Naisasiat

[MarkoPalo]

Onko vaimosi tietoinen suhteestasi?

Tottakai vaimoni on tietoinen suhteestamme (?)

 

[MarkoPalo]

Joskus ihmiset vain tapaavat ja rakastuvat. Ei ole tavatonta että kaksi avioliittoa hajoaa koska halutaan muodostaa yksi uusi. Kovin heppoisin perustein tuollaista ratkaisua ei kannata tehdä, mutta ei se myöskään tee teistä kahdesta ihmishirviöitä.

Joskus lapset kärsivät avioerosta kovastikin ja joskus lapset kärsivät vanhempien yhdessäolosta ihan yhtä kovasti. Keskiarvotutkimukset eivät ole hyvin kuviaavia koska perheet ovat niin monimutkaisia komplekseja. Väite: Avioero => lapsi automaattisesti kärsii ei ole totta. Avioero on usein merkki jo valmiiksi huonosta perhe-elämästä ja lapsien kohdalla se voi aivan yhtä hyvin olla etu kuin haitta.

Tärkeintä on muistaa, että loppujen lopuksi kukaan muu sitä päätöstä ei voi tehdä kuin sinä. Ei vaimosi, lapsesi eikä vanhempasi. Jos päädyt yhteen tämän toisen naisen kanssa, on täysin mahdollista jatkaa elämää siten että lapsiesi elämä jatkuu turvallisena ja vakaana. Vaimosi tässä yhtälössä on se ihminen joka koviten kokee kolahduksen.

Kiitos. Ei huolta, heppoisin perustein en ole ratkaisujani tekemässä. Aion selvittää pääni suurimmasta myrskystä ja tehdä aikanaan sen oikean päätöksen. Lapset merkitsevät siinä ratkaisussa kaikkein eniten. Nämä päätökset tehdään kyllä korvien, ei jalkovälillä...

 

[pernaveikko]

Ei ole.

Tämä on kyllä asia mikä vetää vain aina hiljaiseksi. On muunkinlaista pettämistä kuin vetää kuivana kakkoseen.

En tiedä mitä teet vaikka nyt, mutta miten voit edes olla vaimosi kanssa, jos satut olemaan hänen kanssaan. Jos et ole, niin varmaan joku viesti ainakin vaihdetaan, Ja kaikki on kusettamista.

 

[pyyksteri]

Niin, kuinka paljon on tapahtunut henkistä ja kuinka paljon fyysistä pettämistä. Tietenkin kaikilla on sovitut rajat mutta jos niistä ei ole keskusteltu, niin paras linjaus lienee se, kokisitko itse tulleesi petetyksi jos puolisosi olisi tehnyt vastaavia asioita kuin sinä?

 

[MarkoPalo]

Niin, kuinka paljon on tapahtunut henkistä ja kuinka paljon fyysistä pettämistä. Tietenkin kaikilla on sovitut rajat mutta jos niistä ei ole keskusteltu, niin paras linjaus lienee se, kokisitko itse tulleesi petetyksi jos puolisosi olisi tehnyt vastaavia asioita kuin sinä?

Niin, kyllä varmasti kokisin. Eivät nämä ihmissuhdeasiat ainakaan yleensä ole mitään yksinkertaisia asioita. Eivät etenkään, kun mukaan on tullut hyvin voimakkaita tunteita. Puolin ja toisin. Ja siis joka suuntaan.

En nyt sen enempää tätä lähde avaamaan, tiedän kyllä itse vallan hyvin, mikä on oikein ja mikä väärin. Ylimääräistä moralisointia en usko tarvitsevani, jonkinlaista keskustelutukea lähinnä. Kiitos vielä yhteisesti kaikille tähän asti palautetta antaneille.

 

[pyyksteri]

Joo eikä ollut tarkoitus moralisoida. Olen ollut kolmeen otteeseen se petetty osapuoli ja aina sai kaikenlaisia selityksiä kuunnella tai sitten jäi tyystin ilman selitystä.

Nyt on itsellä oikein hyvä tilanne meneillään mutta vähän tuntuu ettei aivan 100%:sti pysty heittäytymään mukaan, jos kuitenkin sattuu taas jotain ja joutuu keräilemään palaset jälleen kasaan.

Tsemppiä kuitenkin @MarkoPalo mitä ikinä päädytkään tekemään. Lapsia ei ole niin en täysin osaa asettua sellaiseen asemaan, jossa osaisi ottaa riittävästi asioita huomioon.

 

[Alamummo]

Niin kun mietit ja pohdit asiaa tarkemmin eikös se ollut niin ihanaa ja henuusta myös nykyisen vaimosi kanssa siinä rakastumisen huumassa...nyt elähtäneet rutiini.

@MarkoPalo Eikö niitä elähtäneitä rutiineja voisi muuttaa ja päivittää yhteiseloa vaimon kanssa? Voisi löytyä vaikka ne tunteet uudelleen.

 

[BaronFIN]

Jaa, itse olen ollut nyt parisuhteessa hieman alta neljännes vuosisadan ja niistä nyt 16 vuotta naimisissa. Osa varmaan muistaa vuodatukseni joidenkin vuosien hakaa, mutta tiivistetysti: puolisollani oli viiden vuoden ajan FWB järjestely yhteisen tuttavan kanssa ja suoraan sanottuna minusta ei paljoa jäänyt tuon jälkeen jäljelle ja moni muu olisi lähtenyt.

Tuolloin kuitenkin vältettiin tekemästä nopeita ja siinä hetkessä tunteella tehtyjä ratkaisuja ja kyllähän siinä aika syvällä käytiin siten ettei siitä ehkä vieläkään ole toivuttu jos mittarina käytetään sitä että asiat olisivat kuten ennen.

Lopputulemana suhteemme on erilainen. Iitse saattaisin kaivata enemmän ”hekumaa ja huumaa” ja sitä että toinen joskus esittäisi haluavansa, mutta en tosiaan usko että kukaan nainen 25 vuoden jälkeen viitsii nähdä jatkuvasti vaivaa miehen miellyttämiseen. Älkää ymmärtäkö väärin, sillä viimeksi tänään tuli aamusuihkussa painittua joten fyysinen ulottuvuus on ihan ok.

Ymmärrän kuitenkin palstaveli @MarkoPalo tilanteen, mutta harvoin se vaihtamalla paranee. Ja ennenkaikkea: ensin toinen suhde taputellaan kunnialla loppuun ja sitten viritellään uusia tulia. That’s the rule.

 

[Epätietoinen]

Kiitos. Hienosti kiteytetty nuo vaihtoehdot. En vielä ole kuunnellut tuota Sarasvuota, varmaan teen sen. Joo, sillai klassinen tapaushan tämä kai on, en tiedä.

Olen mielestäni järkevä, vastuullinen ja harkitsevainen. Lapseni ovat mulle kaikkein tärkein asia. Päätäpahkaa en ole lähdössä mihinkään. Tietenkään.

Kyse ei ole pelkästään fyysisestä puolesta, aika valtava määrä on tullut tunnetta tähän mukaan. Kliseistä, mutta kyllähän se henkinen yhteys ja vetovoima on kenties se kaikkein isoin asia parisuhteessa, aivot se kaikkein seksikkäin elin.

Toisen vaakakupin ehdokkaalla on pieni lapsi itselläänkin ja on tahollaan naimisissa. Eikai näiden helppoja juttuja pidäkään olla. Ihanan kauheaa.

Minä neuvoisin, että pohdit enemmän nykyistä suhdetta ja sitä mikä muuttuisi paremmaksi sen uuden naisen kanssa, kun aikaa olisi hänen kanssaan kulunut se +10 vuotta? Toki alku hänen kanssaan olisi ihanempaa, se on ihan biologinenkin fakta. Onko se pidemmän päälle kuitenkaan ratkaisu?

Jokaisen ihmisen kanssa se arki tulee vastaan. Jos et hoida parisuhdetta, se kuolee. Arjessa siihen on iso riski jos molemmat pariskunnan osapuolet ei huomioi tätä.

 

[pernaveikko]

Ja ennenkaikkea: ensin toinen suhde taputellaan kunnialla loppuun ja sitten viritellään uusia tulia. That’s the rule.

Juuri tämä ja miksi tämä on joillekin niin vaikeaa. Valitettavasti (tai en tiedä), mutta joka tapauksessa emme enää elä maailmassa missä ollaan sen yhden kanssa koko elämä. Vaikka eroaminen onkin tehty liian helpoksi, niin se on silti erittäin hyvä, että se on mahdollista helposti.

Se vain pitäisi tehdä rikolliseksi, että on kaksi samaan aikaan, kun ne voisi olla peräkkäin. Eikö tuollaiset matemaattiset laskut opeteta jo alakoulussa.

 

[MarkoPalo]

@MarkoPalo Eikö niitä elähtäneitä rutiineja voisi muuttaa ja päivittää yhteiseloa vaimon kanssa? Voisi löytyä vaikka ne tunteet uudelleen.

Kiitos. Erinomainen neuvo. Tätä olen aikeissa myös tehdä. Meillä olikin jo vaimoni kanssa viime la-su -yönä melko pitkä keskustelu. Puitiin siinä suhdettamme, odotuksiamme puolin ja toisin, lasten kasvatusta jne. Osa tuosta ”elähtyneisyydestä” johtuu varmasti paljon kaikille tutusta arjen pyörityksestä, osa siitä, että odotuksemme ja preferenssimme toisiamme kohtaan ovat jossain määrin erilaiset. Tunteita on yhä, suhde ei ole kuollut. Rakastan vaimoani(kin).

Itse asiassa sovimme, että järjestetään aiempaa paremmin kahdenkeskistä aikaa itsellemme. Siis järjestäisimme lastenhoitojeesiä ja menisimme yhdessä esim. syömään tai vaikka vain jollekin jokirantakävelylle tms.

Sitten on tämä toinen ihminen, joka on ilmestynyt elämääni. Tämä tapaus on vielä aikalailla varhaisasteella, mutta tunteita on kiistatta aika tavalla siihenkin suuntaan. Ja kuten todettua, tämä toinenkin taho on lapsen vanhempi ja tahollaan naimisissa, tässä on siis tunteita ristissä moneen suuntaan.

 

[MarkoPalo]

Ymmärrän kuitenkin palstaveli @MarkoPalo tilanteen, mutta harvoin se vaihtamalla paranee. Ja ennenkaikkea: ensin toinen suhde taputellaan kunnialla loppuun ja sitten viritellään uusia tulia. That’s the rule.

Kiitos. I couldn’t agree more. Pyrin toimimaan niin kunniallisesti kuin suinkin, mikä ikinä lopputulema sitten onkaan. Ihastukseni oli ehtinyt jo avautumaan isälleen, joka oli juuri todennut vastaavaa. Tämä oli sanonut tyttärelleen, että ”vaihtamalla harvoin paranee, mutta tärkeintä on, että olet elämässäsi onnellinen”.

 

[MarkoPalo]

Se vain pitäisi tehdä rikolliseksi, että on kaksi samaan aikaan, kun ne voisi olla peräkkäin. Eikö tuollaiset matemaattiset laskut opeteta jo alakoulussa.

Sanoin aiemmin yllä, etten rupea tilannettani enää tämän enempää avaamaan. Rakkaus ei kuitenkaan ole mitään matematiikkaa, eivät ihmissuhteet mitään lausekkeita, jotka voidaan ratkoa ja siirtyä seuraavaan. En ole alunperin suunnitellut mitään tällaista, olen aikoinaan mennyt yli 10 vuotta sitten naimisiin loppuelämäkseni.

Elämä on kuitenkin arvaamatonta, ihmeellistä ja suurenmoista. Siihen kuuluu käänteitä, odottamattomiakin sellaisia.

 

[pernaveikko]

Kiitos. I couldn’t agree more. Pyrin toimimaan niin kunniallisesti kuin suinkin, mikä ikinä lopputulema sitten onkaan. Ihastukseni oli ehtinyt jo avautumaan isälleen, joka oli juuri todennut vastaavaa. Tämä oli sanonut tyttärelleen, että ”vaihtamalla harvoin paranee, mutta tärkeintä on, että olet elämässäsi onnellinen”.

Appiukkokin jo mukana. Tämä tulee taatusti päättymään todella hienosti.

En ikinä vasikoisi kaveria, mutta todella toivon, että vaimosi saisi tietää tämän kuvion ei mitenkään kohta vaan nyt. Niin kuin tänä iltana.

Se on helppo valehdella itselleen kuinka kaikki on mietinnässä ja samalla kutoo sellaista valheiden verkkoa mistä ei edes naistenlehdistäkään voi lukea.

 

[MarkoPalo]

Ilmeisesti sinä, arvon @pernaveikko, olet synnitön, kun voit tuon ensimmäisen kiven heittää?

 

[pernaveikko]

Ilmeisesti sinä, arvon @pernaveikko, olet synnitön, kun voit tuon ensimmäisen kiven heittää?

En ole koskaan pettänyt ketään enkä tulee koskaan niin tekemään. Sen sijaan olen tullut jätetyksi sillä tavalla, että kaikki muut tiesi, mutta ei kuulema halunnut pilata etukäteen sovittua äijien mökkireissua. Kehtasi sentään myöntää, että aikataulu oli täysin sovittu ja päätetty.

Se tuska mitä siitä tulee, kun joutuu täydellisen kusettamisen ja valehtelun kohteeksi. En voi tietää, mutta mieti niitä lapsia nyt sitten. Onko tulevalla ex-vaimollasi voimia niitä hoitaa, kun tälläinen pudotetaan niskaan. En tiedä, sen tiedän, että hyvä ystäväni joutui käymään terapiassa eikä mitenkään kovin lyhyttä aikaa.

Ja se ei ollut parisuhdeterapia, kun toinen osapuoli levitteli haarojaan jossain muualla.

 

[MarkoPalo]

En ole koskaan pettänyt ketään enkä tulee koskaan niin tekemään. Sen sijaan olen tullut jätetyksi sillä tavalla, että kaikki muut tiesi, mutta ei kuulema halunnut pilata etukäteen sovittua äijien mökkireissua. Kehtasi sentään myöntää, että aikataulu oli täysin sovittu ja päätetty.

Se tuska mitä siitä tulee, kun joutuu täydellisen kusettamisen ja valehtelun kohteeksi. En voi tietää, mutta mieti niitä lapsia nyt sitten. Onko tulevalla ex-vaimollasi voimia niitä hoitaa, kun tälläinen pudotetaan niskaan. En tiedä, sen tiedän, että hyvä ystäväni joutui käymään terapiassa eikä mitenkään kovin lyhyttä aikaa.

Ja se ei ollut parisuhdeterapia, kun toinen osapuoli levitteli haarojaan jossain muualla.

Olen pahoillani puolestasi aiemmin tapahtuneesta. On minutkin joskus jossain aiemmassa suhteessa jätetty siten, että tyttöystävä oli löytänyt toisen ja ehtinyt tämän kanssa pettämään ennen suhteen päätöstä. Tiedän, että sellainen sattuu hirmuisesti.

Tämä nykytilanteeni on aivan aidosti auki. On vavahduttavaa, aiemmin mainittua, ihanan kauheaa, huomata omaavansa tällaisia tunteita kuin nyt tätä ihastustani kohtaan tunnen. En ole tässä uudemmassa ”suhteessa” ollut aloitteellinen, jos kohta en myöskään ole vastaanhangoitellut. Se mikä lasketaan pettämiseksi, vaihtelee kai jonkin verran ihmisten kesken, joillekin rakastumisen tunteet toista kohtaan ovat sitä, joillekin fyysinen suhde. Omalla kohdallani, tämä uusi ihastus merkitsee enemmän kuin jokin pelkkä fyysinen suhde merkitsisi. Kuinka paljon tämä ”merkitseminen” sitten lopulta on, on siis vielä auki.

Kuten todettua, tässä on useita osapuolia. Kaikkein tärkein osapuoli kokonaisuudessa ovat tietenkin lapset (kaikkiaan neljä), joiden paras on se kaikkein keskeisin seikka.

En syntynyt eilen, uskoisin olevani vastuullinen ja huomioonottavainen. Tiedän myös, että ihastukseni omaa korkean moraalin (vaikka tämän kuvauksen perusteella ulkopuolinen ei sitä kenties uskokaan). Vaimoni ei ihastuksestani tiedä, koska haluan tässä vaiheessa häntä suojella. Olen perusrehellinen, mutta joskus on parempi niin, että mitä silmä ei näe tai korva kuule, niin se ei sydämeenkään satu.

Sitä paitsi, tällainen ihastuminen toiseen voi olla loppupeleissä myös hyvä juttu. Se voi omalta osaltaan auttaa elvyttämään ja piristämään olemassaolevaa, arvokasta, suhdetta. Tähän suuntaan olen jo hieman edennyt, kun keskustelujen jälkeen sovimme kahdenkeskisistä treffeistä vaimoni kanssa. Lisäksi olen ollut huomaavaisempi ja hellempi häntä kohtaan viime aikoina, nämä ihan hänen palautteitaan.

Ihmissuhdeasiat eivät ole ainoastaan mustavalkoisia.

 

[Kurt]

Mä en tuomitse miestä lainkaan, ymmärrän oikein hyvin tilanteen. Tottahan se hivelee itsetuntoa kun reilusti omaa vaimoa nuorempi emäntä antaa huomiota ja katsoo tavalla, jolla kukaan ei ole katsonut vuosikausiin.

Mutta nyt kättä sydämelle: mitä luulet kuinka tosissaan vastapuoli on? Onko tämä hänelle jännä seikkailu, vai olisiko hän valmis eroamaan puolisostaan? Ja samat sinulle, haetko jännitystä vai oletko tosissasi? Lähtisitkö uuden naisen matkaan nyt, jos olisi 24h aikaa päättää?

Näissä kuvioissa käy helposti niin, että salarakkaat pelaavat vähän eri peliä. Toinen seikkailee ja toinen on all-in. Onko tässä kenties käynyt niin, että pieni jopa melkein viaton flirtti on lähtenyt laukalle, ja aikuista miestä viedään pahasti kun tulee sellaisia ihastumisen tunteita, joita ei edes muista olleen.

Jokainen elää vain kerran ja päättää itse mitä tekee. Mieti asiaa ja seikkaile selän takana, jos moraalisi kestää, tällöin pitää olla uuden kanssa selvät säännöt. Tai sitten eroa, jos sille tuntuu. Mutta jos olet nyt sitä mieltä, että et lähtisi 24h varoajalla uuden matkaan, niin unohda hänet ja hoida suhdettasi.

 

[Pekko Pelikaani]

Appiukkokin jo mukana. Tämä tulee taatusti päättymään todella hienosti.

En ikinä vasikoisi kaveria, mutta todella toivon, että vaimosi saisi tietää tämän kuvion ei mitenkään kohta vaan nyt. Niin kuin tänä iltana.

Se on helppo valehdella itselleen kuinka kaikki on mietinnässä ja samalla kutoo sellaista valheiden verkkoa mistä ei edes naistenlehdistäkään voi lukea.

Niin ja siinä voisi käydä että jos nyt on kahden naisen loukussa niin kohta ei ole kuin loukussa ilman naisia

 

[MarkoPalo]

Mä en tuomitse miestä lainkaan, ymmärrän oikein hyvin tilanteen. Tottahan se hivelee itsetuntoa kun reilusti omaa vaimoa nuorempi emäntä antaa huomiota ja katsoo tavalla, jolla kukaan ei ole katsonut vuosikausiin.

Mutta nyt kättä sydämelle: mitä luulet kuinka tosissaan vastapuoli on? Onko tämä hänelle jännä seikkailu, vai olisiko hän valmis eroamaan puolisostaan? Ja samat sinulle, haetko jännitystä vai oletko tosissasi? Lähtisitkö uuden naisen matkaan nyt, jos olisi 24h aikaa päättää?

Näissä kuvioissa käy helposti niin, että salarakkaat pelaavat vähän eri peliä. Toinen seikkailee ja toinen on all-in. Onko tässä kenties käynyt niin, että pieni jopa melkein viaton flirtti on lähtenyt laukalle, ja aikuista miestä viedään pahasti kun tulee sellaisia ihastumisen tunteita, joita ei edes muista olleen.

Jokainen elää vain kerran ja päättää itse mitä tekee. Mieti asiaa ja seikkaile selän takana, jos moraalisi kestää, tällöin pitää olla uuden kanssa selvät säännöt. Tai sitten eroa, jos sille tuntuu. Mutta jos olet nyt sitä mieltä, että et lähtisi 24h varoajalla uuden matkaan, niin unohda hänet ja hoida suhdettasi.

Hienosti sanottu, kiitos. Asia on juuri näin. Onhan se nyt itsetuntoa aivan jumalattomasti hivelevää, kun nuorempi ja fiksu kaunis nainen sanoo olevansa kiinnostunut. Ei kahta sanaa. Ja juuri tuo, miten tosissaan hän on? Entä itse olen? Erinomaisia kysymyksiä, joihin ei vielä ole valmista vastausta. Ei ainakaan omalta puoleltani.

Moraalini ja myös hänen moraalinsa kestää erittäin huonosti salaseikkailuja. Ajatus onkin, että asiat etenevät, jos etenevät, omalla painollaan. Kaikessa rauhassa. Suinpäin ei olla ryhtymässä mihinkään. Ja kuten yllä todettua, nykysuhdettakin olisi tarkoitus hoitaa. Mitään oikeaa/valmista ratkaisua ei (vielä) ole.

 

[Freya]

Niin ja siinä voisi käydä että jos nyt on kahden naisen loukussa niin kohta ei ole kuin loukussa ilman naisia

Tähän viitaten meinasin itsekin tulla kirjoittamaan.

Salailulla tuppaa olemaan aina lyhyet jäljet, vaikka nyt haluat vaimoasi suojella sehän ei ole tae ettei hän saisi koskaan tietää. Mikäli valitset perheesi, voitko olla varma ettei ihastuksesi ryntää kertomaan vaimollesi tästä "harmittomasta" kuviosta. Onko se vaimosi mielestä niin harmiton, että haluaa edelleen olla perhe kanssasi?
No sitten, mikäli valitset ihastuksesi - voitko olla varma että se on esim. lapsillesi ihan ok? Tulisivatko lapset aina toimeen tämän uuden ihastuksen kanssa ihan mutkattomasti. Vaimosi ei koskaan mustamaalaisi lapsillesi tätä uutta ihastusta, petettynä, rikottuna, ehkä jätettynä?

Moni ajattelee usein ettei se rakas ihminen koskaan tekisi niin, mutta ihmismieli on särkyneenä kovin arvaamaton.

 

[Palstalegenda]

Onhan se nyt itsetuntoa aivan jumalattomasti hivelevää, kun nuorempi ja fiksu kaunis nainen sanoo olevansa kiinnostunut. Ei kahta sanaa.

Miksi se on itsetuntoa hivelevää? Kysyn tosissani!

Paljon hivelevämpää on, jos 20 vuoden suhteen jälkeen omien lasten äiti sanoo edelleen rakastavansa sitä samaa miestään. Siinä on sitä jotain. Se on miehuutta saada kokea sellaista.

 

[pernaveikko]

Miksi se on itsetuntoa hivelevää? Kysyn tosissani!

Paljon hivelevämpää on, jos 20 vuoden suhteen jälkeen omien lasten äiti sanoo edelleen rakastavansa sitä samaa miestään. Siinä on sitä jotain. Se on miehuutta saada kokea sellaista.

Tämä on sitä vihreämmän etsimistä aidan toiselta puolelta. Silloin, kun sai 14 vuoden jälkeen toista, niin olihan siinä oma tunnelmansa.

Samanlaista se lopulta on sitten kuitenkin ja se pitäisi ymmärtää.

 

[Epätietoinen]

Oman koulutuksenikin pohjalta oma naisfilosofiani on kehkeytynyt seuraavanalaiseksi:
- Jos pitkään parisuhteessa ollutta miestä ei yhtään vieraat naiset kiinnosta (seksuaalisesti), hän valehtelee tai on sairas. Seksi vieraan naisen kanssa ei kuitenkaan ole sen arvoista, että pilaisi omat perhekuvionsa.
- Jokaisen naisen kanssa tulee arki vastaan, kenenkään kanssa et elä ikuista huumaa. Keskeistä onkin, minkälaista se arki on? Jos arki on puolison kanssa sujuvaa ja toimivaa, kannattaa siitä pitää kiinni. Seksiä pitää olla, koska (terve) mies vain yksinkertaisesti tarvitsee sitä. Myös romanttista puolta täytyy ylläpitää erilaisilla pienillä arjen teoilla ja lomareissuilla. Arki ei saa olla vain harmaata arkea, vaikka se olisikin sinälläään ihan jees.
- Etenkin vanhana on varmasti todella iso voimavara, jos on elännyt läpi elämän saman naisen kanssa
- (mahdolliset) lapset hyötyy, mikäli parisuhde on terve. Huonossa parisuhteessa lapsetkin kärsivät ja kyllä siinä tapauksessa on parempi erota
- Ei ole olemassa "sielunkumppania". Maailmassa on todella paljon naisia, joiden kanssa pystyisin seurustelemaan, perustamaan perheen ja elämään onnellisena loppuun asti. Kuitenkin, jos nykyinen vaimosi on jo tällainen, niin mitä järkeä lähteä vaihtamaan ja riskeeraamaan kun on vain mahdollisuus menettää?

Näitä kohtia pystyisin argumentoimaan niin evoluutio- kuin molekyylibiologian tasolla. Nämä eivät mielestäni edes oikeestaan ole edes mielipidekysymyksiä vaan faktoja.

Esimerkkinä sanottakoon, että itse olen kotoisin perheestä, jossa vanhemmat olivat huonossa suhteessa ja täten erosivat. Se oli helpotus minulle ja veljilleni. Nykyään olen ollut puolisoni kanssa kohta kuusi vuotta (huom! olemme yhä aika nuoria eli aikaisin alettu seurustelemaan) ja meillä on yksi 10kk ikäinen lapsi. Yliopistobileissä en jaksa käydä, ihan vain senkin takia että pitkältihän ne on vain miehen/naisen metsästystä. Etkoilut asia erikseen ja niissä vielä voi ollakin, mutta baarihyppelyt on täysin metsästyshommia, näin kärjistetysti. Useampikin nainen on osoittanut kiinnostusta allekirjoittanutta kohtaan tässä vuosien varrella, mutta aika kivuttomasti ne on pystynyt torjumaan välittömästi. Hyvältähän se tietty tuntee, kun huomaa että vetovoimaa vielä on. Paremmalta se kuitenkin tuntuu, kun huomaa että sitä vetovoimaa on omaan puolisoon.

 

[Patarouva]

Ihmiset ihastuvat parisuhteen aikana usein muihinkin kuin puolisoonsa, mutta miksi pitää alkaa kertoa ihastukselle tunteistaan, jos ei halua salaseikkailua. Peli pitää viheltää poikki ajoissa jo omassa päässään, jos ei halua pettää puolisoaan. Ei asioihin vain ajauduta, jos ei haluta ajautua.