Naisasiat

[jessie]

Onpas täällä kotityökeskustelu käynyt kuumana! Taidan siis kantaa myös oman korteni kekoon.

Minä en pidä kotitöistä. No, kokkaaminen on ok, mutta muuten en niistä pidä. Siivoan siksi koska siivota pitää, tiskaamisen kanssa sama juttu. Silittämistä vihaan ja silityslautaa en usein komerosta kaivakaan. Ostan vaatteita, joita ei juuri tarvitse silitellä. :D

Minä haluan, että mies osallistuu kotitöihin. Ja minulle roskien vieminen ei riitä, haluan myös, että imurista ja tiskiharjasta voi löytää myös miehen sormenjäljet. En ole (mielestäni) mikään pirttihirmu, joka kalenteri kädessä nalkuttaa miehelleen tiskivuoroista ("mä tiskasin eilen ja toissapäivänä, nyt on jo sun vuoro..."), mutta mielestäni on aivan kohtuullista, että koska molemmat taloudessa oleskelevat, molemmat myös osallistuvat sen kunnossapitoon.

Ja tästä äijämäisyydestä...Miehen pitää olla Mies, äijämäisyyttäkin saa löytyä. Minä kuitenkin ajattelen, että mies voi olla erittäin Äijä myös soppakauha tai moppi kädessään... ;)

 

[Klassikko]

Vastasin, että luen Tamperelaista.

Oikein! Mutta toi lukuvalinta on kyllä jotain käsittämätöntä... :D

Miun mielestä cooleinta on se, jos ei oo miesten ja naisten hommia parisuhteessa, vaan kaikkea pitää molempien kokeilla ainakin kerran... jos sit paljastuu, ettei toisella kerta kaikkiaan ole lahjoja siihen hommaan... mut sen joutuu sit paikkaamaan tuplana! Niin ja tasa-arvo sucks monster elephant cocks!

Ni!

 

[Vekurinen]

Hmm.

Jonkinmoisella kokemuksella sanoisin, että askareiden jako kyllä lutviutuu ajan myötä. Siinä joutuu molemmat tekemään asioita, joita ei aina kiinnostaisi ryhtyä suorittamaan. Joskus työmäärän tasaamisen tarkoituksessa ja joskus ihan vain siitä syystä, että toinen ei fyysisten ominaisuuksien vuoksi kykene kyseistä tehtävää suorittamaan. Lopulta voi sitten saavuttaa sellaisen asiaintilan, jossa molemmat tekevät pääsääntöisesti saman määrän, ja molemmat ovat kyseiseen järjestelyyn pääsääntöisesti suht tyytyväisiä. Minusta joku luuttuaminen tms. on ihmissuhteessa niin toissijainen seikka, etten viitsi sellaisista asioista ryhtyä ongelmaa tekemään. Vastustan myöskin kaikkia "minä teen sen ja mies/vaimo tuon" -preferensseillä varustettuja ihmisiä, who cares kunhan arki pyörii jotenkin. Ja ihan turha väittää, että joku on toista parempi siivoamaan, kysehän on vain viitseliäisyydestä, siivoamisessa ei ole mitään sellaista, joka ei normaalitasoiselle ihmiselle avautuisi. Eri asia on, jos toinen osapuoli ei ole kiinnostunut yhteisten asioiden hoidosta. Silloin voi tehdä johtopäätöksiä.

 

[sampio]

Kaverini vaimo tokaisi kerran, että astianpesukoneen keksijälle tulisi myöntää Nobelin rauhanpalkinto.

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Tähän väliin kysymys, mikä helvetti on "äijä"? Puhutaan äijistä, äijäilystä ja äijämäisyydestä. Itselläni tulee mieleen reippaasti elämän ehtoopuolella oleva miespuolinen, joka ei hyväksy muita mielipiteitä kuin omansa ja pitää niistä kiinni (olkootkin vaikka kuinka faktoja vastaan sotivia) jopa agressiivisesti, multapalttooseensa saakka. Eli sangen luotaansatyöntävä on "äijä" kuvana mielessäni.

Nämä äijätkös sitten ovatkin niitä alfa-uroita jotka siittävät koko maan?

En todellakaan ymmärrä naisia, enkä heidän hormonitoimintansa oikeutusta käsittämättömyyksiin.

 

[Hazardipakki]

Miten joku voi ottaa noin kovasti itseensä kuten Hazardipakki?

Ole huoleti, en ole ottanut itseeni millään tavalla.

Äijä on miehinen mies ja mua viehättää miehiset miehet. Miehisyys ei tarkoita sitä, ettei voi tiskata, tehdä ruokaa, siivota jne. Eikä se tarkoita huorittelua ja bissen juomista. Rakastan älykkäitä, hauskoja ja miehisiä miehiä. Hauiksen koolla ei muuten äijämäisyyden kanssa ole mitään tekemistä omassa mielessäni.

Pahoittelen jos kysymykseni menevät jankkaamiseksi tai näsäviisasteluksi, mutta mikä sitten tekee miehisen miehen, jos ei ne lihakset, ulkonäkö ja jäyhä käytös? Voiko esim. tämä miekkonen olla yhtä äijä ja miehinen mies kuin tämä? Antamiesi tuntomerkkien perusteella kallistun sille kannalle, että miltei jokainen mies on miehinen mies.

Tähän väliin kysymys, mikä helvetti on "äijä"?

Käsittääkseni miehet eivät ole kyllin typeriä käyttämään ihannekumppaninsa kuvailuun moista varsin halventavaa sanaa. Äijä = vanha ukonrähjä.

Ei taitaisi tulla treffi-ilmoitukseen vastauksia, jos kertoisi etsivänsä rutkua/ämmää/harppua, joka näyttää yhtä rutkulta/ämmältä/harpulta soppakauha tai moppi kädessään.

 

[kissankarva]

Jaa äijä vai

En tiedä girlzillan mieltymyksistä, mutta itseään farkkustringit jalassa hinkkaava öljytty gigolo ei todellakaan ole mikään äijä. Blue Oyster-kamaa.

Ja niistä kotitöistä: se tekee, kumpi ehtii, osaa, jaksaa. Eikä siinä ole kellään mitään jurputtamista jos pariskunta keskenään tekee sellaisen sopimuksen että toinen on pääosin vastuussa vaikka siivoamisesta. Mitä vähemmän aiheesta tarvii tapella, nalkuttaa, murjottaa ja ämpyillä, sitä fiksummin hommat on jaettu.

 

[Valkohuulikyy]

Hahahahha, voi veijo, että naurattaa Hazardipakin allekirjoitus.

Kiitos girlzilla/Hazardi. Vähän hupia pokerin ohessa.

 

[pettter]

Mua harmittaa melkoisen suurestikkin se, että äijä -sana ja mielikuva on kokenut jonkinmoisen inflaation. Tai no joo lässynlässynlää tietenkin eri ihmisille siitä tulee mieleen erilaisia asioita ja niin edelleen. Mutta se mikä mua harmittaa ja ihmetyttää eniten on se, että nykyään kaiken maailman kokis light mainoksissakin on jotain "äijiä". Ja lisäksi leffoissa "äijä"-sankarit ovatkin jotain säälittäviä ja avuttomia nörttejä. Niistä sitten moni nykyajan nuori jätkä ottaa mallia, ja moni nuori ämmä ihannoi tai muuta vastaavaa. Koita tässä nyt sitten joskus löytää jostain joku kiva tyttö. Ikinä en oo sellaiseen jota vähänkään sietäisin vielä tähän ikään (26v) mennessä törmännyt.

 

[Chilango]

Oiva ratkaisu kotitoihin, siivooja kaks kertaa viikossa.

Ja osaa jopa silittaa paidat, mika ei kaikilta naisilta onnistukkaan kuten jo Scholl epailikin.

 

[Ender00]

Kotitöihin liittyen sen verran, että talvellahan julkaistiin tutkimus, joka kertoi että naiset tekevät 9 tuntia enemmän kotitöitä viikossa kuin miehet.
(Samaan uutiseen ei tosin mahtunut tutkimuksen se tulos, että miehet tekevät viikossa 8 tuntia enemmän töitä.)

 

[Hartiapankki]

Kotitöihin liittyen sen verran, että talvellahan julkaistiin tutkimus, joka kertoi että naiset tekevät 9 tuntia enemmän kotitöitä viikossa kuin miehet.
(Samaan uutiseen ei tosin mahtunut tutkimuksen se tulos, että miehet tekevät viikossa 8 tuntia enemmän töitä.)

Ihmeen tarkoitushakuisia on nuo otsikot. Jokin aika sitten oli Kauppalehdessä juttua palkkaeroista, otsikkona tuo perus "Naisen euro on edelleen xx senttiä". Jutun loppupuolella, sivulauseessa, oli sitten maininta että "ero on pienempi jos verrataan samasta työstä saatavaa palkkaa".

Jos ja jos. Eihän tuota eroa mitenkään muuten saisikaan mitata, kuin samasta työstä saadun palkan eroa. Mitä hyötyä on verrata ja julkaista esim. naislastenhoitajan ja miessähköinsinöörin palkkoja? Tai päinvastoin?

Mutta nämä eivät varmaankaan enää kuulu tähän ketjuun.

 

[sampio]

Ehkä olen väärässä, mutta minä olen mieltänyt modernin äijän yleensä joksikin tämän tapaiseksi noin niinkuin ulkoiselta olemukseltaan. Luonteesta sanoisin sen verran, että äijä on päättäväinen ja hänellä on hyvä itseluottamus. Kysyin asiaa myös vaimoltani, ja hän oli samoilla linjoilla kanssani: moderni äijä on karismaattinen ja tyylikäs, mutta ei liian huoliteltu. Juntit ovat kokonaan eri juttu.

Sanoisin, että äijyys itsessään ei ole mikään tavoittelemisen arvoinen juttu, koska tuohon ryhmään kuuluu luonteeltaan, älyltään yms. ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia tapauksia, aivan kuten mihin tahansa muuhun kategoriaan. Yhteistä näille äijille on kuitenkin tietty karisma, jos nyt miettii vaikka Karalahtea, Nikulaa ja vaikka Schatzia.

 

[Väsyneet Kädet]

Omassa mielikuvassani "äijämäisyyteen" liittyy tietty karkeus olemuksessa ja käytöksessä. Esim. itse en koe olevani "äijä", koska pidän itseäni niin leppoisana ja ehkä liiankin hyväkäytöksisenä - siis ollakseni "äijä". Todellinen esikuvaäijä olisi esim. Bruce Willis.

Naisasioista; eilen ei kuulunut mitään. Vähän jännittää onko huominen tapaaminen vielä "voimassa".. Edellisellä "deittailukerralla" juuri tämä toinen tapaaminen kapsahti, ja homma kuivu sen myötä (sitä ei siis tullut). Ja nyt on pakko tänne hivenen "purkaa" ettei se tapahdu tekstiviestin muodossa toiselle osapuolelle - tällöin vältetään se "liiallisen innokkuuden" tuoma mahdollinen ahdistus. Näin ovat viisaammat kertoneet.

 

[Sera]

Ja niistä kotitöistä: se tekee, kumpi ehtii, osaa, jaksaa. Eikä siinä ole kellään mitään jurputtamista jos pariskunta keskenään tekee sellaisen sopimuksen että toinen on pääosin vastuussa vaikka siivoamisesta. Mitä vähemmän aiheesta tarvii tapella, nalkuttaa, murjottaa ja ämpyillä, sitä fiksummin hommat on jaettu.

Tätä mieltä täälläkin. Mitä vähemmän jurputtamista ja tappelua asiasta kuin asiasta, myös kotitöistä tai tavaroiden jättämisestä "väärään" paikkaan, sen parempi. Mieluummin korjaan itse päivän päätteeksi pöydälle unohtuneet sanomalehdet lehtikoriin, kuin menen jäkättämään asiasta. Rakentava palaute on paikallaan, mutta joskus voi olla hiljaakin, jos kyseessä on näinkin pieni asia. Miksi riidellä, kun yhtä hyvin voi olla sovussa. Toki jos se menee siihen, että toinen kokee olevansa työjuhta, on asiasta syytä keskustella. Yhteistuumin ja reilussa hengessä näkisin asioiden parhaiten järjestyvän. Jos toinen on väsynyt, niin toinen voi olla silloin se aktiivisempi ja myöhemmin taas toisinpäin.

 

[puuntakaa]

Voi sinua Hazardipakki. Kyselet nyt hieman liian tarkkaa tietoa. Tätä ei kannata ikinä tehdä, jos ei halua hermostua tai saada naista suuttumaan. Naiset ovat emotiaalisesti toimivia elämänmuotoja, eikä heiltä voi kysyä mitään mihin pitäisi saada eksakti vastaus. "Sen nyt vaan tietää/vaistoaa/aavistaa" tai "se pitäisi tietää/vaistota/aavistaa" ovat ne vastaukset mitä mies saa naiselta, kun alkaa tämän alueen asioita kyselemään.

Seuraava virhe mitä miespoloinen voi tehdä ainoan järkevän asian eli vastaukseen tyytymisen sijasta on lähteä tivaamaan vastausta. Eli "mistä sen tietää/vaistoaa/aavistaa" tai mistä V*****a minä sen voin tietää/vaistota/aavistaa. Tässä vaiheessa viimeistään alkavat tavarat lennellä, kun naisesta alkaa tuntumaan siltä, että hänen naiseuttaan ei tuo sikamies ymmärrä kunnioittaa ja arvostaa. Tässä vaiheessa mies ei ole huomannut, että nainen on ihan vaan häntä varten laittanut päälleen jotain vaatetta, päällys-tai alus- aivan sama tai muuten vaan laittautunut miestä varten kauniiksi tai tehnyt jotain mitä miehen olisi pitänyt arvostaa. Mutta ei, se s*******n tomppeli alkaakin kyselemään ja päivänselvästi halveksimaan naista, joka vielä kaiken tämän taipumisen jälkeen olisi vielä ehkä saattanut harkita näyttäytymistä miehelle jossain kivoissa ja vähäisissä vaatteissa ja miehellä olisi ehkä saattanut olla pieni mahdollisuus päästä koskemaan tätä jumalatarta ja hieromaan hänen kivistäviä hartioitaan raskaan työpäivän päätteeksi.

Täällä virtuaalimaailmassa näin ehkä rohkenee juuri ja juuri tehdä, siinä tapauksessa että asutte naisen kanssa eri maassa eikä teillä missään tapauksessa ole yhteisiä tuttuja, mutta irl Hazardipakki ja muut veljet älkää kyselkö tyhmiä koska kuitenkin tulette siitä kärsimään.

 

[ipa rules]

Kaikille tiskaamisesta valittaville suosittelen pöytätiskarin ostoa, jos "oikea" tiskikone ei kämppään mahdu. Nykyisen vaimon kanssa asuimme Tampereen keskustassa kämpässä, jossa keittiö oli postimerkin kokoinen, eikä tiskikoneesta voinut kuvitellakkaan. Eräänä päivänä tulin töistä kotiin ja ne tiskit oli jälleen kerran tiskaamatta tiskipöydällä(kumpikaan meistä ei voi sietää tiskaamista), päätin ratkaista homma kerralla ja ostin selliasen pienen pöytätiskarin. On muuten maailman paras keksintö!

Nykyään asumme omakotitalossa jossa on tiskikone joten se puoli on hanskassa. Meillä kotityöt jakautuvat seuraavasti:

Minä:

- ruoan laitto (kun tekee itse, saa sellaista mitä haluaa)
- lumityöt (hommasin lumilingon - laite pörisee ja vie bensaa, lumityöt muuttuivat jopa hauskaksi)
- Klapien pilkkominen ja takan sytyttäminen
- Pyykkien laittaminen koneeseen ja koneen käynnistäminen

Vaimo:

- Siivoaminen (imurointi/pölyjen pyyhkiminen/tavaroiden järjestely)
- Pyykkien purkaminen koneesta ja kuivuttua kaappeihin laitto
- Kaiken maailman huonekalujen yms kokoaminen sillä allekirjoittaneen hermot ovat sitä tasoa, että kaikki palapelit lentäisivät roskiin hyvin äkkiä.

Tällä pääsääntöisellä jaolla josta toki joskus poiketaan on yhteiselo sujunut varsin mallikkaasti.

 

[JWill]

Eli käytännössä ipa_rules ei tee juuri mitään... Pääsispä itsekin noin vähällä pinteestä.

 

[msg]

Mieluummin korjaan itse päivän päätteeksi pöydälle unohtuneet sanomalehdet lehtikoriin, kuin menen jäkättämään asiasta.

Jäkätyksessä kai on muitakin ulottuvuuksia ja motiiveja kuin joku satunnainen epäjärjestys.
Tälläiset väärässä paikassa lojuvat tavarat vain tarjoavat aiheen jäkättää. Ihminen kyllä keksii syy, jos jäkätyttää.

 

[BOL]

Kiitokset Koolle vinkistä! Vastaava tilanne on meillekin tuttu. Tosin olen havainnut, että helpoimmalla pääsee, kun antaa miehen lösähtää siihen sohvalle, jos hänellä ei ole oikeasti jotain tehtävää. Ohjeet pitää olla selkeät tyyliin: Tuossa on ruokaa, anna se lapselle... Jotenkin se kauppakassien kantaminen tyhjentää aivot niin totaalisesti, että niiden pitää saada latautua. Joskus jopa tarjoan oikein kylmän oluen.

Vaikka kirjoituksistani saattaa saada sellaisen käsityksen, että mieheni on patalaiska idiootti, näinhän ei suinkaan ole. Hän yleisesti ottaen tekee kaikki pyytämäni asiat, eikä tarvitse riidellä. (Huom! Riitely ei välttämättä korreloi nalkutukseni määrää. Minä nalkutan edelleen, ukko ei edelleenkään kuuntele.) Ja harvoin meillä riidellään. Ehkäpä juuri siksi, että mies niin kovin harvoin todella kuuntelee minua ja kun asiat joutuu toistamaan, riita ei enää synnykään spontaanisti. Puolustuksekseni totean, että nalkutukseni määrän kasvu johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että mies ei vieläkään ole oppinut olemaan läsnä. Ilmeisesti on pienestä pitäen ollut omissa maailmoissaan, mutta anopista sekin on varmasti ollut todella suloista. Useiden yhteisten vuosien jälkeen suloisuus on meikäläisen silmissä kadonnut. Varsinkin esikoisen syntymän jälkeen, piirre on lähinnä rasittava. Olen muuttunut kuin rikkinäiseksi levyksi, joka toistaa samaa kohtaa uudelleen ja uudelleen. Eikä se edelleenkään mene jakeluun. Mutta huumorilla selviää.

Minäkin olen sitä mieltä, että se tekee, joka ehtii. Ja uskon myös palvelujen ostamiseen ulkopuolelta. Voi olla hyvnkin ajankohtainen asia perheessämme piakkoin. Tällä hetkellä minä nyt vain satun olemaan se, joka ehtii ja joka kiinnittää asioihin enemmän huomiota, kun olen niin paljon kotona. Ja kohtahan lapsetkin ovat niin isoja, että me voimme vain istua jalat pöydällä ja antaa ohjeita ja lopuksi antaa rahaa :)

 

[hilson]

Pistin tuonne vitutusketjun puolelle, mutta isketään nyt sitten tännekin:

Olen suht' paskaisessa duunissa ja ainoa valopilkku tuolla on eräs todella nätti ja sievä tyttö. Olen hänen kanssaan työskennellyt yhteisesti jo jonkun aikaa ja tauoilla on aina hengailtu kahdestaan.

Nyt tänään pomo ilmoitti että kyseinen tyttö on eronnut ja siirtynyt jonnekin toiseen duunipaikkaan. Vituttaa. Olisi pitänyt olla ajoissa jo siinä mielessä liikenteessä, sillä opin pitämään tuosta tytöstä aika paljon. Nyt jäljelle jää entistäkin paskemmat duunit ja todella tylsä seura. Noh, pitää tsempata vaan ja toivoa että tämä uusi paikkaaja olisi yhtä sievä - mikäli on tyttö.

 

[Cemetery Gates]

Vaikka nämä vikat viikot töissä ennen kesäloman alkua ovat melkoista tervanjuontia, on tässä kuitenkin hieman jotain lohtuakin olemassa. Nimittäin muutama naispuolinen kesätyöntekijä sattuu olemaan ulkomuodoltaan sitä sorttia, että työpäivät tuntuvat ainakin hetkisen verran varsin suosiollisilta, kun näitä sulottaria saa katsella. Oih.

 

[ipa rules]

Eli käytännössä ipa_rules ei tee juuri mitään... Pääsispä itsekin noin vähällä pinteestä.

Reilut kahdeksan vuotta tässä on jo eletty yhdessä ja hiljalleen opeteltu. Vanhassa keskustakämpässä imuroin jopa kohtuullisen usein, mutta kun vaimo ilmoitti haluavansa isohkon omakotilalon, niin minä ilmoitin, että viittä huonetta + keittiötä minä en sitten imuroi. Pelisäännöt selvillä, nääs.

 

[Niilo]

Pistin tuonne vitutusketjun puolelle, mutta isketään nyt sitten tännekin:

Olen suht' paskaisessa duunissa ja ainoa valopilkku tuolla on eräs todella nätti ja sievä tyttö. Olen hänen kanssaan työskennellyt yhteisesti jo jonkun aikaa ja tauoilla on aina hengailtu kahdestaan.

Nyt tänään pomo ilmoitti että kyseinen tyttö on eronnut ja siirtynyt jonnekin toiseen duunipaikkaan. Vituttaa. Olisi pitänyt olla ajoissa jo siinä mielessä liikenteessä, sillä opin pitämään tuosta tytöstä aika paljon. Nyt jäljelle jää entistäkin paskemmat duunit ja todella tylsä seura. Noh, pitää tsempata vaan ja toivoa että tämä uusi paikkaaja olisi yhtä sievä - mikäli on tyttö.

No hei, oletetaan että tiedät kyseisen tytön nimen niin ei tartte olla kovinkaan suuri Sherloch Holmes jotta saa ongittua numeron ( jos ei sitä vielä tiedä ), ja eikun soittamaan. Tunnustat rohkeasti vaan niin kyllä se siitä.
Ja onhan se jotain positiivistä, että kun pääsee p*skasta duunista illalla pois, jotain positiivistä odottaa jossain muualla ?

 

[SamSpade]

Tähän väliin kysymys, mikä helvetti on "äijä"? Puhutaan äijistä, äijäilystä ja äijämäisyydestä. Itselläni tulee mieleen reippaasti elämän ehtoopuolella oleva miespuolinen, joka ei hyväksy muita mielipiteitä kuin omansa ja pitää niistä kiinni (olkootkin vaikka kuinka faktoja vastaan sotivia) jopa agressiivisesti, multapalttooseensa saakka. Eli sangen luotaansatyöntävä on "äijä" kuvana mielessäni.

Nämä äijätkös sitten ovatkin niitä alfa-uroita jotka siittävät koko maan?

En todellakaan ymmärrä naisia, enkä heidän hormonitoimintansa oikeutusta käsittämättömyyksiin.

No nämä "Alfaurokset" joita tuntuu olevan maa puolillaan ovat oikeasti niitä pahnan pohjimmaisia.. uhoavat pellet, pullistelevat agressiiviset bodarit.. näitä riittää. Usein muuten menee näilläkin jauhot kurkkuun kun antaa kovaa vastaan tai ei taivu uhkailuun.
Katsokaa vaikka susilaumaa. Siellä ne jotka ovat argessiivisia ja tappelevat ovat tosiaan lauman hierarkiassa melko alhaalla ja yrittävät tällä käytöksellä nousta sisäisessä arvoasteikossa ylöspäin.
Oikea alfauros susilaumassa on lähes aina hyvin rauhallinen, jo pelkällä läsnäololla tai paikalle saapumisella rauhoittaa tilanteen. Jos tarve vaatii niin oikea alfa uros lopettaa pullistelijoiden aikeen nopeasti, tehokkaasti ja kovaa..

Oikeat "äijät" ovat sitten asia erikseen ja heitä voisi kutsua alfauroksiksi.
Ja ei, en lue Nikulaa ja vastaavia tapauksia äijiksi, vain uhoaviksi nulikoiksi.