Niin no itsehän en ole kokeillut koskaan, niin voin puhua ihan höpöjäkin.
En mäkään ole kokeillut, mutta tutustunut jonkun verran aiheeseen ja sitä kautta musta on tullut paljon avarakatseisempi.
Niin no itsehän en ole kokeillut koskaan, niin voin puhua ihan höpöjäkin.
Vaikka itselläni ei ole mitään seksityötä vastaan, niin en itse kykenisi maksamaan seksistä - periaatteet ja muutenkin. Joillekin tuo tosin voi toimia ja on varmaan toiminutkin.
Joo ei mulla seksityötä vastaan mitään oo tai niiden palvelujen käyttämistä vastaan.En mäkään ole kokeillut, mutta tutustunut jonkun verran aiheeseen ja sitä kautta musta on tullut paljon avarakatseisempi.
Tuolloin teini-ikäisestä, tuonne 25 vuoteen ikään asti koin kovaa katkeruutta asiasta. Edes nykyisin, silloin, kun tuo mietintäkausi kesäisin tulee, en tunne katkeruutta. Muuten voi tuntua tuona aikana vähän nihkeältä, mutta katkeruus on poissa nykyisin. Itse luulen, että kun tässä tulee ikää lisää, niin sitä alitajuntaisesti luopuu koko ajatuksesta eli ns. valkoinen lippu heilahtaa ko. asian suhteen ja nuo ajatukset jäävät ikuisesti unholaan - kenties, toivottavasti.Eihän seuralaiselle varsinaisesti seksistä maksetakaan, vaan siitä seurasta kokonaisuutenaan. Taitava seuralainen saa asiakkaan tuntemaan itsensä täysin erityiseksi ja sehän se siinä se isoin juju onkin. Jostain syystä esimerkiksi rakastavassa parisuhteessa tuollaisia tuntoja ei usein saa. Harvemmin maksullisen kanssa seksi mitenkään erikoista on, mutta se on se kaikki muu jos sellaisen sopivan löytää. Tämä siis noin yleisellä tasolla eikä tilanteeseesi kommenttina.
Tilanteeseesi kommenttina ehkä lähinnä muistutus siitä, ettet sinä nyt vielä kovin vanha ole. Ikäisesi menee helposti nykypäivänä ihan nuorisosta ja elämässä on aikaa tehdä vaikka sun mitä jos vaan päivä päivältä vie asioita oikeaan suuntaan. Toki omassa elämässä on oikeus elää sellaista elämää kun itse hyväksi näkee ja aika pienillä harmituksilla tunnut tästä asiasta pääsevän. Mieti kuitenkin pidemmälle tulevaan ja jos koet tämän olevan sellainen asia joka jossain vaiheessa alkaisi enemmän painamaan niin sitten lienee hyvä toimia ennemmin kuin myöhemmin sitten kun se apina on Istahtanut entistä tukevammin sinne hartioille. Vaikka joku asia olisi sopivaa nyt, saattaa sille katkeroitua myöhemmin. Viisautta on tunnistaa nämä asiat ja muuttaa niitä ennen katkeroitumista.
Muistakaa tytöt hampurilainen. Eli jos mies pyytää teitä treffeille ja teitä ei hotsata lähteä kahville tai kävelemään, niin kieltäytymisen hampurilainen: sämpylän kansi on, että ihanaa kun pyysit ulos ja ole otettu siitä, mutta sitten se negatiivinen pihvi on hankalampi purra, eli kieltäydyttävä siitä jotenkin (muka) kohteliaasti, ei pysty/halua/jaksa/hotsata/whatever, sen saatte itse päättää, mutta pääsette siitä sitten helpommin pureskeltavaan sämpylän pohjaan, että voisin kyllä löhteä drinkille, fine-dining, laskuvarjohyppäämään miehen piikkiin, niin saatte kieltäydyttyä tylsästä olematta tyly ja annettua miehille jotain mihin tarttua.Tämän naisen ajatukset sitten on kyllä ihan kammottavia ja suoraan sanoen koko nainen ärsyttääMoni nainen etsii nyt aivan avoimesti ”elättäjämiestä” – Peppi, 25, kertoo, mistä on kyse
Peppi Robinsonin, 25, mielestä miehen kuuluu maksaa laskut ja tarjota fyysistä turvaa parisuhteessa. Ennen hän piti tällaista ajattelua ummehtuneena. Mikä muuttui?www.is.fi
Jotenkin tapauksesi häiritsee. Haluaisit asiaa, mutta kuitenkin tietoisesti välttelet sitä. Jopa niin että jos flaksi olisi käynyt niin jopa päänsärky piti keksiä.Tuolloin teini-ikäisestä, tuonne 25 vuoteen ikään asti koin kovaa katkeruutta asiasta. Edes nykyisin, silloin, kun tuo mietintäkausi kesäisin tulee, en tunne katkeruutta. Muuten voi tuntua tuona aikana vähän nihkeältä, mutta katkeruus on poissa nykyisin. Itse luulen, että kun tässä tulee ikää lisää, niin sitä alitajuntaisesti luopuu koko ajatuksesta eli ns. valkoinen lippu heilahtaa ko. asian suhteen ja nuo ajatukset jäävät ikuisesti unholaan - kenties, toivottavasti.
Muutamia tilaisuuksia on tullut, mutta aina on puhumalla selvinnyt. Useimmiten ottanut kokemattomuuden esille jo hyvissä ajoin tai muuten vaan rupenut puhumaan jotain tylsää roskaa, ettei vahingossakaan kukaan osoita mitään kiinnostusta.
Nämä tilaisuudet on tullut silloin, kun kaveri on baarissa, laivalla tms. mennyt iskemään naisia, niin itsekin siinä joutuu vaihtamaan pöytää, ellei halua yksin istua, joten aina on liikuttu. Tai sitten naiset tulleet meidän pöytään. Sitten siinä vain odotellaan kaverin edistymistä ja milloin voi lähtee kotiin tai omaan hyttiin. Viimeksi joutui uhrautumaan menemään naisten hyttiin ja silloin liipasi läheltä - kusihätä pelasti ja vessassa keksin keinon paeta tilannetta.
Kerran olen ollut ihastunut 8. luokalla, mutta en ikinä tehnyt asialle mitään, eikä tämä ihastus tule sitä koskaan tietämään - onneksi. Mutta ei yksiäkään pakkeja tähän mennessä, joten sikäli olen harvinaisuus tässä iässä.
Intiimit asiat aiheuttavat stressiä. Helpommalla pääsee, kun puhuu itsensä kuiville.Ymmärrän sen, että tilaisuutta ei välttämättä ole tullut, eikä oma aktiivisuus ole riittänyt viemään asioita siihen pisteeseen, että oltaisiin päästy aktiin. Sitä en sitten oikein ymmärrä, että miksi ei ole kelvannut silloinkaan, kun on asia tullut tyrkylle ilman omaa yritystä?
On yksi asia olla kokematon siksi, ettei kukaan ole ollut sinusta kiinnostunut tai että ei ole itsellä ollut resursseja lähteä tekemään sellaista tuttavuutta vastakkaisen sukupuolen kanssa. Mutta mikä on syy paeta paikalta, jos homma olisi tulossa syliin ihan ilman omaa panostusta?
Aaa, nyt annoit selittävän vastauksen kaikessa lyhykäisyydessään. Ymmärrän tosi paljon paremmin. Ehkä tuota solmua avaamalla asiat etenisi sanoo sisäinen keittiöpsykologini. Hyvää syksyn jatkoa.Intiimit asiat aiheuttavat stressiä.
Itsellä muuten sama tilanne, mutta ikää muutama vuosi enemmän. Muutenkin omat ajatukset tuntuvat ainakin osittain samansuuntaisilta. Pidän myös jonkinlaista aspergeriutta/autismikirjoa omalla kohdallani selviönä, vaikka mitään diagnooseja mulla ei ole.Päivitystä: Nyt ikä 33 vuotta ja poikuus tallella. Ei muuta.
Itseäni tavallaan kiinnostaisi joskus kokeilla maksullistakin, mutta ehkä kuitenkin ensin haluaisin jotain aidompia kokemuksia. Ei sillä, ettenkö pitäisi maksullisia ihan yhtä aitoina ihmisinä ja etteikö voisi löytää jonkun kivan maksullisen, jolla olisi aitoa intohimoa asiaan. Toistaiseksi en ole kuitenkaan edistänyt asiaa.Vaikka itselläni ei ole mitään seksityötä vastaan, niin en itse kykenisi maksamaan seksistä - periaatteet ja muutenkin. Joillekin tuo tosin voi toimia ja on varmaan toiminutkin.
Itselläni on ollut tilaisuuksia, kaikesta huolimatta, saada ilmaiseksikin, mutta olen pystynyt itseni puhumaan tilanteista irti. Edellisellä kerralla vetosin päänsärkyyn.
Oletko koskaan yrittänyt iskeä naisia ja täten saanut pakkeja?Itsellä muuten sama tilanne, mutta ikää muutama vuosi enemmän. Muutenkin omat ajatukset tuntuvat ainakin osittain samansuuntaisilta. Pidän myös jonkinlaista aspergeriutta/autismikirjoa omalla kohdallani selviönä, vaikka mitään diagnooseja mulla ei ole.
Itseäni tavallaan kiinnostaisi joskus kokeilla maksullistakin, mutta ehkä kuitenkin ensin haluaisin jotain aidompia kokemuksia. Ei sillä, ettenkö pitäisi maksullisia ihan yhtä aitoina ihmisinä ja etteikö voisi löytää jonkun kivan maksullisen, jolla olisi aitoa intohimoa asiaan. Toistaiseksi en ole kuitenkaan edistänyt asiaa.
Itselläkin olisi ollut tilaisuuksia ainakin parin kolmen naisen kanssa. Tosin nämä eivät ole tulleet samalla tavalla oikeassa elämässä vastaan (oikeassa elämässä musta oltiin viimeksi selvästi kiinnostuneita yläasteella, mutta en oikeassa elämässä tutustukaan ihmisiin), vaan tilaisuudet olisivat olleet netistä seksiseuraa etsineiden mukavien naisten kanssa.
Tai itse asiassa 32-vuotiaana olin kerran jo sopimassa tapaamista yhden maksullisen kanssa, mutta siinä kävi pieni väärinymmärrys tmv, jonka takia koko homma oli kariutua. Sain sen kyllä sitten selvitettyä, mutta tuon viivästyksen seurauksena en ollut saanut tapaamista sovituksi ennen kuin juuri silloin sattumalta löysinkin yhden ihmisenä aivan mielettömän upean ja ainutlaatuisen 19-vuotiaan naisen, joka etsi netistä seksiseuraksi vanhempaa neitsytmiestä. Hänestä kun siinä asetelmassa oli ajatuksena jotain kaunista. Useat kymmenet miehet tietenkin kirjoittivat hänelle, mutta aika nopeasti hänelle selvisi, että juuri minä olin se, kenet hän halusi. Niistä muista hänelle kirjoittaneista miehistä osa oli kuulemma aika vihaisia, moni syytti feikiksi, ja osalle hän oli ehtinyt vastaamaan ennen kuin minä olin kirjoittanut hänelle, ja sen jälkeen hän ei oikein tiennyt, mitä olisi sanonut niille, ja ne jäivät myös vihaisina ruikuttamaan rannalle. No, hänen kanssa minulla oli kivat 6,5 tunnin mittaisiksi venyneet treffit, joista osa vietettiin sängyssä ja hän olisi kyllä ollut siinä jo valmis ihan mihin vain olisin ikinä halunnut. Ja niin veinkin treffit läpi oikeastaan haluamallani tavalla seuraten tekemääni käsikirjoitusta, johon ei kuulunut seksin harrastaminen sillä kertaa. Treffien jälkeen teki oikeastaan mieli itkeä, koska kaiken sen, mikä olisi silloin ollut mahdollista hänen kanssa olisin oikeasti halunnut kokea joidenkin tiettyjen muiden ihmisten kanssa jo vuosia aiemmin, ja treffeille tekemäni käsikirjoitus treffien sisällöstäkin oli pitkälti vain kokoelma erilaisia asioita, jotka olisin halunnut toteuttaa joidenkin muiden kanssa jo vuosia aiemmin. Tämä 19-vuotias oli kyllä myös omana itsenään hyvin mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen ihminen. Kaikki tuli vain tavallaan hiukan liian nopeasti siinä silmille. Myöhemmin hän kertoi, miten arvokasta se vähäkin oli, mitä meillä oli, ja miten se oli paljon intiimimpää, herkempää ja jännittävämpää kuin mikään, mitä hän oli koskaan kokenut ex-panonsa kanssa. Lopulta hukkasimme kuitenkin toisemme typerällä tavalla.
Noin muuten oma naishistoria tavallaan hakee säälittävyydessään vertaistaan, vaikka hyväksyn kyllä näkemyksen, jonka mukaan mikään kokemus ei ole säälittävä. Mutta olen esimerkiksi onnistunut kokemaan eron ilman kokemusta suhteesta ikinä, eikä se ole edes surkein kokemus. Selvennyksenä vielä, että tässä en siis viittaa ollenkaan tuohon edellä jaarittelemaani kokemukseen.
Joo, ja olen muutamia kertoja "rakastunut" hyvin syvästi eli sikäli kokemukseni on ollut erilainen kuin sinun. En ehkä niinkään niihin tiettyihin ihmisiin ole rakastunut, vaan tietynlaisiin ajatuksiin jostain sellaisesta, mikä olisi niin ihanaa, ettei sellaista voisi oikeasti kuvitella elämässä tapahtuvaksi.Oletko koskaan yrittänyt iskeä naisia ja täten saanut pakkeja?
1980-luku ei ollut mitään "only live" -aikaa, vaan menneinä vuosikymmeninä tavallisten ihmisten deitti-ilmoituksia julkaistiin sanomalehdissä. En kyllä tiedä, miten aktiivinen tämä skene oli juuri 80-luvulla, mutta eiköhän se ollut hengissä internetin tuloon asti, luulisin. Esimerkiksi Ruben Auervaara sai 30-40-luvuilla lehti-ilmoituksiinsa niin paljon vastauksia, että saattoi valita petkutettavikseen vain rikkaimmat ja naiivimmat naiset ja antaa pakit muille.On tainnut vähän ajat muuttua noista "only live" ajoista kun lukee näitä analyysejä tässä ketjussa.
Tuollaista se oli. Minäkin kokeilin joskus opiskeluaikana sellaista, että laitoin joskus muutaman seuranhakuilmoituksen johonkin City-lehteen tai ilmaisjakelulehtiin. Jos myyntipuhe oli onnistunut ja ajoitus hyvä, niin postiluukusta saattoi kopsahtaa hyvinkin 15-30 vastausta kirjeen muodossa. Varsinkin tuo City-lehti oli oiva media tuohon tarkoitukseen 90-luvun alussa, sitä luettiin ilmeisen laajalti. Kyllä tuolta muutaman panoseuran ja ihan tyttöystävänkin löysi.1980-luku ei ollut mitään "only live" -aikaa, vaan menneinä vuosikymmeninä tavallisten ihmisten deitti-ilmoituksia julkaistiin sanomalehdissä. En kyllä tiedä, miten aktiivinen tämä skene oli juuri 80-luvulla, mutta eiköhän se ollut hengissä internetin tuloon asti, luulisin. Esimerkiksi Ruben Auervaara sai 30-40-luvuilla lehti-ilmoituksiinsa niin paljon vastauksia, että saattoi valita petkutettavikseen vain rikkaimmat ja naiivimmat naiset ja antaa pakit muille.
Se on kyllä muuttunut, että nykyään noissa yökerhoissa ja tanssiravintoloissa pyöriviin porukoihin kuuluvista melkein kaikki ovat myös Tinderissä. Mutta eiköhän meno siellä yökerhoissa ole pääpiirteissään edelleen hyvinkin samankaltaista kuin silloin 80-luvulla, ja myös 80-luvulla oli miehiä, jotka eivät eläissään yrittäneet iskeä naisia.
Tiedän ja muistan lämmöllä samankaltaisen tilanteen. Ei siitä koskaan mitään tullu sen vakavampaa, mutta on kiva muisto. Ole vaan fiksu ja tarkkana, älä intoile liikaa tai yliarvioi hänen odotuksiaan,Tiiätteks sen, kun naispuolisen duunikaverin kanssa kaikki klikkaa, mutta mitään ei tule tapahtumaan koska on naimisissa. Silti hänen saikkunsa jälkeen hakeuduttiin taas kerran samoihin aikoihin tauoille jne. Ja on tuota molemmin puolin katseluakin ollut ja kehui facen puolella keskustelussa mut mukavaksi tyypiksi (ylistävin sanoin vielä, ei mitään yhden lauseen settejä) . Ei mulla muuta, halusin vaan avautua.
Jeps, aattelin vetää ihan go with the flow meiningillä. Luonteeltaan aivan 5/5 tapaus.Tiedän ja muistan lämmöllä samankaltaisen tilanteen. Ei siitä koskaan mitään tullu sen vakavampaa, mutta on kiva muisto. Ole vaan fiksu ja tarkkana, älä intoile liikaa tai yliarvioi hänen odotuksiaan,
En muistanut mutta oli aavistus, että olinkohan tänne kirjoittanut häiden aattona kesäkuussa 2010. Olinhan minä.Huomenna sanomme toisillemme tahdon ja otetaan startti avioelämään. Niin se vaan aika rullaa ja elämä etenee, kohta on 30 mittarissa ja tosiaan vaimo kotona odottamassa. Vaatii hetken totuttelua tuota sanaa hänestä käyttää..
Mutta mikäs tässä on avioon astuessa, kaikki on kohdallaan ja ilmeisen hyvin toistemme seurassa viihdytään. Yritetään pitkää liittoa ja katsellaan miten meidän käy.
En lähtis semmosen mukaan kyllä, mikä flirttailee sormus sormessa joka suuntaan :DJoo, eräs naispuolinen työtoveri aikoinaan heitteli avoimen rietasta läppää ja noin, mutta kihlasormus oli sormessa ja älykellosta jatkuvasti tiirailtiin viestejä. En tosin tiedä keneltä, heh. Sen verran osui silmään, hahah. Persoonaltaan olisi kyllä ollut itselleni sopiva, myöntää täytyy. Tosin flirttaili kyllä joka suuntaan.