En tiedä onko tässä ketjussa jo mainittu, mutta voiko tämä Hesarin juttu
Liian tavallinen mies olla muka totta?
Ensiksikin: eivätkö naiset sitten muka ole Suomessa usein taviksia?
Toisekseen: kukaan ei usko tuota, etteikö muka joku nainen nousisi, jos tavallinen nainen riittää.
Kusetuksen makua on nyt ja rajusti koko uutisessa.
Suurin osa naisista kyllä on tässä maassa taviksia, totta, mutta kun kyse on miehestä, niin sitten se onkin jo ongelma.
Monesti kuulee aina tuon "naiset rakastuvat aina renttuihin", totta. Ne tuovat naisen elämään jännitystä, särmää, elämää, väriä, jne. Yleensä kunnon mies, joka on kiltti, mukava, rauhallinen, pukeutuu silitettyihin ja huoliteltuihin vaatteisiin, on kohtelias, jne. ei sitä jännitystä tuo. Monesti sitten sanotaan, että kun nainen haluaa lapsia, niin sitten tuollainen kunnon mies kelpaa paremmin kuin hyvin.
Varmasti kelpaakin, onhan se perhe aina etusijalla, mutta silti monesti kuulee, että silloinkin naisen elämästä puuttuu jännitys, väri, jne. Tylsä, tavanomainen mies, kiltti, rauhallinen, jne. Se tuttu ja turvallinen elämä ei olekkaan niin hienoa kuin yleisesti kuvitellaan. Mies hoitaa lapsia silloin, kun nainen on teatterissa tai tyttöjen illoissa, mies tulee aina aikaisin ja sovittuun aikaan kotiin, ei haise oluelle, tulee kiltisti naisen viereen illalla.
Itse en pidä minkäänlaista elämää itsestäni tai tee numeroa, vaikka harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita löytyy jalkapallosta jääkiekkoon, kalastuksesta elokuviin, kirjastosta ravintolaan, jne. Silti minua sanotaan tylsäksi ja mitäänsanomattomaksi. Yksi tuttuni kertoi, että minun kanssani on hienoa lähteä johonkin, koska voi olla turvallisin mielin. Mitään ongelmia ei synny kenenkään kanssa, ei tule ylimääräistä kähinää, jne. Mutta kuitenkin ne menevät kaverit ovat aina etusijalla, kun hän lähtee johonkin. Minun kanssani ne reissut ovat tuttuja ja turvallisia, mutta myös mitäänsanomattomia jä värittömiä.
Sama se on naistenkin elämässä. Tuossa tuli siis kahvilla oltua tuon opettajan kanssa, eikä oikein kiinnostusta löydy minua kohtaan. En oikein saanut kysyttyä mitään mielenkiintoista, kuin pari juttua, joista hän innostui. Mutta en saanut itsestäni kerrottua juurikaan mitään, vaikka juteltiin reilut tunti ja vartti päälle. Pari juttua siis sain sanottua.
Eli kun tuossa tekstissä mainittiin, että tuossa miehessä ei ole mitään vikaa, niin kysyttiin, että onko se juuri se ongelma. Vaikka kyseessä onkin jo 40-vuotias mies, niin jos sitä särmää ja jännitystä ei miehestä löydy, niin vaikeaa on kelvata. Ja kuitenkin myös ne ujoimmat ja rauhallisemmatkin naiset kaipaavat edes jotain toimintaa.
Tuossa opettajanaisessa viehätti ennen kaikkea se temperamenttisuus, menevyys, suorasanaisuus, toiminallisuus, aloitteellisuus mutta ennen kaikkea se toiminnallisuus ja sähäkkyys. Harvoin näkee noin särmikästä naista. Se luonne ja persoona vain olivat omaan mieleeni erittäin paljon. Kun en itse ole tuollainen, niin olisi elämässä edes joku tuollainen toimeenpaneva voima.
Ja vaikka joka päivä teen kaikennäköistä, erittäin usein myös uusia juttuja, olen kokeilunhaluinen, jne. niin siitä hommasta puuttuu se sähäkkyys ja se mielenkiinto, joka näkyy muille. Sen takia minua pidetään erittäin tylsänä ja värittömänä. Mutta se vain kuuluu luonteeseeni. Olen luonteeltani erittäin rauhallinen, enkä jaksa muille hehkuttaa tai aina edes välttämättä kertoa, että kokeilin eilen vaikka laskuvarjohyppyä. Jos kerron, niin saatan jollekin kertoa aika värittömästi kuin olisin käynyt lähikaupassa.
Tai vaikka teen sählyturnauksessa maalin, niin yleensä ne ovat ne muut, jotka sitä hehkuttavat. Katsojat, kanssapelaajat, jne. Itse en vain tykkää hehkuttaa sitä. Iloisempi olen siitä maalista kuin ketkään muut, mutta en osoita sitä hehkuttamalla tai tuulettamalla.
Eli tuossa voisi aivan hyvin olla niitä syitä siihen, miksi joku on vielä 40-vuotiaanakin täysin kokematon naisten suhteen.