Vittu.
Täällä jo aiemmin olen tarinaani kertonutkin ja nyt saatiin vielä yksi luku siihen.
Exä tosiaan muutama päivä sitten kyseli miten minulla menee "Onko kaikki hyvin?"
Vastasin siihen sitten päivän myöhemmin, että ei mene kovin hyvin, mutta eiköhän tämä tästä.
Tänään sitten exä suorastaan pommitti koko aamun viestejä. Ensin tuli lapseen liittyvää, johon vastasin tottakai asiallisesti ja saatiin se hoidettua. Sitten tuli useampi viesti peräkkäin, jossa kyseli, että miten menee, onhan meidän välillä kaikki nyt ok ja useampi viesti siitä kuinka olisi tärkeää saada välit kuntoon yms. yms.
En sitten näihin jaksanut työpäivän aikana vastata vaan päätin jättää illemmalle ja pohtia samalla vähän miten vastaan.
Olin sitten töiden jälkeen kävelylenkillä, kun taas tuli viestiä, että "voisitko vastata!?"
Meni jotenkin tunteisiin, kun siinä lenkillä juuri pohdin elämää ja asioita, niin vastasin sitten suoraan mitä sydämestä tuli, että edelleen tuntuu todella pahalta ja antaisi minun olla edes vähän nyt rauhassa.
Jatkoin sitten ehkä hiukan katkeraan sävyyn ja selitin, että ei vain tunnu hyvältä, kun jäi tässä loppukeväästä vähän hyväksikäytetty olo ja selitin asioita joita tein, niistä alempana lisää.
Kävin siis kevään aikana auttamassa exää monessakin asiassa, joskus ihan pyysi ja joskus vähän mainitsi (ehkä taktisesti) ohimennen, johon sitten tarjouduin vapaaehtoiseksi.
Kävin leikkaamassa nurmikoita, vaihtamassa autonrenkaita sun muuta arjen askareita.
Vittu otin jopa parin viikon kesäloman exän haluamalle ajalle (lähtee lapsen kanssa matkoille ja pyysi, että josko pystyisin sen ajankohdan ottamaan, kun tulee lomilta, niin saisi ehkä hetken huilata ilman lasta).
Ja kaiken tälläisen jälkeen tuli tosiaan se märkä rätti, että "Mulla on uusi mies, ollaan tapailtu jo muutama kuukausi".
Exän reaktio oli sitten vastata vain, että "No, en mä ikinä pyytänyt sua vaihtamaan niitä renkaita.
Koen kyllä nämä nyt vähän eri tavalla kuin sinä".
En tiedä onko väärin, mutta ainakin odotin, että olisi tuon minun avautumisen jälkeen edes pahoitellut, että jos jäi sellainen fiilis, ei ollut tarkoitus tms.
Meni vielä enemmän tunteisiin ja jatkoin sitten, että ehkä tosiaan koetaan asiat eri tavalla, kun exän synttärilahjaksi ostin lapseen liittyviä esineitä, tyynyn ja magneetteja ja ne oli lahjat lapselta äidilleen.
Itselläni oli syntymäpäivät pari päivää myöhemmin, annoin silloin nämä lahjat kun lasta vaihdettiin ja exä totetaa, että oi kiitos, käydään ostamassa sullekin jotain (onnitteli aamulla viestillä kyllä).
Tästäkin jäi jo vähän paska fiilis, että jassoo, ei sitten edes mitään lahjoja ollut alunperin mielessä ostaa.
Ja tuloksena oli, että viikon myöhemmin sain suklaalevyn.
En sitten tiedä onko omat odotukset olleet ihmeellisiä, kun tollaisiin pieniin asioihin pettyy, mutta jotenkin kyllä siitä paska fiilis jää.
Loppuilta sitten vaihdettiin aika kärkkäitä viestejä toisillemme.
Lähti käsistä, meni tunteisiin jne.
Ja lopputuloshan on kuitenkin se, että minä olen vain katkera, joka ei pääse eteenpäin ja samalla märkä rätti, kun eron jälkeenkin suostuin ja tein kaikenlaisia juttuja exän puolesta samalla kun uusi ukko hoitaa viihdyttämisen.
Tai ainakin tuo on oma fiilis, exä ei sentään noin sanonut.
Tulipa taas sekava viesti.
Surua en koe, enemmänkin nyt vain vituttaa. Exä vituttaa ja myös se, että olisi vain pitänyt olla hiljaa ja olla ainakin omassa päässäni voittaja tässä.
Ymmärrän kyllä eksäsi tuntemukset siinä mielessä, että hän on ihan oikeasti voinut huolestua, onko sulla kaikki hyvin. Se ei ole kiva fiilis. Ja sen perusteella, mitä olet kirjoittanut, sä et edelleenkään ole yhdentekevä ihminen hänelle. Olet hänen lapsensä isä ja vaikka hänellä on uusi ihmissuhde, tuskin hänkään ihan täysin yli sinusta on päässyt. Hän nyt vain päätti avata uuden oven elämässään sinua nopeammin. Ja ilmeisesti varsin nopeasti. Uusi suhde ja teidän suhteenne läpikäyminen omassa päässä eivät ole mitään toisiaan poissulkevia asioita. Mutta sinä tai kukaan muukaan meistä täällä ei tiedä, mitä hän päänsä sisällä käsittelee. Vastaavissa tapauksissa kannattaa siis vastata heti, että "kaikki on ihan ok ja palaat asiaan myöhemmin, ei tarvitse olla huolissaan". Itse uskon, että eksäsi on ihan aidosti ollut huolissaan sinun voinnistasi ja se on kurja fiilis.
Mitä sitten tulee loppukirjoitukseesi, se on inhimillinen, mutta hivenen uhriutuva. Sen perusteella vaikuttaa siltä, että olet tehnyt asioita saavuttaaksesi itse jotain, et puhtaasti auttamisen halusta. Se on ollut teidän tilanteessanne ehkä ihan ymmärrettävääkin, mutta et voi omista toimistasi syyttää toista. Ihan samalla tavalla kuin ei ole sinun vastuullasi vaihtaa autonrenkaita, se ei kyllä vähimmässäkään määrin kuulu myöskään uudelle miesystävälle. Autonrenkaiden vaihdon voi ostaa ulkopuoliselta toimijalta, ihan kohtuuhinnalla vieläpä. Näin teen itse, koska minun autoni renkaanvaihdot eivät ole aviopuolisoni ongelma, enkä viitsi ihan turvallisuussyistäkään niitä itse vaihtaa. Mutta et voi mun mielestäni odottaa, että hän olisi sinulle jotenkin suuressa kiitollisuudenvelassa siitä, että ne renkaat vaihdoit.
Loma-asia on mielestäni ollut lapsen ja kokonaistilanteen kannalta viisas ratkaisu. Varmaan sinullakin on ihan omaa aikaa kesän aikana, etkä ole 24/7 kiinni lapsessa. Lahja-asia nyt oli lähinnä lapsellista vuodatusta sinulta. Eksäsi olisi toki voinut hankkia sinulle hienommankin lahjan, mutta lahjoja ei pitäisi koskaan antaa ihmisille siinä toivossa, että itsekin saa kivan lahjan, koska usein siinä joutuu vain pettymään. Toisilta puuttuu tilannetaju ja kyky ostaa kivoja lahjoja. Ja aina ei välttämättä ole rahaakaan juuri sillä hetkellä. Ajatus on tärkein. Paitsi teineille. Niille lahjan arvo on tärkeintä.
On ihan inhimillistä, että tunnet noin. Siinä ei ole mitään väärää. Mutta ei se välttämättä kovin hedelmällistäkään ole, jos siitä tulee tapa. Jos mä olisin sä, mä laittaisin eksälle viestin ja pahoittelisin omaa käytöstäni ja mainitsisin erikseen, että sun ei ole ollut tarkoitus huolestuttaa häntä, mutta tilanne on sulle nyt haastava ja olet rikki tilanteesta. Ja että et kuitenkaan halua riidellä hänen kanssaan. Kaikilla osapuolilla on varmasti tunteet pinnassa ja se on ihan ymmärrettävää. Vaikka koet, että eksäsi on toiminut väärin, onko hän sittenkään oikeasti tehnyt mitään väärää? Onko hän oikeasti antanut olettaa suhteenne olevan siinä tilassa, että voisitte jatkaa siitä, mihin jäitte vai tulkitsitko sen vain niin, koska se oli sitä, mitä
sinä halusit? Entä jos "uusi ukko" on ollut alussa ihan vain kevyttä tapailua, eikä tarkoitus ole ollut ryhtyä mihinkään vakavaan suhteeseen, mutta sitten tunteet ovat yhtäkkiä syventyneet pyytämättä ja yllättäen? Tunteilleenhan ei kukaan voi mitään. Ja jos hän on kokenut, että teidän suhteenne ei tule toimimaan hänen kannaltaan optimaalisesti, hänellä on oikeus katsoa tämä kortti. Ja nyt hän tekee niin, etkä sinä mahda asialle mitään, tehän olitte jo eronneetkin.
Sulla on oikeus olla vihainen, pettynyt ja surullinen. Mutta en näe oikein järkevänä tai edes sun oikeutenasi kaataa pahaa oloasi eksäsi niskaan. Ainoa asia, mitä voit sillä saavuttaa on, että eksällesikin tulee paha mieli ja teille tulee keskinäisiä riitoja. Kuka siinä voittaa? Ja tuleeko sulle itsellesikään oikeasti parempi olo siitä, että sulle edelleen rakkaalla ihmisellä on paskat fiilikset? Kirjoitustesi perusteella sitä on vaikea uskoa. Eksäsi uusi mies ei ole mikään kilpailijasi tai vihollisesi, koska ei ole olemassa mitään kilpailua. Ihmissuhteet perustuvat vapaaehtoisuuteen ja eksäsi valitsi hänet. Mutta ei se tarkoita, että olisit jotenkin huono tai epäkelpo tai vastenmielinen ihminen. Et vain ole hänelle se sopivin juuri nyt. Ja silloin ei kannata olla suhteessa.
Hyvä, että tuuletat tänne aivojasi. Tarkoituksenani ei ole mitenkään lytätä sinua, vaikka suoraan omat ajatukseni kirjoitinkin. Mutta koska tarkoituksenasi on varmasti tulla eksäsi kanssa toimeen ja kasvattaa yhdessä lastanne hyvissä väleissä, on tärkeää, että kirjoitin rehellisesti omat näkemykseni. Kaikki sanoo tai tekee joskus jotain tyhmää. Jos ja kun niin käy, pyydetään anteeksi ja puhutaan asiat selviksi ja mennään eteenpäin. Tsemppiä! Huomenna on taas uusi päivä.
