Tavallaan olen sitä mieltä, että ei ole olemassa miesten tai naisten hommia, vaan molemmat osallistuu kykyjensä mukaan kaikkeen kunnossapitoon. Toisaalta, toiset työt luonnistuvat ehkäpä yleisesti ottaen miehiltä paremmin ja päinvastoin. Mutta sitä en esim. allekirjoita, etteikö miesten töihin kuuluisi myös sisätiloissa tapahtuvat puhtaanapitohommat. Jos mies ei osaa imuroida, on kenties aika opetella. Pyykinpesun kanssa sama homma. Konehan sen pyykin pesee, mutta ihmisen pitää lajitella ja laittaa rätit koneeseen. Kyllä se onnistuu mieheltä siinä, missä esim. muttereiden ja ruuvienkin lajittelu koon tms. mukaan.
Kotityöt eivät todellakaan ole mitään tähtitiedettä, vaan kaikkiin kysymyksiin on tietääkseni tälläkin saralla löytynyt vastaus. Ja jos et tiedä/ ymmärrä jotain, kysy. Yksinkertaista. Monet miehet, eivät tosin kaikki, ovat naisia huomattavasti suurpiirteisempiä, jolloin esim. siivouksen jälki ei vastaa odotuksia. Itse kuulun ryhmään, jonka kanssa on vaikea elää ja itsenikin on vaikea elää itseni kanssa: olen nimittäin patalaiska siisteysintoilija, kaiken lisäksi vielä hyvin pedantti. Mahdottoman huono yhdistelmä, kaikille.
Meillä käytiin tiukka keskustelu, kun jäin lapsen kanssa kotiin, että minä en sitten muutu miksikään taloudenhoitajaksi, vaan olen kotona hoitamassa yhteistä lastamme. Käytännössä kuitenkin suurin vastuu kotitöistä kuuluu minulle, minkä ymmärrän äärimmäisen hyvin. Pointti oli kuitenkin se, että jos paikat on hujan hajan, en halua mieheni suusta kuulla, että mähän vaan makailen kaiket päivät skidin kanssa himassa. Ennen meillä mies siivosi huomattavasti meikäläistä enemmän, joten tiedän, että moppi ja imuri hänenkin käsissään pysyvät. Oikeastaan vasta nyt toisen raskauteni loppuvaiheessa mies on ottanut taas roolia myös tälläkin saralla. Ja siitä pinnat hänelle, ettei kovin paljon edes tarvinnut potkia persiille :) Toisaalta, mieheni imurointijälki ei tyydytä minua laisinkaan, joten oikeasti kaikki pääsisivät paljon helpommalla, kun minä imuroisin edelleenkin. Nyt kuitenkin tilanne on se, että fyysisesti imurointi on niin raskasta, että yritän parhaani mukaan ummistaa silmäni hieman heikommalta imuroinnilta. Pääasia, että osallistuu.
Tästä päästäänkin asiaan, mikä minua korpeaa käsittämättömän paljon: nimittäin se, että itselleni on hieman epäselvää, miksi mieheni ylipäänsä siivoaa? Siis, siivoaako, kun käsketään vai siksi, että tulisi siistiä. Järki sanoo, että siisteyden takia, mutta käytäntö on osoittanut, että jopa välittömästi imuroinnin jälkeen lattia on täynnä hiekkaa, pölyä ja muuta pikkuskeidaa. Itselleni tämä kertoo siitä, että on imuroitu huonosti ja pitää imuroida uudelleen. Miksi siis vaivautua ollenkaan, jos tavoitteena ei ole puhtaampi asunto. Tämä asia aiheuttaa suurta skismaa siivouspäivinä välillemme, koska minä kuulemma nipotan ja minun mielestäni mies on yksinkertaisesti laiska fuskari. Äitini on sitä mieltä, että pahinta mitä voin tehdä, on imuroida heti itse uudelleen, koska jatkossa mies ei imuroi enää ollenkaan. Minä taas olen sitä mieltä, että koska tavoitteena on siisti asunto, minä sitten imuroin vaikka itse päästäkseni ko. tavoitteeseen. Ukko opetelkoon imuroimaan niin, että todella tulee siistiä jälkeä. Itse ainakin vihaan imuroimista, joten kunnon työllä voidaan välttää jatkuvaa sieltä täältä imuroimista.
Mutta kertokaapa arvon herrat, minkähän takia useat miehet heittävät tavaransa hujan hajan. Tämäkin on ihan ok, jos ne vaikka päivän päätteeksi laitetaan siististi paikoilleen. Mutta oman kokemukseni kautta olen huomannut, että eivät ne siitä mihinkään liiku, ennen kuin joku toinen (lue: nainen) siivoaa. Miksi, oi miksi se on niin vaikeaa?
