Mietin jo avautumista tänne pari päivää sitten mutta olen antanut tuulen rauhoittua. Töistä tulin äsken, humalaisia on taas kateltu 9 tuntia töissä, mukavaa tuo tarjoilijan homma :) Ajatukset ovat seikkailleet viime viikonlopun jälkeen siellä ja täällä. Ensinnäkin tässä oli elämäni pisin aika ilman naista sen jälkeen kun ensimmäisen kerran joskus aikoinaan sain. Reilu 4 kuukautta on aika pitkä aika ilman pillua mutta siihenkin jo tottui. Asiasta en edes niin välittänyt, tulee kohdalle sitten kun tulee. Hulluna olen painanut vain töitä, kun se on ollut mahdollista. Ravintola-alalla toki tulee kaikenlaista ehdotusta mutta 21-vuotiaana nuorena miehenä en hirveämmin innostu oman työpaikkani pääasiallisista asiakkaista, jotka ovat 40 tuolla puolen. Niin puutteessa en ole ollut vaikka pari ehdotusta näiltäkin on tullut :D Tosin huvittavaa on se, että kaikki säätöni/tyttöystäväni ovat olleet minua aina vanhempia, joko kuukauden tai joitakin vuosia. Ei kuitenkaan sentään ole koskaan mennyt yli 30-ikävuoden.
Noh, pari viikkoa sitten lähdettiin kavereiden kaa läpällä tiistai-iltana kattelemaan yöelämää kaupungille, kun kerrankin minulla oli vapaata. Eikös siellä joku 27-vuotias ihan ookoo näköinen muija ala iskemään. Itse lähdin leikkiin mukaan ja petipuuhiinhan se eteni. Aamulla herätessäni hiivin vähin äänin pois, ei tuntunut edes pahalta. vaikka vähän sika olinkin, ihan sama. Ei kaduttanut, ei kiinnostanut pätkääkään kyseinen akka. Se oli täysin yhdenyön juttu ja sellaiseksi jäi, hyvä niin.
Kaverini nauroivat minulle seuraavana päivänä, että alkaako nyt putki naisten suhteen. Vuoden olin välissä yliopistossa, siellä sitä naista riitti ehkä liikaakiin, en liioittele. Välivuosi tuli kuitenkin kesällä eteen, kun tietotekniikka-ala ei todellakaan oma ollut. En sitten tiedä onko ravintola-alakaan mutta tilillä on enemmän rahaa kuin opintotuki aikana.
Viime viikon keskiviikkona töissä eräs 22-vuotias nainen flirttaili, tartuin syöttiin ja kas kummaa asiat etenivät hänen kämpilleen. Heräilin vasta päivällä samaan aikaan kuin tämäkin tapaus, ihan ookoo näköinen brunette mutta ei herättänyt suurempia tunteita todellakaan. Vaivaantuneena sanoin, että taidan tästä lähteä kotiini. Muija olisi halunnut ehkä enemmän mutta onneksi ei ole kuulunut mitään, hyvä niin.
Mennään sitten viime viikonloppuun. Veljeni luona oli kinkerit lauantaina. Hänen vaimonsa kutsui minut käymään kahvilla siellä, vaikka tiesi, että töihin olen taas menossa. Samalla mainitsi eräästä 23-vuotiaasta likasta, että on paikalla myös. Yhteistä historiaa löytyy toissa kesältä, kun tämän likan kanssa törmättiin heinäkuisena iltana samassa seurueessa mihin olin nytkin menossa. Muistan vielä kun saavuin silloin aikanaan uimarannalle ja tämä muija nousee bikineissään järvestä, mielessäni sanoin vain "wau". Se ilta sitten lipesikin viinanjuonniksi, alunperin vein sinne veljelleni ja vaimolleen kaljaa mutta muuttui nopeasti oma mielipide selvästä illasta...tutustuin tähän naiseen, oli tehnyt tatuointeja veljelleni ja kuullut minusta juttuja. Tutustittiin sitten lopulta syvällisemmin sohvalla ja suihkussa. Olin ollut pari kuukautta eroni jälkeen ilman naista, tuntuihan se taivaalliselta varsinkin kun tämä nainen on parempi sängyssä kuin exäni. Siitä illasta seurasikin sitten loppukesän kestänyt säätö, tuli silloin ryyppäiltyä aika rankasti sattuneesta syystä, eli siitä kun 3-vuotinen suhde oli mennyt ex-akan pettäessä poikki. Tällä kyseisellä akalla oli vähän sama homma ollut jo vuotta aiemmin oman exänsä kanssa mutta "hulttio" elämä jatkui/jatkuu vieläkin. Millään ei oikein ollut väliä sinä kesänä, paitsi sitten löytyi tämä pieni valo. Tulihan sitä kai ihastuttuakin mutta olin lähdössä Jyväskylään opiskelemaan, joten asiasta ei mitään voinut koskaan tulla ja jäi iso kysymysmerkki vain. Sovittiin, että lopetetaan tämä säätö, koska ei siitä voi tulla mitään. Tottakai vitutti mutta eihän tuollaista opiskelemaan lähtö suunnitelmaa yhden naisen takia hyljätä. Nähtiin vuosi sitten uutena vuotena, silloin hommat etenivät taas sänkyyn kuitekin. Edellisen kerran ennen tätä kertaa näin viime huhtikuussa, silloinkin hommat etenivät sänkyyn, vaikka itselläni oli säätö jykylässä...asioista ei kuitenkaan enempää sitten puhuttu vaan jätettiin kellumaan, kummatkin oli tyytyväisiä tapahtuneeseen mutta ei haluttu enempää.
Palatakseni kuitenkin nyt menneeseen viikonloppuun, pakko oli vain kartoittaa taustaa. Menin kahville, vein lahjapullon veljelle ja vaimolleen. Kaikkihan siellä oli maistissa. En ollut kyseistä likkaa nähnyt sitten viime huhtikuun enkä yhteyttäkään pidellyt, vaikka 20 kilsan päässä ollaan toisistamme asuttu. Vaihdeltiin toki kuulumiset mutta vihjaili samalla muustakin ja arvatkaa vituttiko töihin lähteä viinaa myymään. Olisin halunnut jäädä sinne. Työillan jälkeen painuinkin suoraan takaisin kinkereihin, kyseinen likka oli sammunut sohvalle. Itse aloin juomaan veljen ja yhden kaverin kanssa viinaa, nollasin päätä, koska töissä oli paskaa. Likka heräsi sitten ja oli yllättynyt, että todella tulin töiden jälkeen takaisin. Aamulla tuli pomolta ihana viesti, "töihin ei tarteekaan tulla tänään, pidä vapaapäivä, hyvää joulua!" Meinasin jo laittaa viestiä, että olen "kipeänä". Asiat etenivät taas toisesta toiseen, juteltiin kaikkea mahdollista, yhteinen sävel löytyi taas niinkuin toissa kesänä. Molemmilla ollut paskaa aiemmassa pitkä aikaisessa suhteessa jne. Lopulta ilta päättyikin sänkyyn. Jouluaatto-aamuna olimme molemmat hämmentyneitä miten asiat nyt taas etenivät tähän. Luvattiin olla yhteydessä, kunhan minun työkiireet loppuvat vuodenvaihteessa. Paskaahan tässä nyt on se, että kyseinen likka on juuri nyt muuttamassa itse toiselle paikkakunnalle. Miten tämä nyt voi mennä taas näin. Välimatkaa olisi sitten noin 80 kilometriä...niin ja siis olen palannut itse tänä kesänä Pohjois-Karjalaan Jyväskylästä. Eihän tuo 80 km:n välimatka nyt paha olisi, mutta en sitten tiedä sopiiko juttu mihinkään muuhun omaan elämänkuviooni.
Omat tunteeni heittelevät nyt suuntaan ja toiseen. Toisaalta haluaisin todella ottaa selvää voisiko hommasta tulla mitään, toisaalta en halua pilata tätä "juttua", että aina kun nähdään niin homma menee panemiseksi. Jotenkin mietityttää onko siitä naisesta enempään. Sillä oli joskus jakorasian maine oman eronsa jälkeen (5-vuotta saman jätkän kanssa, tunnen itseasiassa sen jätkän nykyisin). Samaa kaveripiiriä osittain, eikä se ole ongelma, sillä on nykyisin oma nainen. Kyselin vähän tässä tutuilta, onko rauhoittunut niistä jakorasian ajoista, kuulemma on ainakin pahimmista ajoista. Minun kohdallani kuitenkin asiat etenivät sänkyyn. Toisaalta omaankaan elämäntilanteeseen ei nyt vakavat seurustelut sovi, voi olla että lähden pohjoiseen sesonkitöihin ja ensi syksynä toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Miksi pitää herätä tälläisiä tyhmiä tunteita, tiedän sen jotenkin, että tuosta jutusta ei voi koskaan enempää tulla. Silti entä jos minä olisinkin se, joka sen naisen voisi kesyttää, jotain erikoista tässä jutussa on oltava. Muutaman vuoden päästä kuitenkin kiroan, kun sillä on joku ukko ja itse vieläkin vapaana poikamiehenä...selvästi tunnen ihastuksen tunteen taas itsessäni, se vituttaa ja ilahduttaa yhtäaikaa...
Enpä oikein ehkä edes halua tähän vastauksia, toki saa antaa neuvoja tai kommentoida, halusin enemmän vain purkaa omaa päätäni tännekin. Kirjoittamalla se on jotenkin erilaista kuin puhumalla ja saa neutraalin vastauksen sitten jos saa. Kaunis nainen se on, tosin haasteellinen nainen luonteeltaan, ei ole pystynyt mihinkään sitoutumaan elämässään pitkään aikaan. Tosin aika vaihtelevaa on omakin elämä ollut tässä jonkun aikaa jo. Tänään tosin sain hyvän neuvon 40- vuotiaalta serkultani, sanoi että "ei vielä tarvitse kiirehtiä minnekään. Vielä olet nuori, kerkiät sinä vielä useamman vuodenkin päästä vaimon hommaamaan, oli se sitten hän tai joku muu". Kannattaa vain elämänkokemusta hommata, ettei sitten joskus kaduta ettei ole kokeillut vähän kaikkea. Onhan asia noinkin. Tämä on vain outo tunne, että tässä välissä on ollut naisia jonkun verran, ei kuitenkaan ole tullut tätä samaa tunnetta mikä tämän likan kanssa herää. Taino oli yksi, ja yritinkin viime keväänä kaikkeni sen naisen suhteen, se kaatui ehkä sitten siihen, että lähdin kotipaikkakunnalle kesätöihin, joissa olen vieläkin. Ehkä juuri siksi en halua pilata nyt mitään, kun vituikshan se menee kuitenkin. Hautaan nämä järjettömät ihastuksen tunteet ja jatkan elämääni. Samoja asioita kyllä juteltiin nyt päissään molemmat. Selvinpäin kun ollaan nähty/keskusteltu viime vuoden elokuun jälkeen, niin hommassa on aina ollut hiukan kiusaantunut olo. Mitään ihastuksen sanoja en viestillä laita, koska parempi vaan kun nähdään seuraavan kerran. Minulle riittää tämäkin nyt. Seuraavan kerran näen varmuudella kyseistä naista tammikuun puolella, en tiedä pitäisikö kissa nostaa pöydälle silloin vai jatkaa samaa rataa ja olla tyytyväinen kun saa pillua mutta ei enempää. Kyllä tämäkin asia joskus ratkeaa tavalla tai toisella. Silti helpotti avautua tällä kohtuuttoman pitkällä tekstillä.