Naisasiat

[Midnight Rambler]

Ihmissuhteissa ja rakkaudessa ei pitäisi olla kyse voittamisesta tai häviämisestä, vaikka siihen se on ikävä kyllä tässä suorituskeskeisessä kilpailu tosi-tv yhteiskunnassa mennyt.
Kuten eräskin pelurinainen totesi: "Don`t hate the players, hate the game"

Niin, ei pitäisi, vaan kun on. Vaikka ihmissuhteiden idealisoitu perusajatus onkin kaunis, niin useimmiten kyseessä on pelkkä banaali yritys ponnistaa sosiaalisilla ja taloudellisilla tikapuilla pari puolaa ylöspäin. Pelurinainen on siis kommentissaan ihan oikeassa ja jos inhoaa peliä, niin sitten kannattaa vain hypätä pois. Samalla vapauttaa itsensä yhdestä 2000-luvun miehenä olemisen tuskan perimmäisistä syistä.

 

[Flip#51]

En tajua tyyppejä, joiden pitää vartavasten kahden kesken selitellä seksistä. Kuka edes haluaa olla sellaisen tyypin kanssa tekemisissä, joka tulee selittämään etukäteen, ettei irtoa.

Pakko poimia tuolta parin sivun takaa tämä. Nää on ihan käsittämättömiä tapauksia, joiden on pakko tehdä jotain linjauksia tapaamisen kulusta etukäteen.

Eräs mimmi kysyi leffaan, tsekattiin Facebookissa illan näytöksiä ja sovittiin, että käydään yytsimässä eräs kauhuleffa hänen toiveestaan. Heti kun oltiin saatu hommat sovittua, alkoi perään sössötys, että ei sittenkään sitä, kun hän ei sitten yksin nukkumaan mennessä saa unta. Vituttaa alkoi heti, mutta selvitin vielä huvikseni, mahtoiko kyseessä olla joku vammanen vinkki yökylästä vaiko linjaus, että tänään ei sitten tapahdu mitään. Kun alkoi kovasti vaikuttaa jälkimmäiseltä, jätin asian sikseen, vaikka kumpi tahansa syy olisi ollut tarpeeksi hyvä syy antaa olla.

Taannoin oli yks toinen mimmi tulossa käymään mun kämpillä ehkä joskus yhdentoista maissa. Sen sijaan, että olisi vain tullut, heittäytyi niin helvetin vaikeaksi ja kyseli multa Facebookissa, että mitenköhän hän pääsee myöhään enää kotiin yms. Fiilikset meinas taas mennä niin totaalisesti, että olin lähellä perua koko casen, mutta hän jotenkin ihmeellisesti rohkaistui, lähti matkaan ja taatusti kaikkien suureksi yllätykseksi päätyi jäämään yöksi. Mä en vain tajua tota ihme tarvetta selitellä ja ohjeistaa etukäteen. Toikin muija olisi voinut himassa tsiigata reittioppaasta vaihtoehtonsa ja tehdä sen perusteella valintansa, lähteäkö mun luo vai ei. Sen sijaan asia piti oikein ottaa puheeksi ja vinkata, että ei tosiaan ole jäämässä yöksi, vaikka todellakin oli jäämässä yöksi. Oli lopulta ihan sekopää muutenkin, mutta silti.

On varmaan niin paljon epätoivoisia kundeja, joiden sosiaaliset taidot ja tilannetaju on pahasti ruosteessa, että tollaiset linjaukset voi tulla tarpeeseen. Ja vastaavasti on paljon mimmejä, jotka ei osaa antaa sellasten tapausten olla, vaan kaipaavat ihailua ja antavat näille urpoille siimaa. Itseäänhän siinä vaan jalkaan ampuvat, kun fiksut kundit eivät kohdalle sattuessa taatusti jaksa sekuntiakaan katsella mitään prinsessailua ("tänään et sitten saa"). Pistävät itsensä tavallaan limboon, kun urpot ei kelpaa ja kunnon jäbiä ei diivailulla saa.

Oli muuten yöllä laittanut Facebookissa että " Oon kuullut että panet vähän kaikkia. Mut en aio perustaa mielipidettä huhuihin vaan tutustun suhun mielummin ite. Että niin kauan ku mulla on semmonen fiilis ni pidetään tää kaveritasolla, sori jos jotain muuta luulit. Tää on sulle nyt vapaa pääsy kaikista lupauksista".

Mä en sekuntiakaan vois kuvitella olevani vakavasti tekemisissä tällaista laukovan ihmisen kanssa. Sinänsä ajatushan tossa on ihan jees (mutta muija seurustelee, haloo!??!), mutta olikohan TQoFE, joka hyvin totesi, että iän kanssa oppii pitämään turpansa kiinni ja vain katsomaan miten asiat menee. En puhu kokemuksesta, mutta kuulostaa fiksulta.

Näitä kummallisia mimmejä ajatellessa tulee kovasti ikävä exää, joka oli tietyissä asioissa ihan unelmatapaus. Ei koskaan mitään ääliömäistä pelailua tai linjaamista, vaan antoi asioiden mennä omalla painollaan. Heijastui aika hyvin siinä, ettei koskaan pyrkinyt rajoittamaan mun tekemisiäni, vaan päinvastoin, kannusti "omaan elämään". Homma kaatui sitten mihin kaatui, mutta välillä miettii, että onko hän ainoa hyvällä itsetunnolla varustettu nainen Helsingissä, vai mistä näitä ihmeellisiä tapauksia sikiää sekä omalle kohdalle että näköjään muillekin.

 

[Perateutti]

Mä en sekuntiakaan vois kuvitella olevani vakavasti tekemisissä tällaista laukovan ihmisen kanssa. Sinänsä ajatushan tossa on ihan jees (mutta muija seurustelee, haloo!??!), mutta olikohan TQoFE, joka hyvin totesi, että iän kanssa oppii pitämään turpansa kiinni ja vain katsomaan miten asiat menee. En puhu kokemuksesta, mutta kuulostaa fiksulta.

Näitä kummallisia mimmejä ajatellessa tulee kovasti ikävä exää, joka oli tietyissä asioissa ihan unelmatapaus. Ei koskaan mitään ääliömäistä pelailua tai linjaamista, vaan antoi asioiden mennä omalla painollaan. Heijastui aika hyvin siinä, ettei koskaan pyrkinyt rajoittamaan mun tekemisiäni, vaan päinvastoin, kannusti "omaan elämään". Homma kaatui sitten mihin kaatui, mutta välillä miettii, että onko hän ainoa hyvällä itsetunnolla varustettu nainen Helsingissä, vai mistä näitä ihmeellisiä tapauksia sikiää sekä omalle kohdalle että näköjään muillekin.

On muuten näin nopealla arviolla mukavin ja "itsevarmin" muija mitä Peralla on eläissään ollut. Eilen pyysi meikäläisen yökylään ja kyllähän sen tietää mihin se johti, ennakkopuheista huolimatta. Noin kello yhdeksän oltiin hänen luonaan ja kymmeneltä oli jo vaatteet pois. Välillä meinas mennä touhu rajuksikin, kun molemmat on juur kotiutunut intistä. Nautin joka hetkestä ja niin teki hänkin.
Siinä yöllä noin kahden aikaa ruvettiin siinä turisemaan niitänäitä pitkälle aamuun. Ihan hiton luontevaa ja helppoa puhua hänelle. Sanoi ettei exänsä kanssa ole jutellut ja puhunut viikossa niin paljon mitä mun kanssa yhdessä illassa.

Aamulla herättiin alasti vierekkäin, mikä oli mukavaa. Siitä kimpassa suihkuun ja homma karkas taas lapasesta. Ei vilaustakaan meikkipussiin tai muihin kemikaaleihin koko aamuna, vaikka lähdettiin ulos. Olin ihan myyty. Vein hänet myöhemmin salille ja keskellä kaupunkia hän halusi että kourin hänen persettään.

Nyt viedään miestä kyllä täysillä. Kerroin sitoutumiskammostani ja ymmärsi ja osasi hyvin puhua siitä mun kans. Oon aika varmasti ihastumassa kovastikin häneen.
Kiitos muuten keskustelusta, vähän aikaisemmasta postistani poiketen, aion mennä ihan täysillä nyt. Molemmat mennään. Hetkessä.

 

[scholl]

Homma kaatui sitten mihin kaatui, mutta välillä miettii, että onko hän ainoa hyvällä itsetunnolla varustettu nainen Helsingissä, vai mistä näitä ihmeellisiä tapauksia sikiää sekä omalle kohdalle että näköjään muillekin.

mä luulen, että se johtuu naisten kaveripiiristä. Ne ns. rumat johtajat määrittelevät sen, miten porukassa toimitaan ja juoruringeissä sitten saavat muidenkin naisten päät pyörälle. Siinä samassa keskustelussa ihan normaalit miehetkin saadaan puhuttua naisia vihaaviksi, huonoiksi poikaystäviksi. Naisten keskuudessa on jatkuva propaganda käynnissä.

Naisilla ei ole mitään omaa yksityiselämää niinkuin miehillä, vaan he ovat tilivelvollisia kavereilleen. Sitten kun kertovat, miten se homma on mennyt niin muut puuttuvat siihen ja korjaavat, ettei se mennytkään hyvin. Tai jo etukäteen ennen tapaamista saattavat ohjeistaa kaveriaan, että toimii sitten oikein.

 

[Bigmouth]

Naisilla ei ole mitään omaa yksityiselämää niinkuin miehillä, vaan he ovat tilivelvollisia kavereilleen.

Hiehoja nää yleistykset kyllä.

 

[scholl]

Hiehoja nää yleistykset kyllä.

yleistykset ovat yhtä hyviä kuin ennakkoluulot. Profilointia, joka pelaa erinomaisesti keskimäärin. Se, että on sitten erityistapauksia ja poikkeuksia, ei tee teoriasta paikkansa pitämätöntä.

 

[Bigmouth]

yleistykset ovat yhtä hyviä kuin ennakkoluulot. Profilointia, joka pelaa erinomaisesti keskimäärin. Se, että on sitten erityistapauksia ja poikkeuksia, ei tee teoriasta paikkansa pitämätöntä.

Ei niin. Teorian paikkansapitämättömyys tekee teoriasta paikkansapitämättömän.

Induktiolla ei pitkälle pötki. Kirves kalahtaa ennen pitkää väistämättä.

 

[sampio]

Outo juttu kaikkinensa, miten nämä kemiahommat menee. Tässä olen yli kymmenen vuotta harjoitellut vaimon porukoiden kanssa tulemaan toimeen, mutta edelleen tämä touhu on jotenkin käsittämättömän väkinäistä. En tunnista itseäni käytöksestäni ollenkaan. Tosin tämä sama ongelma vaivaa ylipäätään joidenkin vanhemman ikäpolven edustajien kanssa minua. Arvostan ja tykkään tyypeistä sekä sisaruksista, mutta en osaa olla oma hulvattoman hauska itseni. Ihme jäykistelyä tämä on, mikä toisinaan jopa ihan vituttaa. Ei ehkä nyt ihan naisasiaa, mutta sivuaa sitä kuitenkin.

 

[Knox]

Outo juttu kaikkinensa, miten nämä kemiahommat menee. Tässä olen yli kymmenen vuotta harjoitellut vaimon porukoiden kanssa tulemaan toimeen, mutta edelleen tämä touhu on jotenkin käsittämättömän väkinäistä. En tunnista itseäni käytöksestäni ollenkaan. Tosin tämä sama ongelma vaivaa ylipäätään joidenkin vanhemman ikäpolven edustajien kanssa minua. Arvostan ja tykkään tyypeistä sekä sisaruksista, mutta en osaa olla oma hulvattoman hauska itseni. Ihme jäykistelyä tämä on, mikä toisinaan jopa ihan vituttaa. Ei ehkä nyt ihan naisasiaa, mutta sivuaa sitä kuitenkin.

Sama homma täälläkin. Viimeksi tänään tajusin kuinka jäykkää meininki appivanhempien kanssa on. Helkkarin pintapuolista keskustelua, tunnelma on kaikkea muuta kuin rento, eikä meikäläinen ole ollenkaan oma itseni. Kaikkien kanssa ei vaan kemiat kohtaa, ei siinä sen ihmeempiä ole. Turha tuosta on sen isompaa asiaa tehdä, mutta kieltämättä ois mukava jos appiukon kanssa vois käydä saunassa ja jauhaa paskaa vaikka urheilusta. Nyt "keskustellaan" siitä, miksi marraskuussa ei ole lunta ja kuinka ahdistavaa se on. Sitten siirrytään päivittelemään bensan hintaa. Kamalaa.

 

[Bigmouth]

Yleensä se lähtee siitä helpottamaan kun ensimmäistä kertaa tulee pidempi alkoholinhuuruinen ilta vietettyä appivanhempien kanssa. Siinä yleensä aukeaa, että eivät ne ihmiset niin erilaisia ikäerosta huolimatta ole.

 

[Knox]

Yleensä se lähtee siitä helpottamaan kun ensimmäistä kertaa tulee pidempi alkoholinhuuruinen ilta vietettyä appivanhempien kanssa. Siinä yleensä aukeaa, että eivät ne ihmiset niin erilaisia ikäerosta huolimatta ole.

Appivanhemmat sattuvat olemaan absolutisteja, joten tuota tuskin tulee tapahtumaan. Tietty vois jalostaa tuota ideaa niin, että ois aina ite kännissä kun siellä vierailee. Välit siitä tuskin lämpenee, mutta eipähän vituttaisi niin useasti.

 

[sampio]

Kännien tuuttaamisessa on se ongelma, ettei meistä kukaan kännihakuisesti juo. Eikä se mitään parantaisi, koska en minä heitä minään kummajaisina pidä. Hyviä tyyppejä kaikkinensa, mutta ei ole juuri yhteisiä kiinnostuksenkohteita, joten juttelu pyörii esim. lätkässä aikalailla karjalalippisasteella tyyliin kukas tämä Crosby on kun noin hyvin pelailee tai sitten meikäläinen yrittää avata juttua jostain remonttihommista, millä lähinnä nolaan itseni. Enimmäkseen olen yrittämättä ja jutellaan sitten säästä, arjesta ja sen sellaisesta. Olen lisäksi ainoa vävy eikä vaimollani veljiä ole, joten siltäkään saralta ei tukea tule.

Mutta eipä tuo mikään elämän suurin ongelma ole, varsinkin kun olen siihen osasyyllinen. Vaimon seurassa olen kuitenkin oma itseni ja sellaisena kelpaan, joten ehkä se on tärkeämpää kuin satunnaisten pullakahvihetkien vaivaantuneisuus mun osaltani. Hyväsydämisiä ja tervepäiviä ihmisiä ovat ja tulen toimeen, joten ei tässä nyt varsinaista ongelmaa ole, jos verrataan siihen, että ilmiriita tai selkeä epämiellyttävyys olisi kyseessä.

 

[Bigmouth]

Appivanhemmat sattuvat olemaan absolutisteja, joten tuota tuskin tulee tapahtumaan. Tietty vois jalostaa tuota ideaa niin, että ois aina ite kännissä kun siellä vierailee. Välit siitä tuskin lämpenee, mutta eipähän vituttaisi niin useasti.

Sitten suosittelen välttelemään. Ihminen joka luo asiasta, jota ei tee, ismin on äärimmäisen huonoa seuraa.

Otan osaa.

 

[Knox]

Sitten suosittelen välttelemään. Ihminen joka luo asiasta, jota ei tee, ismin on äärimmäisen huonoa seuraa.

Otan osaa.

Sen verta harvoin anoppilassa tulee vierailtua, että joku toinen voisi kutsua tätä jo välttelyksi. Avopuoliso onneksi on ymmärtäväinen, päivittelee lähes joka viikko omia vanhempiaan ja heidän erikoisia valintoja. Ja neuvoja satelee joka asiaan pyytämättäkin, harmi että neuvona on aina vain sama: EI. Mitään ei kannata ostaa, minnekkään ei kannata matkustaa eikä mistään kannata haaveilla. Kun ihminen käy 7-16 töissä, tämän jälkeen tulee kotia syömään omasta maasta nostettuja perunoita, on ihminen onnellisimmillaan. Kaiken maailman ulkomaanmatkat ja muut on hömpötyksiä. Bensa on kallista. Maitokin maksaa niin että kohta pitää pelkkää vettä juoda. Ei kannata tapettia uusia kun vanha on vasta neljä vuotta ollut paikallaan. Onhan se uudelleen maalaaminen vähän höpöhommia kun vasta maalasitte. Näin se kuulkaas on.

 

[MustatKortit]

Minä olen kyllä yleistyksenä samaa mieltä, kuin scholl siitä, että naisilla oikeasti tuntuu olevan tilivelvollisuus kavereilleen.

En nyt puhu mistään hirveän negatiivisista asioista omalla kohdallani, olen vaan huomannut, että omakin naisystävä (todella avoin, itsevarma ihminen) joutuu aina kaveripiirissään avaamaan kaikkia tekemisiään ja tekemättä jättämisiään.

Hän aina hämmästelee, jos vaikka olen nähnyt jotain omaa kaveriani, ja sitten en olekaan kysellyt kaverin tuntemuksia jostain "tosi tärkeästä asiasta", vaan ollaan pelattu änäriä ja juoto kahvit.

ps. onnittelu näin jälkikäteen Perateutille ilmeisen onnistuneesta yöstä (ja päivästä) hauskan oloisen naisihmisen seurassa!

 

[Perateutti]

ps. onnittelu näin jälkikäteen Perateutille ilmeisen onnistuneesta yöstä (ja päivästä) hauskan oloisen naisihmisen seurassa!

Kiitos kiitos! Koko viikko on ollut hyvinkin onnistunut. Tosin mulla on kännissä aina sama ongelma mikä tuli taas ilmi-puhun ihan saatanan tyhmiä juttuja. Oltiin siis lauantaina ottamassa vähän kuppia ja tanssimassa ja mulla lähti taas kerran mopo käsistä. Mimmi lähti kaverinsa kanssa heille jo alkuillasta ja meikäläinen taksilla perään pilkun jälkeen. Aamulla oli pieni shokki lukea tekstarit läpi. No ei muuta kuin parilla kympillä kukkia läheisestä puodista ja sovinto oli hyvinkin intohimoinen. Kaikille jotka epäili tytön motiiveja voin sanoa räkäisesti nauraen, että väärässähän te olitte. Yöt vietetään peräjälkeen yhdessä ja johan tyttö on ehtinyt kehua mua sen kavereille ja siskolle. Tässä mennään tällä hetkellä aika huumassa.

Mä en muuten tykkää yhtään dokata kenenkään naisen kanssa. Tai siis naisen, jonka kanssa on jotain juttua. Ilta menee aina samalla kaavalla-> ekaks ollaan ja rupatellaan kaikesta maan ja taivaan välillä ja kaikki on hyvin. Sitä mukaa kun promillet nousee, nousee desibelit, ja sivistyssanaston korvaa hyvin nopeasti Juhavuorismainen vittusaatana-örvellys. Ikinä en halua viinanjuonti skabaan minkään anopin tai hänen perheensä kanssa. Hyvä puoli on se, että sovinnon tekeminen darrassa on hyvin nastaa puuhaa.

En nyt puhu mistään hirveän negatiivisista asioista omalla kohdallani, olen vaan huomannut, että omakin naisystävä (todella avoin, itsevarma ihminen) joutuu aina kaveripiirissään avaamaan kaikkia tekemisiään ja tekemättä jättämisiään.

Hän aina hämmästelee, jos vaikka olen nähnyt jotain omaa kaveriani, ja sitten en olekaan kysellyt kaverin tuntemuksia jostain "tosi tärkeästä asiasta", vaan ollaan pelattu änäriä ja juoto kahvit

Mä ihmettelen hyvin usein samaa asiaa. Esimerkiksi tämä nykynen muija on varmasti kertonut ihan kaiken musta kavereilleen, kullin kokokaan tuskin on ollut mikään salaisuus tyttöjen juorupiirissä. Tiedän myös, että meidän tekstari&Facebook keskusteluja analysoidaan hyvin Tamimaisesti samassa ringissä. Mikään tuskin pysyy salassa. Mun parhaat ystävät tietävät tytöstä tasantarkkaan ainoastaan hänen tissien kuppikoon, ja että omistaa ihan mielettömän hanurin.

Tytöt ei ymmärrä tommosten nhl-iltojen merkitystä. Aina pitää olla tilittämässä omaa ja muiden elämää. Mulle frendien kanssa vietetyt nhl-illat on hyvin tärkeitä. Pääsee nimenomaan välillä irti siitä jauhamisesta ja keskittyy vainsiihen olemiseen ja toisen hyväntahtoiseen ivaamiseen, kun on niin paska änärissä. Sitte lähetää himaan, eikä tartte sopia mitään jatkotapaamisia, koska nhl-illat on niin sistejä, että niiden toteuttamiseen ei tartte mitään almanakkoja.

 

[Tadu]

Mä en muuten tykkää yhtään dokata kenenkään naisen kanssa. Tai siis naisen, jonka kanssa on jotain juttua. Ilta menee aina samalla kaavalla-> ekaks ollaan ja rupatellaan kaikesta maan ja taivaan välillä ja kaikki on hyvin. Sitä mukaa kun promillet nousee, nousee desibelit, ja sivistyssanaston korvaa hyvin nopeasti Juhavuorismainen vittusaatana-örvellys.

Kuulostaa siltä, että alkoholi ei sovi kenellekään tapailemallesi naiselle. Tai on myös pienenpieni mahdollisuus, että alkoholi ei sovi sinulle.

 

[Snakster]

Yöt vietetään peräjälkeen yhdessä ja johan tyttö on ehtinyt kehua mua sen kavereille ja siskolle. Tässä mennään tällä hetkellä aika huumassa.

Minulta on saattanut mennä ohikin, mutta mitenkäs se nyt olikaan, että joko hän antoi kundikaverilleen kenkää, vai vetääkö edelleen kaksilla vankkureilla?

 

[TQoFE]

Kaikille jotka epäili tytön motiiveja voin sanoa räkäisesti nauraen, että väärässähän te olitte.

Naurat räkäisesti ihmisille, jotka yrittivät sinun pyynnöstäsi ratkoa sinun ongelmaasi sinun antamiesi tietojen valossa? No, ehkä ikä tekee tehtävänsä tuossa kohtaa.

Mä ihmettelen hyvin usein samaa asiaa. Esimerkiksi tämä nykynen muija on varmasti kertonut ihan kaiken musta kavereilleen, kullin kokokaan tuskin on ollut mikään salaisuus tyttöjen juorupiirissä.

Kullin kokohan on se, mistä tarina aloitetaan.

Ikä tekee tehtävänsä myös naisten osalta: juoruilu ja hyväksynnän hakeminen toisilta sekä kaiken mahdollisen analysoiminen isolla porukalla vähenevät iän myötä. Jossain vaiheessa sen oppii, ettei alkuaikojen epävarmuus toisen tunteista siitä miksikään muutu, vaikka kuinka asiaa ämmäporukalla (tai "miesten kesken" jääkiekkoaiheisella keskustelupalstalla... ;) ) kääntelisi ja vääntelisikin.

 

[penkinlämmittäjä]

Minulta on saattanut mennä ohikin, mutta mitenkäs se nyt olikaan, että joko hän antoi kundikaverilleen kenkää, vai vetääkö edelleen kaksilla vankkureilla?

Niin minultakin se meni ohi, mutta jossain taisi puhua tytön exästä, joten kaiketi homma on ohi. Jos ei olisi, niin hauskanpidosta voisin silti moralisoida, vaikka kuinka olisi yhdessä kivaa ja molemmat ihastuneita.

 

[Perateutti]

Minulta on saattanut mennä ohikin, mutta mitenkäs se nyt olikaan, että joko hän antoi kundikaverilleen kenkää, vai vetääkö edelleen kaksilla vankkureilla?

Jep, lisätään "Veikko" tällä kaudella kenkää saaneiden joukkoon. Ja ei ollut tarkotus pahottaa mieltä sillä räkä naurulla, se johtuu tästä flunssasta. Vinkit otin ilolla vastaan, ja myös ammensin niistä tietoa. Sanoin eilen mimmille etten todellakaan aio olla mikään kakkosmies hänelle, ja ihan kissansilmillä hän vakuutti ettei näin todellakaan ole. Eilen kertoi kun oli porukoillaan käymässä, ettei hänen vanhempansa ole nähneet häntä yhtä hymyilevänä ja iloisena kuukausiin.

Jotenkin niin kotoisa olo hänen kanssaan. Eka muija esimerkiksi kenen kanssa puhutaan runkkaamisesta täysin ilman estoja. Ei tehnyt tiukkaa hänelle kertoa, että olen nettipornon suurkuluttaja. Se esteettömyys onkin luonut täysin omanlaisen tunnelman meidän välille. Nukutaan ja kuljetaan alasti kämpillä kuin Aatu ja Eeva konsanaan. Eikö tämä ole juuri se fiilis mitä ihmiset parisuhteelta hakevat?

 

[MPN]

Hän aina hämmästelee, jos vaikka olen nähnyt jotain omaa kaveriani, ja sitten en olekaan kysellyt kaverin tuntemuksia jostain "tosi tärkeästä asiasta", vaan ollaan pelattu änäriä ja juoto kahvit.

Miehillä on myös satumainen kyky jatkaa juttua heti, huolimatta siitä kuinka kauan aikaa on kulunut. Ei tarvitse avata kaikkea mitä on tapahtunut, vaan voidaan jatkaa juttuja samanlaisesti kuin ennen. Vastaa vähintään terapiaa tuollaiset kun voidaan jättää turhanpäivänen lätinä pois välistä. Ja olisihan se saatanan tylsää ruveta kuuntelemaan jostain nais-asioista juttuja, kun yleensä parempaakin puhuttavaa löytyy miesten kesken.

Jos emännällä on joku kaveri kylässä tai puhelee puhelimessa ihmissuhde-sopasta, itselleni tulee aina pakonomainen tarve hypätä parvekkeelta alas.

Eikö tämä ole juuri se fiilis mitä ihmiset parisuhteelta hakevat?

Pudotus oikeaan maailmaan tulee olemaan kova ja kipeä, ei millään pahalla. Kyllä se alkuhuuma aina loppuu ja vaikeudut alkavat, silloin vasta sitä parisuhdetta mitataan.

 

[MustatKortit]

Miehillä on myös satumainen kyky jatkaa juttua heti, huolimatta siitä kuinka kauan aikaa on kulunut. Ei tarvitse avata kaikkea mitä on tapahtunut, vaan voidaan jatkaa juttuja samanlaisesti kuin ennen...

Niin, hauskaa että mainitset tämän.

Olin lauantaina käymässä kaverilla änärin merkeissä. Edellisen kerran olimme nähneet reilu viikko sitten.

Mitään lisäämättä ja ylikorostamatta keskustelimme seuraavista asioista:

- lyhyet vitsailut siitä, että Erkan Leijona yhä voittamaton (no, ei ole enää). Vähän puhetta Suomen pelistä.
- noiduttiin änäri 2014-pelin tiettyjä epäkohtia. Näitä reflektoitiin myös Jatkoajan änäri-vitutus-ketjun asiasisältöön.
- puhuttiin lyhyesti Talvivaarasta, naurettiin osakekurssin laskulle, vrt. mm Paula Lehtomäen miehen omistukset.
- kerroin IS:n hyvästä pilakuvasta case Pekka Himaseen liittyen.

Koko tämän ajan pelasimme ja tietty väliin mahtui maalituuletuksia ja pientä kettuilua pelikaverille. Ihan lopuksi sovittiin, että mennään tulevana perjantaina käymään jossain baarissa.

Kun tulin kotiin, kysyi tyttöystäväni seuraavia asioita:

- Mitä kaverini orastavalle parisuhteelle kuuluu, vieläkö tapailee samaa tyttöä (Vastaus: ei keskusteltu, joten en tiedä)
- Onko kaverini tulossa samoihin häihin kesällä 2014 Kotkaan (Vastaus: ei puhuttu asiasta, eikö tuo nyt ole aika aikaista?)
- Haluaako kaverini tulla mukaan eräisiin juhliin joulukuun alussa (Vastaus: en tiedä, pitää kysyä myöhemmin)

 

[Musta Nuoli]

Jotenkin niin kotoisa olo hänen kanssaan. Eka muija esimerkiksi kenen kanssa puhutaan runkkaamisesta täysin ilman estoja. Ei tehnyt tiukkaa hänelle kertoa, että olen nettipornon suurkuluttaja. Se esteettömyys onkin luonut täysin omanlaisen tunnelman meidän välille. Nukutaan ja kuljetaan alasti kämpillä kuin Aatu ja Eeva konsanaan. Eikö tämä ole juuri se fiilis mitä ihmiset parisuhteelta hakevat?

Parisuhteen alussahan tätä fiilistä riittää muodossa tai toisessa lähes kaikissa suhteissa. Sen jälkeen ns. vaaleanpunainen vaihe lakkaa, ja sen jälkeen jäljellä ei välttämättä olekaan kuin se estoton runkkaaminen omassa rauhassa, koska kutemis- ja kiimavaihe oli sitten siinä.

Jotkut sitten hakevat tätä fiilistä yhä uudestaan ja uudestaan lyhytaikaisissa parisuhteissa, joissa annetaan armotta kenkää partnerille jahka hekuma alkaa laantua.

 

[Musta Nuoli]

Kun tulin kotiin, kysyi tyttöystäväni seuraavia asioita:

- Mitä kaverini orastavalle parisuhteelle kuuluu, vieläkö tapailee samaa tyttöä (Vastaus: ei keskusteltu, joten en tiedä)
- Onko kaverini tulossa samoihin häihin kesällä 2014 Kotkaan (Vastaus: ei puhuttu asiasta, eikö tuo nyt ole aika aikaista?)
- Haluaako kaverini tulla mukaan eräisiin juhliin joulukuun alussa (Vastaus: en tiedä, pitää kysyä myöhemmin)

Sinulla oli kaverin tapaamisesta siis vasta viikko. Minulla on ollut samantapaisia tilanteita, vaikka en olisi nähnyt jotain vanhaa kaveria vuoteen tai ylikin. Eräs vanhimpiin lapsuudenystäviini kuuluva Matti (nimi muutettu) on nykyisin kolmen lapsen isä, ja olin hänen häissäänkin bestmanina aikoinaan. Mutta silloin kun me harvoin tapaamme, niin ei minua kiinnosta haaskata aikaa kyselemällä kauheasti mistään töistä tai parisuhteista. Sitähän voi ennemmin jaaritella vaikka uusista hevilevyistä tai turkulaisen jääkiekkoilun tilasta, se on olennaisempaa. Ja juttu jatkuu luontevasti siitä mihin se on joskus jäänyt.

Erään toisen kaverini tapauksessa kävi niin, että hän löysi itselleen naisen ja hankki tämän kanssa myös lapsen, nykyisin ilmeisesti jo toisenkin. Kävin vuosia tämän kaverin luona pelisessioissa peliporukan myötä, eikä minulle koskaan selvinnyt edes, mikä oli tämän puolison nimi. Tätä kun ei paljoa näkynyt paitsi joskus jostain toisen huoneen ovelta, ja kaverini kutsui puolisoaan jatkuvasti vain "muijaksi". Joskus minulta kyseltiin, että mitäs Tepolle (nimi muutettu) kuuluu. Eipä minulla siihen ollut mitään vastattavaa, koska miesporukan pelisessioissa keskityttiin pelaamiseen, ei seurapiirijuoruihin tai ihmeelliseen lätinään puolisoiden yksityiskohdista kuten näiden etunimistä.