Naisasiat

[girlzilla]

Termi "äijä" merkitsee minulle sellaista miestä, jonka sijasta otan mieluummin vähän paremmin käyttäytyvät ja sofistikoituneemman tapauksen. Liika pehmoilu ei ole hyvästä kummankaan sukupuolen osalta.

No sitten se merkitsee meille eri asioita. Minulle äijä on miehinen mies, sofistikoitunut ja hyvätapainen. Mutta silti Mies.

Ei ole oikeaa ja väärää siinä kenelle kotityöt kuuluu. Minun mielestäni siivous ym. kuuluvat naiselle ja mies hoitaa ne asiat joita en itse osaa ainakaan yhtä hyvin kuin hän.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Eli nainen tekee ruuat, tiskaa, siivoaa, pesee pyykit ja mies makaa sohvalla, juo kaljaa ja tuijottaa televisiota ?

Houkutteleva ajatus..

Kyllä molempien pitää osallistua yhteisen pesän kunnossapitoon. Poikkeuksia löytyy tietenkin, jos vaikkapa toinen puoli on työttömänä tai muuten vain paljon kotona. Se on ihan luonnollista. Yleensä tai ainakin monella kotityöt hieman jakautuvat suuntauksien mukaan, mutta lopullinen vastuu on oltava mielestäni sillä, kenen silmä on luontaisempi asiaan. Yleensä, aina minun tapauksessa, se on naisella. Kuitenkaan en voi olettaa, että toinen tekee kaiken, vaan ihan senkin takia osallistun toimiin itsekin, että voin itsestään selvyyksiä vaatia (siis jotain kotitöitä). Jos en osallistuisi itse näihin, en katsoisi olevan oikeutettu vaatimaan puhtaanapitoa toiseltakaan. Siinä mielessä kuitenkin siivous on naisten hommaa, että hoitavatpa he asian käskyttämällä, itse tekemällä tai mukavana yhteistoimintana, on heidän asia loppukädessä pitää kämppä siistinä ja vaatteet ojennuksessa.

 

[Osmo Rapeli]

Termi "äijä" merkitsee minulle sellaista miestä, jonka sijasta otan mieluummin vähän paremmin käyttäytyvät ja sofistikoituneemman tapauksen. Liika pehmoilu ei ole hyvästä kummankaan sukupuolen osalta.

Kyllä, näkisin että "äijän" luonteeseen yleensä yhdistettävä yleisin luonteenpiirre päättäväisyys täytyy myös osata käyttää oikein, älykkyyttä tai muita omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Se tuo menestystä ja menestys tavalla tai toisella kasvattaa itseluottamusta ja tuo lisää menestystä, johon kuuluvat naiset.

Miten se siis liittyy naisasioihin? Pelkällä äijäilyllä ja hyvällä fysiikalla voi kaataa naisia, olla seksuaalisesti houkutteleva äijä, mutta loppupeleissä sillä ei saada aikaan kuin aviottomia lapsia ja ylinopeuskolareita joissa turvavyö unohtui.

Kun taas osaa yhdistää päättävyyden älykkyyteensä tai muihin omiin vahvuuksiinsa, voi se olla myös se hyvä fysiikka, menestyy elämässään edes jossain asiassa niin että varmasti jossain vaiheessa se poikii menestystä myös ihmissuhdeasioissa. Jos ei mitenkään muuten niin vaikka siksi että omaa perkeleesti rahaa. Kyllä joku sen huomaa. Sitten kun hoitaa elämäänsä perusasioiden puolesta mallikkaasti on vara jossain välissä vaikka hiukan pehmoillakin, sillä on ollut "äijä" ainakin silloin kun piti edetä urallaan. Kunhan on "menestyjä".

 

[Hazardipakki]

Kovin menekkihän on "äijillä", meidän pehmojen osaksi jää olla kavereita. Yllättävää kuinka rutistaan tasa-arvosta, mutta jos mies kohtelee naista yhtälaisesti, niin silloin se on homo tai muuten vain vässykkä.

No ehkä joskus on meidänkin aika. Katkeraa tilitystä.

Ja turha nyt inistä mistään kuinka pehmomiehet jäävät aina kavereiksi. Kyllä se on ihan biologiaa, että nainen haluaa rinnalleen ns. äijän.

Ainakin itse olen huomannut, että maailmassa löytyy ainakin muutamia naisia, jotka arvostavat käytöstapoja ja älykkyyttä enemmän kuin hauista, röyhtäilyä ja huoraksi nimittelemistä. Tai ehkä kyseessä onkin vain rahan perässä juokseminen, fiksuilla kun on yleensä enemmän omaisuutta kuin retkuilla.

Voisitko girlzilla vielä kerran selventää, millainen on se unelmiesi äijä? Tarviiko tämän osata aakkosia tai kolmen kertotaulua, jos muistaa tietyin väliajoin murahdella ja juoda lippis päässä kaljaa soffalla?

Tietääkö muuten joku, miten pitkä miehen täytyy olla? Kaikki naisethan pitävät kuulemma pitkistä miehistä, mutta kovasti sitä vaan mennään aina sen kaljun hobitin kanssa naimisiin.

Itse en ainakaan osaisi, enkä haluaisi kategorisoida itseäni mihinkään miestyyppiin (äijä/vässykkä/renki/panomies). Haluaisin kohdella naista hyvin, ostaa kukkia, tehdä ruokaa, avata oven, kantaa raskaat ostokset ja korjata tietokoneen. En haluaisi olla mikään apupoika, joka hakee 5 minuutin välein lähikioskilta suklaata tai rahoittaja, joka kustantaa akan kalliita harrastuksia.

En ole enää vuosiin jaksanut yrittää tehdä tuttavuutta vastakkaiseen sukupuoleen, kun tuloksena on aina pelkkää nyrpeää naamaa ja hampaiden kiristelyä. Mihinkään räkälään en lähde yhden yön suhdetta hakemaan ja tuskin sieltä edes mitään fiksuja tyyppejä löytäisi. Maailmassa on paljon naisia joihin voisin rakastua, mutta ilmeisesti hyvin vähä sellaisia, jotka voisivat rakastua minuun.

Lähden nyt paukuttamaan kirkonkelloja, terveisin, Lakeuksien Quasimodo.

 

[BOL]

Tavallaan olen sitä mieltä, että ei ole olemassa miesten tai naisten hommia, vaan molemmat osallistuu kykyjensä mukaan kaikkeen kunnossapitoon. Toisaalta, toiset työt luonnistuvat ehkäpä yleisesti ottaen miehiltä paremmin ja päinvastoin. Mutta sitä en esim. allekirjoita, etteikö miesten töihin kuuluisi myös sisätiloissa tapahtuvat puhtaanapitohommat. Jos mies ei osaa imuroida, on kenties aika opetella. Pyykinpesun kanssa sama homma. Konehan sen pyykin pesee, mutta ihmisen pitää lajitella ja laittaa rätit koneeseen. Kyllä se onnistuu mieheltä siinä, missä esim. muttereiden ja ruuvienkin lajittelu koon tms. mukaan.

Kotityöt eivät todellakaan ole mitään tähtitiedettä, vaan kaikkiin kysymyksiin on tietääkseni tälläkin saralla löytynyt vastaus. Ja jos et tiedä/ ymmärrä jotain, kysy. Yksinkertaista. Monet miehet, eivät tosin kaikki, ovat naisia huomattavasti suurpiirteisempiä, jolloin esim. siivouksen jälki ei vastaa odotuksia. Itse kuulun ryhmään, jonka kanssa on vaikea elää ja itsenikin on vaikea elää itseni kanssa: olen nimittäin patalaiska siisteysintoilija, kaiken lisäksi vielä hyvin pedantti. Mahdottoman huono yhdistelmä, kaikille.

Meillä käytiin tiukka keskustelu, kun jäin lapsen kanssa kotiin, että minä en sitten muutu miksikään taloudenhoitajaksi, vaan olen kotona hoitamassa yhteistä lastamme. Käytännössä kuitenkin suurin vastuu kotitöistä kuuluu minulle, minkä ymmärrän äärimmäisen hyvin. Pointti oli kuitenkin se, että jos paikat on hujan hajan, en halua mieheni suusta kuulla, että mähän vaan makailen kaiket päivät skidin kanssa himassa. Ennen meillä mies siivosi huomattavasti meikäläistä enemmän, joten tiedän, että moppi ja imuri hänenkin käsissään pysyvät. Oikeastaan vasta nyt toisen raskauteni loppuvaiheessa mies on ottanut taas roolia myös tälläkin saralla. Ja siitä pinnat hänelle, ettei kovin paljon edes tarvinnut potkia persiille :) Toisaalta, mieheni imurointijälki ei tyydytä minua laisinkaan, joten oikeasti kaikki pääsisivät paljon helpommalla, kun minä imuroisin edelleenkin. Nyt kuitenkin tilanne on se, että fyysisesti imurointi on niin raskasta, että yritän parhaani mukaan ummistaa silmäni hieman heikommalta imuroinnilta. Pääasia, että osallistuu.

Tästä päästäänkin asiaan, mikä minua korpeaa käsittämättömän paljon: nimittäin se, että itselleni on hieman epäselvää, miksi mieheni ylipäänsä siivoaa? Siis, siivoaako, kun käsketään vai siksi, että tulisi siistiä. Järki sanoo, että siisteyden takia, mutta käytäntö on osoittanut, että jopa välittömästi imuroinnin jälkeen lattia on täynnä hiekkaa, pölyä ja muuta pikkuskeidaa. Itselleni tämä kertoo siitä, että on imuroitu huonosti ja pitää imuroida uudelleen. Miksi siis vaivautua ollenkaan, jos tavoitteena ei ole puhtaampi asunto. Tämä asia aiheuttaa suurta skismaa siivouspäivinä välillemme, koska minä kuulemma nipotan ja minun mielestäni mies on yksinkertaisesti laiska fuskari. Äitini on sitä mieltä, että pahinta mitä voin tehdä, on imuroida heti itse uudelleen, koska jatkossa mies ei imuroi enää ollenkaan. Minä taas olen sitä mieltä, että koska tavoitteena on siisti asunto, minä sitten imuroin vaikka itse päästäkseni ko. tavoitteeseen. Ukko opetelkoon imuroimaan niin, että todella tulee siistiä jälkeä. Itse ainakin vihaan imuroimista, joten kunnon työllä voidaan välttää jatkuvaa sieltä täältä imuroimista.

Mutta kertokaapa arvon herrat, minkähän takia useat miehet heittävät tavaransa hujan hajan. Tämäkin on ihan ok, jos ne vaikka päivän päätteeksi laitetaan siististi paikoilleen. Mutta oman kokemukseni kautta olen huomannut, että eivät ne siitä mihinkään liiku, ennen kuin joku toinen (lue: nainen) siivoaa. Miksi, oi miksi se on niin vaikeaa?

 

[Alamummo]

Ei ole oikeaa ja väärää siinä kenelle kotityöt kuuluu. Minun mielestäni siivous ym. kuuluvat naiselle ja mies hoitaa ne asiat joita en itse osaa ainakaan yhtä hyvin kuin hän.

Kivat sun äijällesi. Olet ehkä eri mieltä sitten, kun työ- ja perhe-elämä painavat päälle. Yhtä hyvin imuri ja tiskirätti pysyvät miehen kourassa ja jos hän ei osaa niin opetelkoot. Meidän huushollissa kotihommat hoitaa se, joka ehtii.

 

[Osmo Rapeli]

Mä oon nyt ilmeisesti huono ihminen, kun otan liian vähän kuvia tyttöystävästäni. Hävettää.

Minä olen ilmeisesti sitten erittäin hyvä ihminen, sillä otan kuvia myös muiden tyttöystävistä, ja varsinkin niistä. Joskus salaa! Kerrankin joku arvostaa...

Mutta kertokaapa arvon herrat, minkähän takia useat miehet heittävät tavaransa hujan hajan. Tämäkin on ihan ok, jos ne vaikka päivän päätteeksi laitetaan siististi paikoilleen. Mutta oman kokemukseni kautta olen huomannut, että eivät ne siitä mihinkään liiku, ennen kuin joku toinen (lue: nainen) siivoaa. Miksi, oi miksi se on niin vaikeaa?

Niitä voi katsos ehkä vielä käyttää! Joku vähän käytetty paita, voi sen pistää vielä uudestaan päälle jos menee vaikka pelaamaan futista, vaikka sen olisi riisunutkin pois, ei sitä heti ole pakko pestä, muttei sitä voi puhtaidenkaan joukkoon laittaa, vielä se pärjää siinä tuolin päällä. Tai kamera, tai lehti, jos ei sitä jätä siihen näkyville, kahden metrin päästä laatikosta sitä ei muista jos sitä vaikka tarvitsisi ;)

 

[Pula-ajan Tretjak]

Mutta kertokaapa arvon herrat, minkähän takia useat miehet heittävät tavaransa hujan hajan. Tämäkin on ihan ok, jos ne vaikka päivän päätteeksi laitetaan siististi paikoilleen. Mutta oman kokemukseni kautta olen huomannut, että eivät ne siitä mihinkään liiku, ennen kuin joku toinen (lue: nainen) siivoaa. Miksi, oi miksi se on niin vaikeaa?

Yhden tavaran jättäminen hujanhajan on aivan normaalia. Sitten kun niitä on viisi niin ne siirretään jonnekin pois silmistä, joskus jopa omille paikoilleen. Mutta miksi naisilla on tarve jättää työvaatteet ja vapaa-ajan vaatteet näkyville 'hujanhajan', koska tarvitsee niitä kuitenkin seuraavana päivänä/töiden jälkeen? Miehillä tämä on helpompaa, kun pitää samoja vaatteita kuitenkin. Riippuu tosin ammatista.

Miehille tuntuu olevan luontaista esim. ruuan laiton yhteydessä siivota keittiö samalla, kun tekee ruokaa. Toki monella naisellakin on, mutta tuntuu että enemmän 'vanhan aikaisilla' naisilla. Nykyajan naiset tuntuvat ajattelevan, että jos satun tekemään ruokaa niin toinen saa kyllä siivota keittiön, vaikka olisikin helpompi siivota sitä mukaa kun sotkee.

Kyllä miehet on porsaita poikamiehinä, mutta yleensä siistejä parisuhteessa. Poikkeuksia toki löytyy. Mutta jos on kyseessä epäsiistin miehen ja epäsiistin naisen vertailua, niin tällainen mies siivoa kun rupeaa vituttamaan ja nainen siivoaa kun on vieraita tulossa. Yleensä vitutus tulee ennen vieraita.

Loppulauselma: Kyllä naiset on sikoja. Paitsi ne jotka eivät ole :)

 

[Leon]

Mutta kertokaapa arvon herrat, minkähän takia useat miehet heittävät tavaransa hujan hajan. Tämäkin on ihan ok, jos ne vaikka päivän päätteeksi laitetaan siististi paikoilleen. Mutta oman kokemukseni kautta olen huomannut, että eivät ne siitä mihinkään liiku, ennen kuin joku toinen (lue: nainen) siivoaa. Miksi, oi miksi se on niin vaikeaa?

Meillä ei ole yleensä mitään sisäänrakennettua hälytysjärjestelmää, joka vilkuttaa heti punaista, kun joku tavara ei ole omalla paikallaan. Paitsi pullonavaaja, jonka vaimoväki on siivonnut jonnekin pirun näppärään paikkaan, vaikka sen pitää olla tiskipöydän vieressä hyvin saatavilla. Eli lyhyesti sanottuna, pieni epäjärjestys ei vain vaivaa mieltä.

 

[Romppanen]

Tästä päästäänkin asiaan, mikä minua korpeaa käsittämättömän paljon: nimittäin se, että itselleni on hieman epäselvää, miksi mieheni ylipäänsä siivoaa? Siis, siivoaako, kun käsketään vai siksi, että tulisi siistiä. Järki sanoo, että siisteyden takia, mutta käytäntö on osoittanut, että jopa välittömästi imuroinnin jälkeen lattia on täynnä hiekkaa, pölyä ja muuta pikkuskeidaa. Itselleni tämä kertoo siitä, että on imuroitu huonosti ja pitää imuroida uudelleen. Miksi siis vaivautua ollenkaan, jos tavoitteena ei ole puhtaampi asunto.

...

Minä taas olen sitä mieltä, että koska tavoitteena on siisti asunto, minä sitten imuroin vaikka itse päästäkseni ko. tavoitteeseen. Ukko opetelkoon imuroimaan niin, että todella tulee siistiä jälkeä. Itse ainakin vihaan imuroimista, joten kunnon työllä voidaan välttää jatkuvaa sieltä täältä imuroimista.

JES! Nyt ollaan perimmäisten kysymysten äärellä. Itseäni keljuttaa suunnattomasti ihmiset, jotka tekevät tiettyjä asioita puolihuolimattomasti. Toimenpiteiden kirkkaimmassa kärjessä loistaa epäilemättä tiskaaminen (tämä avautuminen ei koske teitä tiskikoneen omistavia); siivoaminen seuraa lähellä perässä.

En kerta kaikkiaan ymmärrä, mikä ajaa ihmisen suorittamaan nämä kaksi asiaa vapaa-ehtoisesti päin persettä. Omassa perheessäni (=isäni) sattuu olemaan tällainen henkilö ja aina kun hän tarttuu tiskiharjaan, niin sipulini joutuu todella koetukselle. Eikö jumalaut, jos kerran rupeaa tiskaamaan, niin voi tehdä sitä kunnolla? Ei tiskaamista tehdä vain tiskaamisen tähden vaan siksi, että seuraavalla kerralla voi hyvillä mielin aloittaa ruokailun puhtailta astioilta. Jos niitä ei kerran voi kunnolla pestä, niin eikö ole sama nostaa ne suoraan paskaisina kaappiin? Ainakin mainitsemallani henkilöllä tiskaamiseen liittyy joku kummallinen "poissa silmistä, poissa mielestä" -asenne eli jos paskaisia astioita ei ole lojumassa pöydillä, niin silloin asiat ovat hyvin. Homma ei myöskään voi olla niin vaikeaa, että huono tulos jäisi osaamisesta kiinni. Jokainen osaa varmasti tiskata ja siivota, jos vain haluaa. Mikään ei ole etovampaa kuin syödä lautaselta, jossa on ylimääräisiä kökkäreitä ennen ruokailun aloittamista.

Onneksi sinkkuna saa hinkata omat lautasensa juuri niin kiiltäviksi kuin kulloinkin haluaa eikä tarvitse olla ketään neuvomassa ja korjailemassa...? VaiMitenSeMeni.

 

[#3]

Itse en ainakaan osaisi, enkä haluaisi kategorisoida itseäni mihinkään miestyyppiin (äijä/vässykkä/renki/panomies). Haluaisin kohdella naista hyvin, ostaa kukkia, tehdä ruokaa, avata oven, kantaa raskaat ostokset ja korjata tietokoneen. En haluaisi olla mikään apupoika, joka hakee 5 minuutin välein lähikioskilta suklaata tai rahoittaja, joka kustantaa akan kalliita harrastuksia.

En ole enää vuosiin jaksanut yrittää tehdä tuttavuutta vastakkaiseen sukupuoleen, kun tuloksena on aina pelkkää nyrpeää naamaa ja hampaiden kiristelyä. Mihinkään räkälään en lähde yhden yön suhdetta hakemaan ja tuskin sieltä edes mitään fiksuja tyyppejä löytäisi. Maailmassa on paljon naisia joihin voisin rakastua, mutta ilmeisesti hyvin vähä sellaisia, jotka voisivat rakastua minuun.

Pelottavaa, ihan kun lukis omia ajatuksia. Ettet vaan ole minä :)

 

[Ted Raikas]

Heh, minulta ainakin sujuu paremmin nämä ns. perinteiset "naistentyöt", eli tiskaaminen, siivoaminen, ruoanlaitto (no se on aika neutraali), pyykkääminen jne. Ne onkin hyvä osata, jos asuu itsekseen, ei ole ainakaan mikään paskankeskellä asuva poikamiesrenttu, jolla pitää olla joku varaäiti hoitamassa sukanpesun ja muut askareet. Renkaan osaa kyllä pultata kiinni, mutta ruoka on jokapäivä sitä valmispyttipannua. Hmh.

Sitä paitsi tiedän todella siivottomia ja siivoamiskyvyttömiä naisia, jotka elää kyllä niin sotkuisessa ympäristössä, että moisen henkilön osuessa kohdalle, en kyllä jaksaisi ruveta odottamaan, että siivoaako se vai ei. Tartun kyllä itse toimeen ja silloin olenkin aika natsi, jos on kyse järjestyksestä ja siivoamisesta, siinä noudatetaan sitten meikäläisen lakeja.

 

[LaTe_Show]

Heh, minulta ainakin sujuu paremmin nämä ns. perinteiset "naistentyöt", eli tiskaaminen, siivoaminen, ruoanlaitto (no se on aika neutraali), pyykkääminen jne. Ne onkin hyvä osata, jos asuu itsekseen, ei ole ainakaan mikään paskankeskellä asuva poikamiesrenttu, jolla pitää olla joku varaäiti hoitamassa sukanpesun ja muut askareet. Renkaan osaa kyllä pultata kiinni, mutta ruoka on jokapäivä sitä valmispyttipannua. Hmh.

Sama täällä (tosin näin yksinhuoltajaisänä ei taida olla muuta vaihtoehtoakaan). Kaiken tuon lisäksi osaan paikata lasten vaatteet ja ruuanlaitto sujuu (jotenkuten ;).

Itse osaan jopa "nauttia" näistä ns naistentöistä, sillä siinä koen tekeväni jotain "näkyvää ja konkreettista" tuon töissä olevan powerpoint-tehtailun vastapainoksi.

 

[Ted Raikas]

Itse osaan jopa "nauttia" näistä ns naistentöistä, sillä siinä koen tekeväni jotain "näkyvää ja konkreettista" tuon töissä olevan powerpoint-tehtailun vastapainoksi.

Samat sanat. Parempaa tunnetta ei juuri olekaan, kun on siivonnut koko kämpän, imuroinut ja pessyt lattian. Tiskannut astiat ja pessyt vessan. Tulee sellainen henkinen onnellisuudentila päälle ja vielä kun korkkaa oluen ja kuuntelee hyvää musiikkia, niin ei siinä juuri mitään muuta kaipaakaan.

Pitäisiköhän perustaa Naistentyöketju miehille. =D

Edit. Ja tsemppiä täältä siihen yh-isän arkeen!

 

[girlzilla]

No voi hellanlettas sentään.

Eli ei, minä en tarkoittanut äijällä mitään sikaa joka piereskelee, ei tee mitään ja juo bisseä.

Äijä on miehinen mies ja mua viehättää miehiset miehet. Miehisyys ei tarkoita sitä, ettei voi tiskata, tehdä ruokaa, siivota jne. Eikä se tarkoita huorittelua ja bissen juomista. Rakastan älykkäitä, hauskoja ja miehisiä miehiä. Miten joku voi ottaa noin kovasti itseensä kuten Hazardipakki? Hauiksen koolla ei muuten äijämäisyyden kanssa ole mitään tekemistä omassa mielessäni. Kotihommatkin voi kuulua myös molemmille. Mutta olen itse sitä mieltä että voin ihan hyvin ottaa noista hommista päävastuun. Keneltä teiltä se on pois jos minä hoidan tulevassa perheessäni kotihommat?

Ja Alamummo, uskon että tämä tulee ihan mun omasta perheestä tämä asenne kotitöihin. Äiti teki kotihommat, faija elätti. Ja äiti ei siitä mitenkään harmissaan ollut. Mutta olen sanonut aiemminkin, että olisin mielelläni lasten kanssa kotona ja minussa kai joku kanaemo asuu sitten sisälläni.

 

[Ted Raikas]

Keneltä teiltä se on pois jos minä hoidan tulevassa perheessäni kotihommat?

Kyllä se nyt perkele vaan on pois meiltä kaikilta! Ei tälläinen peli vaan vetele, että teet kaikki kotityöt! Tasa-arvoa saatana!

...

Jokainen toki tyylillään ja varmasti löytyy myös se kumppanus, kenen kanssa peli ja työnjako on selvää. Itselleni on luontevaa tiskata ja siivota, koska koen olevani niissä askareissa hyvä ja tiedän, mikä on sitten lopputulos. Rupeaa ärsyttämään, jos lopputulos ei vastaa sitä mihin olen tottunut. Varmasti joku nainen voisi osata siivota minua vielä paljon paremminkin, mutta sehän nostaisi vaan haluani tehdä hommani paremmin.

Saattaisin vaan henk.koht. kokea asiat hieman kiusallisiksi, jos nainen olettaisi minun tekevän pelkästään perinteisiä miestentöitä, eli itselleni hieman tuntemattompia askareita. Esim. autonkorjaamiseen ja muuhun säätämiseen minusta ei ole, koska en kyseisistä lodjuista mitään tiedä, eikä kiinnosta. Mieluummin luonnollinen tasajako, ei mitenkään paperille präntättynä, mutta sen mukaan, mikä on sillä hetkellä luontevinta. Jos toisella on vaikka kiireellinen opiskelutyö kesken tai jotain työjuttuja, niin totta mooses toinen sitten siivoaa, eikä odota, että se toinen tarttuu luudan varteen.

 

[girlzilla]

Mieluummin luonnollinen tasajako, ei mitenkään paperille präntättynä, mutta sen mukaan, mikä on sillä hetkellä luontevinta.

No totta munassa ja taisin näin aiemminkin sanoa. Itse tykkään tiskata, imuroida, pestä pyykkiä, silittää... Siksi se tuntuu luontevalta että ottaisin hommista päävastuun perheessäni.

 

[BitterX]

Joo, kuulostaa hyvältä. Siis se, että mun tuleva vaimo tekee kaikki naisten työt ja mä en tee mitään, kun ei saatana pysy jakoavain kädessä :D

 

[peno]

Vittu ei noista kummajaisista ota pirukaan selvää, taas kiukutellaan ja nyrpistellään eikä hajuakaan että minkä takia.

 

[Alamummo]

Ja Alamummo, uskon että tämä tulee ihan mun omasta perheestä tämä asenne kotitöihin. Äiti teki kotihommat, faija elätti. Ja äiti ei siitä mitenkään harmissaan ollut. Mutta olen sanonut aiemminkin, että olisin mielelläni lasten kanssa kotona ja minussa kai joku kanaemo asuu sitten sisälläni.

Meillä oli aikoinaan ihan sama systeemi ja äitini duunaa vieläkin suurimman osan hommista. Ei sillä, etteikö isukki osaisi, mutta äiti haluaa tehdä hommat itse. Kotoa sinä sen mallin olet varmasti saanut ja mikäs siinä jos kerran kotihommista tykkäät. Minulle ei äitini asenne periytynyt ja suon, että kotona molemmat tekevät osansa. Kun molemmat ovat päivät töissä, on kohtuutonta vaatia, että vain toinen tekisi jatkuvasti himaduunit päivän päälle ja toinen sen kuin venyisi sohvalla telkkaa katsellen tai notkuisi netissä.

 

[Hartiapankki]

Kun molemmat ovat päivät töissä, on kohtuutonta vaatia, että vain toinen tekisi jatkuvasti himaduunit päivän päälle ja toinen sen kuin venyisi sohvalla telkkaa katsellen tai notkuisi netissä.

Oletan että asutte kerros-tai rivitalossa? Silloin onkin ihan oikein että molemmat tekevät kotitöistä osansa, koska kotityöt enimmäkseen koostuvat talon sisällä tehtävistä töistä. Täällä maalla on sitten liuta pihahommia, kuten talvella lumen luonnit ja kesällä puiden pilkkominen/kantaminen.
Nykyään saa yleisesti lukea siitä että kotityöt pitää tietenkin jakaa, ja että miehenkin on osallistuttava siivoukseen, tiskaukseen ym. Puhutaan arkea pyörittävistä naisista, jotka pitävät kodin kunnossa. SANALLAKAAN ei mainita niistä töistä, jotka on ammoisista ajoista lähtien kuulunut miehille, eli suuri osa kodin remonttihommista, edellämainituista puu-ja lumitöistä, auton huolloista ym. Ne vain katsotaan kuuluvaksi miehelle, eikä näistä kirjoiteta lehdissä.

Mainittakoon, että omassa taloudessamme kotityöt on jakaantuneet aika luontevasti; vaimo hoitaa pääosan siivous, -tiskaus,-ruoanlaitto, -ym. rutiineista, ja meikä sitten puuhaa pihalla, hoidan rempat, maalaukset ym. jutut. Toki osallistun myös näihin sisätöihin, emmekä kyllä yhtäkään riitaa ole k.o. asiasta saaneet aikaiseksi.

Joten riippuu hieman tilanteesta ja asuinolosuhteista, onko taloudessa naisten töitä, miesten töitä ja yhteisiä töitä ja mikä näiden suhteeksi muodostuu. Itse en halua täydellistä tasa-arvoa kotitöihin;haluan edelleen esim. pilkkoa ja kantaa puut itse, ja teen sen mielelläni senkin vuoksi että vaimoni taas ei pidä k.o. hommasta ja puuhailee mieluummin sisällä.

 

[fiftyeight]

- - -
Sitä paitsi tiedän todella siivottomia ja siivoamiskyvyttömiä naisia, jotka elää kyllä niin sotkuisessa ympäristössä, että moisen henkilön osuessa kohdalle, en kyllä jaksaisi ruveta odottamaan, että siivoaako se vai ei.
- - -

Elämäni varrelle on sattunut monenlaisia naisia, pääosin tietysti ihan ihania. Välillä ammoisina aikoina kun on olen ollut villinä ja vapaana poikamiehenä heilumassa, niin on tullut nähtyä jos jonkinlaisia naisten poikamiestyttöbokseja. Useamman kerran on käynyt niin, että kun aamulla on katsellut ympärilleen, niin tietää ettei sinne toista kertaa tarvitse tulla. Vaikka mimmi olisikin ollut ok.

Itse olen oppinut tekemään kaikkia kotitöitä jo lapsesta, eikä mikään ole minulle vierasta. Osaan laittaa ruokaa, pestä pyykkiä, silittää paitani, tehdä skragaan kunnon solmun, imuroida, pestä auton ja vaihtaa renkaat, leikata ruohon yms. Nykysuhteessa, ja miksei aiemmissakin, on vain ollut niin että kumpikin tekee ne hommat jotka luontevimmin sattuvat kohdalle. Kaksin kun nykyisin eletään, ei ole pakko joka päivä hirveästi siivota mutta ei meillä tarvitse kumpaakaan käskeä vaan hommat hoituvat omalla painollaan. Pääosin. Siivouspäivinä siivoan keittiön sekä vessan ja saunatilat, ja kuskaan tietysti roskat roskikseen. Mamma hoitaa loput.

Edit. Ja nyt ruoanlaittoon.

 

[Iker]

Itse olen oppinut tekemään kaikkia kotitöitä jo lapsesta, eikä mikään ole minulle vierasta.

Meillä on broidin kanssa käynyt monen kohtalotoverin tavoin sellainen munkki näissä tiettyihin asioihin kasvamisessa, että mutsi pakkasi Köpiksen kodistamme kamansa ja lähti takaisin Suomeen kun oltiin vielä kloppeja (minä n. 10-vuotias ja broidi 4 v. minua vanhempi) ja faija oli jatkuvasti duunimatkoilla.

Tiskikonetta ei kotona ollut, kämppänä oli suhteellisen kookas omakotitalo, eli kyllähän siinä oppi jo nuorena hoitamaan itsenäisen perus elämisen lisäksi niin siivoamiset, tiskaamiset kuin kauppa- sekä ruoka-asiatkin.

Samanlainen linja jatkui kolmistaan asuttamassamme poikamiesboksissa aina vaan, ja etenkin broidin inttivuoden aikana opin yläasteikäisenä hyvin hoitamaan asioita ihan yksinäni. Faija oli edelleen joko duunimatkoilla tai muuten vaan teki pitkää päivää ja jatkoi hommia vielä kotona salkku ja paperinippu käsissään sohvalla jäpittäen, joten tiskaamisesta, imuroimisesta ja ruoanlaitosta teki mieli pitää ihan vapaaehtoisesti ja oma-aloitteisesti kiinni, koska näki ettei isäukolle sellaisten päivien jälkeen maistunut kauheasti kotihommat ja yritin helpottaa ukkelin stressikerrointa tekemällä sen minkä voin.

Sellaista huitojaa ja passattua ihmisnuorukaista on tullut välillä nähtyä, että pitää olla kiitollinen omasta tilanteesta ja siitä, että on oppinut jo nuorena siihen, että ruoka ei tule itsestään kaupasta kotiin, kaapista pöytään eikä ne astiat ja pölyt ja muut skeidat siivoamatta poistu pinnoista.

Tämän nyt jo edesmenneen monivuotisen parisuhteeni aikana hoidin valtaosan imuroinneista ja tiskaamisista, ensinnäkin sen vuoksi että uskoin aina tekeväni sen paremmin kuin avovaimoni (hänen siivoamisissaan ei suinkaan ollut vikaa, vaan halusin vaan tehdä omaa, hyväksi havaittua jälkeäni), ja varsinkin tiskaamisen osalta sen vuoksi että tapanani on aina ollut tiskata astiat helvettiin pyörimästä heti kulloisenkin aterian jälkeen. Lisäksi koira sotkee kämppää kiitettävästi hiekkaisine tassuineen ja karvoineen, ja se vituttaa pidemmän päälle jos ei hoida hommia säännöllisesti kuntoon.

Kotiaskareet eivät niin kauhean rankkoja ole varsinkaan kun ei ole minkään suurperheen isä tai äiti, että niistä kannattaisi yrittää luistaa, eikä sitä ainakaan itse tule niitä nähtyä mitenkään vastenmielisinä velvollisuuksina. Imuroitu, pölyistä pyyhitty kämppä pestyine lattioineen on ihan vitun paljon mukavampi elinympäristö, sehän palkitsee itse itsensä jo siinä, että ainakin pari päivää jaksaa töllönkin äärellä istuessaan iloita puhtaasta kodista ja suorastaan toivoo, että kuka tahansa, oli se sitten äiti tai naapurin tyttö, sattuisi käymään kylässä kämpän ns. hehkeimmällä hetkellä.

Aika kaukana naisasioista, mutta siinähän sitä nyt seisoo mustaa valkoisella edellisten viestien aihetta mukaillen.

No perkele, laitettakoon naisasioista nyt sen verran, että exäni muuttaa omaan kämppäänsä tulevana lauantaina, jonka jälkeen alkaa omalta osaltani yksinäiset ajat tässä samassa vanhassa kämpässä. Tätähän minä eropäätökseni myötä halusinkin, mutta outoa tulee varmaan olemaan kun kukaan muu ei enää tulekaan kotiin, vaan päivästä toiseen yksinäinen meno vaan jatkuu.

 

[Pärde]

Tietääkö muuten joku, miten pitkä miehen täytyy olla? Kaikki naisethan pitävät kuulemma pitkistä miehistä, mutta kovasti sitä vaan mennään aina sen kaljun hobitin kanssa naimisiin.

Liittyen myös girlzillan aiempaan kommenttiin, molemmat pitävät pääsääntöisesti kutinsa.

Siis naiset haluavat kumppanikseen luotettavan ja uskollisen hepun, joka osallistuu pesänrakennukseen ja jälkikasvun hoitoon. Samalla kuitenkin halutaan parhaat mahdolliset geenit penskoille, joten käydään panemassa jotain "äijää".

Tästä aiheesta tuli Prismalta joskus hemmetin hyvä dokkari, missä oli tutkittu ilmiötä ja havaittu, että suuri osa naisten pettämisestä tapahtuu ovulaation aikaan.

Ja miehet muka sikoja.

 

[BOL]

Kerrostalossa asuvilla ei kai perinteisiä miesten hommia juurikaan ole, joskaan en ymmärrä, miksei esim. nainen voisi luoda lunta tai pilkkoa puita siinä missä mieskin. Olisi ainakin hyvä nämä taidot osata edes alkeellisesti, jos joskus vaikka pakon edessä on kirveeseen tai kolaan tartuttava.

Sen verran olen kyllä vanhanaikainen eukko, että kyllä mun mielestä naisihmisen pitää osata vähintäänkin kotihoidon alkeet. Se ei suinkaan tarkoita sitä, että ne naiselle yksin kuuluisivat. Mutta kyllä miehelle on hyväksyttävämpää olla tumpelo kuin naiselle, vaikka ihmettelen, jos alle 40v. ukko ei osaa kotihommia yhtään. Osaaminen ja viitsiminen on kaksi eri asiaa.

Noista tavaroiden hujan hajan jättämisistä vielä. Meikäläisen ukko ottaa joka ilta kylvetettyään lapsen uuden paidan. Ja heittää sen sängyn jalkopäähän lattialle. Seuraavana iltana sama juttu. Paidat ehtivät olla päällä n. 2-3h ja vieläpä suihkun jälkeen, joten likaisia ne eivät ole. Meikäläinen kerää niitä sieltä lattialta ja laittaa tuolin selkänojille, jotta herralla olisi illalla puhdas paita. Mutta kun se uusi paita pitää aina hakea sieltä laatikosta. Ja minähän en näitä paitoja sinne laatikkoon takaisin laita, koska vaikka eivät likaisia olekaan, ovat kuitenkin olleet jo päällä. Pyykkiä pestessä, joka muuten on täysin meikäläisen heiniä, haen sitten nämä paidat tuolilta ja heivaan koneeseen. Pesen siis aivan turhaa pyykkiä mielettömän määrän vuositasolla vain siksi, että saan vaatekasat tuoleilta edes joskus purettua takaisin kaappeihin. Boxereiden kanssa mies toimii kuitenkin täysin toisella tavalla. Hän saattaa laittaa tunnin päällä olleet boxerit takaisin puhtaiden joukkoon, samoin kuin sukatkin!!! WTF? Eivät siis ole niin likaisia, että pesuun joutaisivat, mutta että puhtaiden sekaan... yök.

Tästäkin aiheesta ollaan keskusteltu satoja kertoja, mutta mikään ei muutu. Säälittävää kyllä, luulen, että ukko-kullalta puuttuu tässä suhteessa joku mutteri päästä. Yhden illan hän ehkä muistaa, kun oikein kovasti yrittää, mutta ilmeisesti koko kuvio tulee niin automaattisesti, ettei hän itsekään sitä tiedosta.

Osoitan siis syyttävän sormen tässäkin asiassa anoppiini, joka ilmeisesti on poikansa antanut tällaistakin toimintaa harjoittaa. Vai keksiikö kukaan moista parikymppisenä?