Naisasiat

[pernaveikko]

Siinä sitten toinen mukavana ihmisenä vielä tyhmänä on toiseen yhteyksissä ja pahimmissa tapauksessa yrittää olla sitä kaveria pidempäänkin.

Tuo on jo omaa tyhmyyttä. Missään tapauksessa jättäjän kanssa ei kannata olla missään tekemisissä. Ihan juuri siksi, että homma olisi kuitenkin täysin yksipuolista. Jätetty kirjoittaa pitkiä raportteja menoistaan tekstiviestitse ja toinen vastaa lyhyesti ja kyllästyneesti joskus myöhemmin. Eikä tietenkään koskaan ota itse yhteyttä.

Ei, minulla ei ole kokemusta, mutta kun en siis ole tyhmä.

 

[eagle]

Tuo on jo omaa tyhmyyttä. Missään tapauksessa jättäjän kanssa ei kannata olla missään tekemisissä. Ihan juuri siksi, että homma olisi kuitenkin täysin yksipuolista. Jätetty kirjoittaa pitkiä raportteja menoistaan tekstiviestitse ja toinen vastaa lyhyesti ja kyllästyneesti joskus myöhemmin. Eikä tietenkään koskaan ota itse yhteyttä.

Ei, minulla ei ole kokemusta, mutta kun en siis ole tyhmä.

Tottakai se on omaa tyhmyyttä jos se jatkuu pidempään, mutta mielestäni aika luonnollista jos ollaan tilanteessa missä ollaan oltu ensin ystäviä ja toinen toteaa suhteen jälkeen "ollaan vain kavereita". Varsinkin jos aiemmin on oltu erittäinkin hyviä ystäviä.

Edelleen siis ihmettelen miksi sitä ei voi sanoa suoraan että "kiitos ja näkemiin"?

Onneksi itselläni ei koskaan kovin pitkään mennyt sen kaverikortin kanssa pelleilemiseen, mutta kyllä sitä joskus nuorempana liian mukavana ihmisenä tuli oltua aivan liian mukava toista kohtaan. Nykyisin sitten näkee monen kaverin kohdalla saman. Itse kun ei ole vuosiin tarvinut enää miettiä tuollaisia omalta kohdalta, niin kyllä se kavereiden(siis aivan oikeiden) puolesta harmittaa kun ovat sitten jääneet tuollaisten "kaverikorttien" takia johonkin kiinni.

 

[Tadu]

En ole ikinä saanut kaverikorttia, mutta olen antanut useita - tosin paljon nopeammin kuin kuukausien viiveellä. Joidenkin kanssa olen tai olisin mielelläni pitänyt kaverilliset välit ja toisten kanssa en. En ole asiasta ikinä suoraan sanonut mutta oletan täysijärkisen, aikuisen ihmisen huomaavan itsekin, haluaako toinen osapuoli enää nähdä kaverinakaan vaiko ei. Suurin osa on huomannutkin.

En sano, että aina, mutta usein miehet eivät välttämättä ymmärrä tai halua ymmärtää sitä, vaikka suoraan sanoisi. Silloin mies on ainoa syyllinen, jos lopputulema on paha mieli.

Suoraan sanot haluavasi olla kaveri vaikka et oikeasti haluakaan? Okei.

 

[Grafix]

Jos on vietetty yhdessä viikko- tai kuukausikaupalla aikaa, yhteisiä öitä, ehkä jopa käyty lomalla, ja suhteen tila on jo selvästi muuttunut vakituiseksi tapailuksi tai seurusteluksi, niin se kaverikortti on vähän ristiriitaisempi.

Jos naisen kanssa on oltu tiiviisti viikko- tai jopa kuukausikaupalla, lomailtu yhdessä jne, niin kannattaisiko siltä naiselta ihan jopa kysäistä, että missäs me tässä meidän jutussa mennään? Seurustellaanko, tapaillaanko, pidetäänkö vaan leppoisasti hauskaa vai mitä sä oot meistä funtsinu? Ei voi olla niin vaikeaa keskustella asioista ja elämä on sen jälkeen taas hetken aikaa selkeämpää kaikille osapuolille.

Suhteen alussa kun toista ei kunnolla vielä tunne toi ihan perusjuttu, että toinen saattaa olla fiiliksineen menossa vähän eri kohdalla kuin toinen. Sitten toinen olettaa jotain ja toinen on taas omassa mielessään ihan eri fiiliksillä ja seuraavaksi se kura jo roiskuukin isosti tuulettimeen. Been there.

 

[pernaveikko]

Jos naisen kanssa on oltu tiiviisti viikko- tai jopa kuukausikaupalla, lomailtu yhdessä jne, niin kannattaisiko siltä naiselta ihan jopa kysäistä, että missäs me tässä meidän jutussa mennään? Seurustellaanko, tapaillaanko, pidetäänkö vaan leppoisasti hauskaa vai mitä sä oot meistä funtsinu? Ei voi olla niin vaikeaa keskustella asioista ja elämä on sen jälkeen taas hetken aikaa selkeämpää kaikille osapuolille.

Miten monta kertaa tämä pitää käydä läpi? Sitä tapahtuu, että nimenomaan on sovittu seurustelusta, tulevat vuosipäivät ja muut päätetty. Seurustellaan sillä tavalla kuin mitä se tarkoittaa eli ei ole enää kyse mistään puolivillaisesta tapailusta. Molemmat osapuolet ovat täsmälleen samalla sivulla.

Silti useiden kuukausien jälkeen heilahtaa kaverikortti. Sinänsä voidaan jo ajatella kyseessä olevan vain suhteen päättävä tavallinen jättö. On kai se osittain sitäkin, mutta kun se tehdään ilman mitään syytä. Eli siksi, kun try-out päättyy.

 

[Grafix]

Silti useiden kuukausien jälkeen heilahtaa kaverikortti. Sinänsä voidaan jo ajatella kyseessä olevan vain suhteen päättävä tavallinen jättö. On kai se osittain sitäkin, mutta kun se tehdään ilman mitään syytä. Eli siksi, kun try-out päättyy.

No siinä tapauksessahan toi on ihan perinteinen keissi jos kerran ollaan sovittu seurustelusta ja yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmiakin on tehty. Toista ei syystä tai toisesta enää nappaa, silloin suhteilla on tapana loppua ja silloin niiden pitääkin loppua.

Alkuhuumassahan kaikki tuntuu aina kivalta, on mukava olla toisen kanssa jne, mutta kun tovi on mennyt niiin tunteet vain saattaa toispuoleisesti yksinkertaisesti haaleta. Eihän sitä voi itseään pakottaa toisesta pitämään romanttisessa mielessä, jos tunteita ei vain riittävästi ole - tai ne tunteet kohdistuu johonkin toiseen.

 

[Esa Tikusta-asiaa]

Onko kaveri-kortti se ongelma? Eiköhän se ongelma tule siitä, jos tulee olo, että on kusetettu. Saattaahan kusetetuksi tullut- olo tulla ihan normi erostakin, joillekin, ei siinä mitään, mutta yleensä asiat eivät ole olleet näin yksinkertaisia. Jos siis kusetetuksi olo tulee. Pahimmillaanhan ongelma on ollut sitä, että on kolmas pyörä omassa suhteessaan, eikä suinkaan missään annetussa kaverikortissa.

Miksi se on niin vaikea joillekin naisille olla rehellinen? Ja miksi se on joskus vaikea naisellle hyväksyä, jos mies sanoo kaveri kortin saatuaan, etten ole suuttunut, enkä vihainen, et vain ole minun ystävä? (paremmin muotoiltuna).

 

[JypFabu]

.

Mä oon aikalailla samoilla linjoilla asian suhteen.

Tuo sinänsä hauska kaverikortti termi lienee perujaan sieltä puberteettiajan hömpsötyksistä, kun seukataan viikko toisen kanssa ja viikko toisen, eikä se ollut sen vakavampaa. Aikuisten ihmisten kohdalla koko termi on vähän omituinen.

Näissä tilityksissä huomion kiinnittää, ettei kukaan tunnu huomioivan, että suurin osa meistä ihmisistä siinä suhteen alussa antaa ruusuisempaa kuvaa itsestään kuin onkaan, joko tiedostaen tai tiedostamattaan. Mikäli parisuhteen osapuolet ovat lainkaan järjissään, kannattaa mennä mukaan täysillä, mutta jollain aikavälillä osapuolille ( ei yhtäaikaa välttämättä) paljastuu se toisen todellinen karva (vaikka tässä ollaankin samaa mieltä, olen kyllä erimieltä tuon toisen ketjun mielipiteessä lainatun TQoFE:n kanssa, aikuisella on karvat ja nyljetty orava kuuluu lapsille:)), jossa vaiheessa on se vasta on mahdollista todeta, onko suhteesta jatkoon vai ei, eikä siinä tarvitse toisesta mitään belsebuupia rakennella.

Aikuisilla se kaverikortti taitraa merkitä vähän toisenlaista asiaa, eli vasta kun sen saa alkaa mittaaminen, onko se myös totta.

Ittelle näitä tuli nuorempana ja tuli jopa itsekin annettua, osasta syntyi edelleenkin, kymmenien vuosien jälkeen jatkuva ystävyys, osasta ei. Ehkä kummallisin tapaus oli pidempiaikaisen yrittämisen jälkeen kumppanin antama kaverikortti minulle, josta ei seurannut sitä "kaveruutta", sitten noin kymmenen vuoden täydellisen hiljaisuuden jälkeen hän soitti mulle, että tulenko esiintymään hänen häihinsä, oli kyllä liian hapokas pyyntö mulle ja kieltäydyin kohteliaasti, mutta jäin kyllä huvittuneena miettimään, että jos kerran asiat oli selvät, eikä kaunoja jäänyt, miksei tuo aiemmin mitään yhteyttä halunnut pitää, olisin siinä tapauksessa mieluusti lähtenyt vaikka bestmaniksi.

Siis summa summarum, turha rakennella mitään viholliskuvia toisesta sukupuolesta, jokainen tekee vapaasti omat valintansa ja jokaisella on siihen täysi oikeus. Välillä sattuu, välillä ei, ohjeeksi kelpaa mun mielestä jonkun runon värssy " meidän on karaistava itsemme, silti menettämättä hellyyttämme", eli tärkeää on ettei kasvata kuorestaan panssaria ja menetä mahdollisuuksiaan solmia minkäänmoista suhdetta, vaikka niin haluaisikin.

 

[TQoFE]

Suoraan sanot haluavasi olla kaveri vaikka et oikeasti haluakaan? Okei.

Nätistipä pätkit lainausta jättäen kakkososasta tärkeän pointin pois. Alkuperäinenhän meni näin: Ja joskus ihan oikeasti tarvitsee pidemmän ajan omien tunteidensa miettimiseen. En sano, että aina, mutta usein miehet eivät välttämättä ymmärrä tai halua ymmärtää sitä, vaikka suoraan sanoisi. Silloin mies on ainoa syyllinen, jos lopputulema on paha mieli.

Eli aina miehet eivät suostu ymmärtämään kun nainen sanoo, ettei halua mitään kovin vakavaa, ja myöhemmin manataan kuinka "kaikki oli mun mielestä hyvin, mutta se lumppu vaan kusetti mua".

Silti useiden kuukausien jälkeen heilahtaa kaverikortti. Sinänsä voidaan jo ajatella kyseessä olevan vain suhteen päättävä tavallinen jättö. On kai se osittain sitäkin, mutta kun se tehdään ilman mitään syytä. Eli siksi, kun try-out päättyy.

Eikö syyksi kelpaa se, että ei vaan enää nappaa? Täytyykö heti seurustelun alkumetreistä asti olla varma siitä, että tuon ihmisen kanssa mennään samaan monttuun? Aika pelottava ajatus.

Siis summa summarum, turha rakennella mitään viholliskuvia toisesta sukupuolesta, jokainen tekee vapaasti omat valintansa ja jokaisella on siihen täysi oikeus. Välillä sattuu, välillä ei, ohjeeksi kelpaa mun mielestä jonkun runon värssy " meidän on karaistava itsemme, silti menettämättä hellyyttämme", eli tärkeää on ettei kasvata kuorestaan panssaria ja menetä mahdollisuuksiaan solmia minkäänmoista suhdetta, vaikka niin haluaisikin.

Nimenomaan näin.

 

[Infamous]

Tässä asiassa olen aika pitkälti TQoFE:n linjoilla. En tiedä olenko sitten erilainen nuori (mies), mutta en minä pysty kuukauden tai parin tapailun jälkeen vielä sanomaan, onko toisesta vielä loppuelämän kumppaniksi. Ensimmäiset kuukaudet ovat aina sitä tunnusteluaikaa, oltiin yhdessä kuinka tiiviisti tahansa. Tunnusteluajan jälkeen suhde joko syvenee tai sitten ei, elämää se vain on. JOs toinen laittaa poikki omasta mielestä lupaavan suhteen niin kirpaiseehan se, mutta ei sitä auta surkuttelemaan jäädä. Tämä itkeminen "kaverikortista" on jotain mitä en ymmärrä. Se nyt vaan on siloiteltu tapa sanoa toiselle että tällä kertaa ei onnannut.

 

[Squit]

Ööö nyt putosin kärryiltä. Ei tässä mistään loppuelämän kestävästä kumppanuudesta olla puhuttu. Vaan siitä että on kivaa joku päivä yhdessä ja toivossa olisi että näin olisi myös huomenna. Tuskin kukaan nyt mitään "yhdessä hautaan" juttuja maalaile parin kuukauden tapailun jälkeen, olisihan se friikkiä touhua. Tässä on ollut se kysymys, että kivaa on ollut yhdessä ja molemmat vielä myöntänyt sen, joten sillä lailla homma toimii. Kuitenkin yhtenä iltana kaiken kivan keskellä tulee se viesti. Eihän kukaan tuollaista viestiä voi odottaa kaiken hyvän keskellä, joten tottakai se vetää maton jalkojen alta.

Kyse ei ole siitä etteikö jokaisella olisi oikeus lopettaa suhde tai tapailu, silloin kun sen haluaa. Siitä on kyse että millä tavalla asiat tekee. JypFabu sen hyvin sanoi, että kaverikortti termi taitaa tulla jostain teini-iän touhuista, mutta valitettavasti jotkut niitä vielä käyttää aikuisenakin.

 

[sampio]

Pakko vinkua väliin, että olen suoran puheen kannalla. Miksei vain voi sanoa, että musta tuntuu, ettei tästä meidän jutusta tule tämän enempää/en ole kiinnostunut sinusta/jätän sinut? Kumma juttu, että pitää puhua jostain kaveruudesta, jos ei kuitenkaan sitä halua. Kuten tuossa edellä on tullut esille, kyllä kokeneempi mies sen varmasti tajuaa, mutta joku parikymppinen, syvästi ihastunut tai jopa rakastunut poika jää ihan turhiin luuloihin ja rikkoo vain lisää itseään. Ihan turhaa touhua. Perseeseen kaikki kaverikortit.

 

[pernaveikko]

Ööö nyt putosin kärryiltä. Ei tässä mistään loppuelämän kestävästä kumppanuudesta olla puhuttu. Vaan siitä että on kivaa joku päivä yhdessä ja toivossa olisi että näin olisi myös huomenna. Tuskin kukaan nyt mitään "yhdessä hautaan" juttuja maalaile parin kuukauden tapailun jälkeen, olisihan se friikkiä touhua. Tässä on ollut se kysymys, että kivaa on ollut yhdessä ja molemmat vielä myöntänyt sen, joten sillä lailla homma toimii. Kuitenkin yhtenä iltana kaiken kivan keskellä tulee se viesti. Eihän kukaan tuollaista viestiä voi odottaa kaiken hyvän keskellä, joten tottakai se vetää maton jalkojen alta.

Tämä se on. Ei kukaan ole menossa mihinkään naimisiin tai muuta. Vaan otettaisiin asia kerrallaan. Ensin tulee joulu, sitten tulee pääsiäinen ja kesä ja ollaan oltu jo aika pitkään yhdessä. Sitten tulee taas syksy ja seuraava joulu ja sitä rataa.

 

[Snakster]

Kaverikortin halpamaisin puoli on, että usein sitä antaessa yritetään oma päätös suhteen jatkumattomuudesta verhota jonkunlaisen yhteisen parhaan kaapuun. Yritetään saada poika uskomaan, että kaveruus olisi molemmin puolin paras vaihtoehto, kun ei kantti riitä sanomaan, että tämä oli tässä.

Tokihan tietysti on niitäkin tapauksia, jossa vastapuolesta tykätään sen verran, että halutaan joku yhteys säilyttää, mutta pitää nyt silti, härre gyyd sentään, tiedostaa, että jättäminen on jättämistä. Kaverikortin pelaamisella yritetään väittää, että ketään ei jätetä, vaan molempien edun nimissä suhteen laatu vain vähän muuttuu.

 

[Infamous]

Ööö nyt putosin kärryiltä. Ei tässä mistään loppuelämän kestävästä kumppanuudesta olla puhuttu. Vaan siitä että on kivaa joku päivä yhdessä ja toivossa olisi että näin olisi myös huomenna. Tuskin kukaan nyt mitään "yhdessä hautaan" juttuja maalaile parin kuukauden tapailun jälkeen, olisihan se friikkiä touhua. Tässä on ollut se kysymys, että kivaa on ollut yhdessä ja molemmat vielä myöntänyt sen, joten sillä lailla homma toimii. Kuitenkin yhtenä iltana kaiken kivan keskellä tulee se viesti. Eihän kukaan tuollaista viestiä voi odottaa kaiken hyvän keskellä, joten tottakai se vetää maton jalkojen alta.

Niinno, ei se toisen mielestä välttämättä ole sitten kuitenkaan ollut yhtä kivaa, vaikka päällepäin niin saattaisi näyttääkin. Tai sitten se "ihan kiva" ei riitä. Toiset sitten antaa uutiset tavalla ja toiset toisella. Minä kuitenkin kyseenalaistan "kaverikortin" mulkkuuden. Luulenkin, että nämä ihmiset jotka kaverikortista vaahtoavat, pitäisivät jättäjää samana kylmäverisenä narttuna, vaikka jättävät sanat sanottaisiin suoraan päin naamaa kaunistelematta.

 

[Ck]

Niinno, ei se toisen mielestä välttämättä ole sitten kuitenkaan ollut yhtä kivaa, vaikka päällepäin niin saattaisi näyttääkin. Tai sitten se "ihan kiva" ei riitä. Toiset sitten antaa uutiset tavalla ja toiset toisella. Minä kuitenkin kyseenalaistan "kaverikortin" mulkkuuden. Luulenkin, että nämä ihmiset jotka kaverikortista vaahtoavat, pitäisivät jättäjää samana kylmäverisenä narttuna, vaikka jättävät sanat sanottaisiin suoraan päin naamaa kaunistelematta.

Kuten ilmeisesti kerroit olevasi vielä nuori, jep, sama homma oli itsellänilkin nuorempana. Itse en saanut ihan niin sanottua kaverikorttia, ennemminkin nainen oli edelleen minuun jollain tavalla sitoutunut (känni yms, soittelut jättämisen jälkeen). Edellisenä päivänä tuli puhelu jossa soitti, et mulla on niiiiiiiiiiiiiin ikävä sua, seuraavana päivänä. "Ehkä tää kuulostaa kliseiseltä, mutta tää ei johdu susta jne." Tosin olin osaltani varautunut vanhojen kokemusten pohjalta tähän, mutta vitutti se, että nainen oli kokoajan aloitteellinen alusta lähtien ja oli jo puoliksi perhettä perustamassa, haukkui exäänsä yms. Eli ei ne asiat ole myöhemmin, kun kokemusta karttuu niin mustavalkoisia.

 

[TQoFE]

Tässä on ollut se kysymys, että kivaa on ollut yhdessä ja molemmat vielä myöntänyt sen, joten sillä lailla homma toimii.

Kiva ei välttämättä riitä. Aika monen ihmisen kanssa voi olla kivaa viettää aikaa tai vaikka pannakin, mutta se ei silti tarkoita, että suhde tai "suhde" olisi vakaalla pohjalla. Siihen vaaditaan paljon muutakin kuin se, että "on kivaa".

Kuitenkin yhtenä iltana kaiken kivan keskellä tulee se viesti. Eihän kukaan tuollaista viestiä voi odottaa kaiken hyvän keskellä, joten tottakai se vetää maton jalkojen alta.

Pettymys se varmasti voi olla, muttei silti syy leimata toinen osapuoli kylmäksi pelien pelaajaksi, kuten täällä on tehty.

Kyse ei ole siitä etteikö jokaisella olisi oikeus lopettaa suhde tai tapailu, silloin kun sen haluaa. Siitä on kyse että millä tavalla asiat tekee.

No miten ihmeessä se sitten pitää sanoa, jos ei enää tunne vetoa toiseen? En ole ihan teini enää, mutta silti "minusta olisi parempi, jos olisimme vain kavereita" on mielestäni ihan hyvä lause käytettäväksi siinä vaiheessa, kun tunteet ovat kuolleet mutta toinen osapuoli ei ole suoranaisesti tehnyt mitään sellaista, mikä olisi antanut aiheen suhteen päättämiseen.

Luulenkin, että nämä ihmiset jotka kaverikortista vaahtoavat, pitäisivät jättäjää samana kylmäverisenä narttuna, vaikka jättävät sanat sanottaisiin suoraan päin naamaa kaunistelematta.

Tältä se minustakin kuulostaa. Ja joskus ihan todella se "minusta olisi parempi, jos olisimme vain kavereita" on täyttä totta eikä suhteen tai tapailun päättämiselle ole sen parempaa selitystä.

 

[TQoFE]

No miten ihmeessä se sitten pitää sanoa, jos ei enää tunne vetoa toiseen? En ole ihan teini enää, mutta silti "minusta olisi parempi, jos olisimme vain kavereita" on mielestäni ihan hyvä lause käytettäväksi siinä vaiheessa, kun tunteet ovat kuolleet mutta toinen osapuoli ei ole suoranaisesti tehnyt mitään sellaista, mikä olisi antanut aiheen suhteen päättämiseen.

Piti vielä selventää, että siinä vaiheessa kun tapailua tai suhdetta lopetetaan siksi, ettei enää vaan nappaa, mielestäni oleellista ei ole se, laitetaanko pöytään "kaverikortti" vai ei, vaan se, että kiinnostuksen hiipumisesta kerrotaan morkkaamatta toista tarpeettomasti. Kaikkinainen puolittainenkin syyllistäminen on kohteliasta jättää väliin silloin, jos toinen ei ole suoranaisesti tehnyt mitään väärää.

Pahoittelen viestin mahdollista epäselkeyttä ja syytän kellonaikaa. Avaan tätä myöhemmin, jos on tarvis.

 

[Infamous]

Kuten ilmeisesti kerroit olevasi vielä nuori, jep, sama homma oli itsellänilkin nuorempana.

Ehkä minua vielä voi nuorena pitää kun ikä alkaa tämän vuoden verran vielä kakkosella, mutta en minä näissä asioissa mikään märkäkorva enää ole. Itsellä taas on käynyt juuri päinvastoin - nuorena rukkaset tuli otettua raskaammin ja vastakkainen sukupuoli kirottua alimpaan helvettiin moneen otteeseen, mutta iän ja kokemuksien myötä asioihin on saanut uutta perspektiiviä.

 

[Ck]

Ehkä minua vielä voi nuorena pitää kun ikä alkaa tämän vuoden verran vielä kakkosella, mutta en minä näissä asioissa mikään märkäkorva enää ole. Itsellä taas on käynyt juuri päinvastoin - nuorena rukkaset tuli otettua raskaammin ja vastakkainen sukupuoli kirottua alimpaan helvettiin moneen otteeseen, mutta iän ja kokemuksien myötä asioihin on saanut uutta perspektiiviä.

Okei, luulin sinua nuoremmaksi, mutta oleellisin pointti oli tuo mitä minulle esimerkkinä tapahtui. Tosin itsellenikin ikä on tuonut viisautta ja osaan käsitellä asiat erilailla. Silti joskus tulee tilanteita puun takaa jota ei ihan voi pyyhkäistä villaisella. Kuitenkin, riippuu tilanteesta niin pari viikkoa-jotain ja homma on unohdettu.

 

[Greffin]

Eihän siinä kaverikortissa periaatteessa mitään pahaa ole. Hyvähän se on, että sanoo jollain tavalla, ettei kiinosta olla yhteyksissä kuin kaverimielessä. Sekin vaihtoehto on tullut koettua, että toinen osapuoli muuttuu tarkoituksella mulkuksi ja odottaa vähän aikaa, että itsellä menee mielenkiinto ja annan pelkän kortin.

Lähinnä tämä kaverikortti-juttu on vain huvittava, kun se tulee monesti niin yllätyksenä yhtäkkiä. Eli ei ole osannut kuvitella toisen tunteiden loppuneen, jos edellisenä päivänä kaikki on ollut samanlailla kuin pitkän aikaa aiemminkin. Lisäksi näiden hieman pidempien suhteiden jälkeen tulleet kortit ovat siinä mielessä huvittaneet, kun molemmat tietävät ettei tässä nyt yhtäkkiä voi kavereita olla, vaan on parempi jättää yhteydenpito.

Ehkä osa naisista ja miehistä on hyviä peittämään sen, ettei kiinostusta enää ole. He saattavat päinvastoin olla yhteydessä enemmän ja valitella ikäväänsä päivää kahta ennen sitä, kun kortti heilahtaa.

 

[mikse]

Ehkä osa naisista ja miehistä on hyviä peittämään sen, ettei kiinostusta enää ole. He saattavat päinvastoin olla yhteydessä enemmän ja valitella ikäväänsä päivää kahta ennen sitä, kun kortti heilahtaa.

Ja lisäksi vielä toisinpäin myös se, ettei nähdä, jos toinen on selkeästi menettänyt kiinnostuksensa, vaan uskotaan sokeasti kaiken olevan hyvin. Sitten tämä kaveri- tms kortti tulee aivan puun takaa, vaikka varmasti monessa tapauksessa selkeitä merkkejä asiasta on jo ollut ilmassa. Tämä on mun kokemuksen mukaan nimenomaan (nuorten) miesten helmasynti ja uskoakseni olen siihen itsekin joskus syyllistynyt.

 

[pernaveikko]

Ja lisäksi vielä toisinpäin myös se, ettei nähdä, jos toinen on selkeästi menettänyt kiinnostuksensa, vaan uskotaan sokeasti kaiken olevan hyvin. Sitten tämä kaveri- tms kortti tulee aivan puun takaa, vaikka varmasti monessa tapauksessa selkeitä merkkejä asiasta on jo ollut ilmassa.

Ei. Jälkeenpäin sen kyllä huomaa, että niin joo olihan siinä tuota ja tätä. Sillä hetkellä ei ole pienintäkään syytä epäillä minkään olevan noin huonosti.

Jos asiat kerran jo ovat huonosti ja tunteet loppuneet, niin miksi nainen ei voi sitä sanoa? "Ei se ole aina niin helppoa." Pakko sen nyt vain on olla, koska itse teit päätöksen jättää puun takaa.

Se on myös aina mielenkiintoista, että kuinkahan monentena kortin saaja saa itse tietää? Kaverinsa ainakin jo tietävät, mutta sille yhdelle klovnille ei vielä ole muka pystytty kertoa.

 

[Jippo]

Eihän se kaverikorttia tarjoava jättäminen sinänsä ole moraaliton teko. Pointtina taisi olla se, että tämä jättäjä on tosi usein kahden päivän päästä uudessa parisuhteessa.

Silloin jätetylle tulee helposti mieleen, että niinköhän tässä on ollut toisella koko ajan peliä muidenkin kanssa, ja nyt sitten on tehty valinta. Tämmöinen live-kilpailutus on mielestäni jos nyt ei moraalisesti tuomittavaa, niin ainakin arveluttavaa.

(Disclaimer: Ei omakohtaista kokemusta korteista tai jättämisistä)

 

[Carlos]

Onpas täällä intensiivistä ja asiallista keskustelua kaverikortin tiimoilta.

Itse olen aina myöskin vihannut ko. termiä, sillä niitä on tullut useita. Aika pian tosin opin jo heti kertomaan että "juu, ei olla kavereita", en jaksa moista tekopyhää pelleilyä. Ja saa edes vähän pistää vastapalloon jotain.

Ja mitä try-outeihin tulee, niin toki niitä harrastetaan, ja on ehkä fiksuakin harrastaa. Itsekin niitä harrastin. Sitten kerran vaan kävi niin että juuri try-outin lähestyessä loppuaan (sopimusta ei näköpiirissä), try-outilla ollut nainen lähestyikin ilouutisella jonka mukaan meitä olisikin kohta kolme.

Ei siinä muuta kuin samantien vaan vakisopparia vääntämään, ja vielä vuosien jälkeenkin ollaan oikein onnellisia yhdessä, oikeastaan menee sen paremmin mitä kauemmin on oltu yhdessä. Kun on pakko, niin sitä haluaa saada asiat sujumaan.

Että try-out hemmoillekin vaan vihjeenä, ne try-out kriteerit eivät välttämättä ole niitä mitä arvostaa sitten pitkän päälle elämässään.