Joo, en viitsi moralisoida mutta ainakin järki kehoittaisi toimimaan siten että:
-Jos asiat on pitemmän aikaa suhteessa perseellään niin otetaan ero ja jatketaan matkaa
-Jos ollaan yhdessä vaikka asiat ovat perseellään ja tekee mieli toista niin, otetaan ero tai sanotaan rehellisesti "nyt haluan kuule panna tota naapurin minnaa"
Eikä tehdä siten että setvitellään uuden kanssa hommaa ja barrutellaan minkä keritään, joudutaan loukkaamaan omaa emäntää verisesti jokatapauksessa.
Ei sillä uudella muijallakaan paljoa päässä voi liikkua jos uskoo johonkin tulevaisuuteen jos et ite ota niitä askelia miehekkäästi.
Vaikka tulevaisuuden todennäköisin tilane on se että kaikki on yksin niin kannattaisi hoitaa ns. oma tontti ekaksi kuntoon.
Vai jätätkö jonkun turvaverkon itsellesi jos uuden kanssa menee vituiksi niin palaat vanhaan viisaampana?
Ystävällinen neuvo:
Ota munat takaisin omaan kouraan, sano vaimollesi että homma ei toimi ja pakkaat kamat, sitten rupeat rakentamaan uusia kuvioitasi rauhassa.
Jos on papin ja seurakunnan eteen meny vannomaan myötä ja vastamäkeä jne. niin luulisi että olet sille ihmiselle velkaa edes sen että kerrot rehellisesti missä mennään.
En tietenkään tiedä miten se asia oikeasti on, mutta viesti antoi kyllä aika sellaisen kuvan että kirjoitan näin.
Äläkä hyvä mies siteeraa yötä ,vaan vaikka pelle miljoonan mottoritie on kuumaa.
Edit. Se olikin avoliitto sori, pääasia on se että ketä tahansa ihmistä tulee kunnioittaa ainakin tuon verran.
