Siksikin tykkään hänestä ja viihdyn hänen seurassaan.

No, en usko että homma sunnuntaiseen juttuun kusi. Ajattelin pistää perjantaina flikalle ruusun postissa ja siihen mukaan lapun, missä kysymys lähtisikö hän jonain päivänä kanssani kävelylle? Hullut ideat, kun ovat kuulemma asioita, jotka hänet sytyttävät.

 

[Timbit]

Minulla ei ole siis mitään sosiaalista elämää eikä näin ollen siis yhtäkään kaveria. Onko tämä naisten keskuudessa suurikin miinus? Entä onko se hyväksi minulle, että historiastani puuttuu veemäinen exä ja doku ex-bff?

Se, ettei ole sosiaalista elämää eikä kavereita, on todennäköisesti miinus sellaisten naisten silmissä, joilla noita on. Eli melkoisen suurelle osalle. Toisaalta, saatat olla ihannemies jollekin samankaltaiselle naiselle, joka siis ei viihdy ihmisten seurassa. Henkilökohtaisen historian plussa/miinus riippuu eniten siitä, minkä verran se historia vaikuttaa nykyiseen jokapäiväiseen elämääsi. Vittumainen exä, jota ei koskaa näe ja josta ei kuulu mitään, ei niinkään ole miinus, mutta vittumainen exä, joka pommittaa tekstiviesteillä ja käy välillä heittämässä koiranpaskaa ikkunaa, on miinus.

Tämä on oma näkemykseni asiaan. Naiset ovat sitten joko samaa mieltä tai eri mieltä tai jotain muuta mieltä, tai eivät mitään mieltä, ja se tilanne muuttuu koko ajan. Otapa siitä sitten selvä.

Mitä tulee kavereiden hankkimiseen, niin ei niitä hankita hankkimalla. Hakeudu sellaisen harrastuksen pariin, josta aidosti pidät. Sen parissa kun on ihmisiä, jotka myös aidosti pitävät siitä. Kas, tapaat ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita ainakin yhdestä samasta asiasta kuin sinä. Alku kaveruudelle on siinä.

 

[scholl]

Mulleki jäi nyt vähän epäselväksi, että miten treffeilä ylipäätään voi kämmätä, vaikka on naisen kanssa ihan kahdestaam...? Outoa, erittäin outoa.

Sitä minäkin. Jos esim. poliittiset keskuttelut tai jotkut muut väittelyt aiheuttavat treffeillä ongelmia, niin ei ole kysymys kämmäämisestä, vaan siitä, ettei mimmin pää kestä. Eriasia on sitten se, jos on tosiaan sellainen meininki, että nainen kyttää koko ajan tekeekö mies jonkun virheen. Ei siitä tule mitään, jos ei keskitytä siihen, mikä potentiaali positiivisessa mielessä on, vaan kytätään pelkästään jotain mahdollisia virheitä.

Edelleenkään en ymmärrä sitä, miten suutelu kännissä tuosta vain vahingossa tapahtuu. Tuleeko toisista kännissä jotain seksuaalisia ahdistelijoita?

 

[Prof. Puck]

Eli rauhota mieles, kohtaa naises, vastaa huutos ja muista, että sovintoseksi hakkaa rapulaseksinkin, kyllä se siitä.

Sovintoseksi on kyllä niin loistava juttu, että melkein sen vuoksi pelkästään kannattaa välillä riidellä....

Kaikkein parasta siinä tietysti on se, että nainen luulee 'rankaisevansa' rakastelemalla rajusti...

Erittäin tärkeä - ja aivan liian vähälle huomiolle - jäänyt nyanssi täällä naisasiat keskustelussa!

 

[Palstalegenda]

Vittumainen exä, jota ei koskaa näe ja josta ei kuulu mitään, ei niinkään ole miinus, mutta vittumainen exä, joka pommittaa tekstiviesteillä ja käy välillä heittämässä koiranpaskaa ikkunaa, on miinus.

Asiahan ei ole noin mustavalkoinen. Vittumainen exä, joka on riesana, voi olla jopa voimavara. Yhteinen vihollinen yhdistää, kysykää vaikka poliitikoilta. George tyhmemmänkin suosio oli korkeimmillaan silloin, kun yhteinen vihollinen oli vittuillut pommittamalla vähän muutenkin kuin tekstareilla. Onhan se alhaista yhdistyä yhteisen vihulaisen vuoksi mutta ihminen on luonteeltaan alhainen peto, syljeksittävä luopio, joten siksi logiikka toimii noin.

 

[Timbit]

Asiahan ei ole noin mustavalkoinen. Vittumainen exä, joka on riesana, voi olla jopa voimavara. Yhteinen vihollinen yhdistää, kysykää vaikka poliitikoilta.

Hyvä pointti. Lisäksi, näyttämällä miten kohtelee vittuimaista exää mies antaa näyttöä uudelle tyttöystävälleen siitä, miten käsittelee haasteita elämässä. Pistääkö pään pensaaseen, rähiseekö itsekseen, selättääkö haasteen, tuleeko nettiin itkemään maailmassaan olevia virheitä, vai miten.

Paitsi että kyllä se koiranpaska ikkunassa on aina miinus, siitä en tingi.

 

[julle-jr]

Paitsi että kyllä se koiranpaska ikkunassa on aina miinus, siitä en tingi.

Niin paitsi jos nainen on vaikkapa Petri Matikaisen sisko ja jos hänellä on samat arvot kuin veljellään.

 

[scholl]

(tai ainakin olen suunnitellut tekeväni niin) nämä tulevat kaverini jotenkin työni kautta.

Ei jumalauta, nyt vasta huomasin tämän. Ei tsiisus sentään. Kavereitahan ei nimenomaan hommata duunin kautta. Työ on työtä ja vapaa-aika vapaa-aikaa. Kuka hemmetti jaksaa hengata joidenkin työkavereiden kanssa vapaa-aikana. Sehän on sama kuin koulu, ihmiset ovat ikäänkuin sattumalta tai puolipakolla samassa ympäristössä, mutteivat välttämättä lainkaan samanhenkisiä.

 

[Ted Raikas]

Kuka hemmetti jaksaa hengata joidenkin työkavereiden kanssa vapaa-aikana. Sehän on sama kuin koulu, ihmiset ovat ikäänkuin sattumalta tai puolipakolla samassa ympäristössä, mutteivat välttämättä lainkaan samanhenkisiä.

Ymmärrän kyllä jokseenkin tuon, jos ei duunikavereitten kanssa halua sillä tapaa hengailla ja pitää juuri työasiat täysin erillään. Tuota koulujuttua taas en ymmärrä sitten yhtään. Näkisin, että suurin osa ihmisistä lapsuudessa ja nuoruudessaan hankkii ensimmäiset kunnon kaverit ja ystävät nimenomaan kouluelämästä ja ne sitten jää mukaan kuvioihin sen jälkeenkin jos on jäädäkseen. Toki sitä ennen voi esim. tarhasta ja esikoulusta jäädä tuttavuuksia (joista osa saattaa olla myöhemmin luokkakavereita), mutta silti.

Mistä oikein itse olet nuorempana hankkinut kaverisi, jos olet vältellyt koulussa toisia lapsia?

 

[vilperi]

Itsellänihän kaikki kaverit ovat liki pitäen työn kautta. Ja mainiosti minä heidän kanssaan viihdyn vapaa-ajallanikin. Töihin se vaan tuo lisäviihtyvyyttä, kun on frendejä työkavereina. Ymmärrän kyllä heitäkin, jotka eivät työkavereitaan kamuikseen halaja.