Naisasiat

[ms.qvist]

Ja tuossa ammattiavussa menetettävää on vielä edes se loppukin arvostus muiden silmissä. Ja karu myöntäminen itselle, kuinka heikko lopulta onkaan.

Mutta kun joskus (kenties hyvinkin usein) on suurta viisautta ja uskallusta uskaltaa tunnustaa itselleen se kuinka heikko loppujen lopuksi onkaan. Sen tunnustaminen ja härkää sarvista kiinni tarttuminen, vaikka sen terapian voimin, on usein tie kohti parermpaa tulevaisuutta.

Olin tyhmä, surkea, onneton, mieleltäni sairas (siis oikeasti) ja kaikkea muuta tähän päälle mutta monen asian kehittäminen ja samalla tiukasti eteenpäin pyrkiminen on ainakin hiukan kohentanut asemiani, enkä voi kiistää sitä etteikö suuren suuri merkitys ole ollut terapialla ja lääkityksellä. Mutta näiden ohella olen joutunut tekemään itsekin valintoja - kipeitäkin, ja tekemään päätöksiä sen suhteen mitä elämältäni haluan. Olen sinkku, kuten olen todennut ja sinut sen kanssa - no problemo. Mutta saan elämääni paljon opinnoista, sen ohella että huomaan kykeneväni suoriutumaan opinnoista, huomaan myös kehittyväni ja olevani kaikkea muuta kuin se surkea oppilas ala- ja yläasteella, se "vlad", joka sai suurimmasta osasta aineita juuri ja juuri tyydyttävän.

Kuuntele sinulle annettuja neuvoja, tee itsesi hyväksi jotain - jos ei muuta niin terapia voi auttaa sinua näkemään oman minäsi paremmassa valossa. Et ole surkea vaikka niin haluat kenties uskoa ja niin sinulle uskotellaan. Näytä niille "mulkuille"!

vlad.

 

[Fingerpori]

Kas siinä yksi typerimmistä kommenteista tällä palstalla koskaan. Koska omassa itsesäälissä piehtarointi ja ulkopuolisen avun torjuminen se vasta vahvuutta osoittaakin.

Juurikin samaa olin tulossa kirjoittamaan. Kyllähän homma on kuitenkin niin, että vahvuutta on se jos tunnistaa ongelmansa ja hakee apua niihin.

Toisaalta kun noita HIFK:n juttuja lukee niin ongelmia tuntuu tulevan koko ajan uusia joten alan kallistua monen muun palstaveljen/siskon kanssa samalle kannalle, trolli mikä trolli.

 

[Spiit]

Omasta mielestä? Kyllä se on kuule ihan vaikka kuinka ja monen henkilön mielipide. En sitä ole millään muotoa itse keksinyt. Eri asia olisikin, jos vain minä olisin sitä mieltä ja muut päinvastoin.

Ja tuosta sisäisestä kauneudesta, niin jos siellä pääkopassa ei ole mitään muuta kuin vajaaälyisyyttä, niin siinähän sitä on. Jos muut ihmiset syrjivät meikäläistä tyhmyydenkin takia, niin totta kai se kertoo jotain niistä ihmisistä, mutta kertoo ihan tasan tarkkaan myös itsestä. Eli jos muiden ihmisten mielestä en todellakaan ole mikään järkevä tyyppi, niin eipä paljoa voi odottaa.

Mahtaa teillä olla sitten muilta osin ihan vitun täydellistä jengiä siellä pitäjässä. Tartutaan nyt tähän vielä.. nimittäin tuohan on ihan helvetin tyypillistä, että kun on jokin rajattu porukka (tässä tapauksessa rajallinen lukumäärä ihmisiä keiden kanssa ajaudut pienellä paikkakunnallasi tekemisiin), ja olet tuon porukan silmissä saanut tämän paskamaisen leiman otsaasi niin sehän sitten pysyy siinä. Ihmisten on tottakai helpompi asettua sen 99%:n puolelle ja olla samaa mieltä heidän kanssaan riippumatta siitä mikä on oikein ja mikä väärin kuin asettua heitä vastaan. Se, että tähän tilanteeseen on päädytty ei taas kerro mistään muusta kuin siitä että se muu jengi on täynnä kusipäitä. Juttujesi perusteella vaikutat todella siltä, että olet ympäristösi uhri, vaikka itse kaadatkin koko paskakasan omaan niskaasi.

Ammattiapuun liittyvää kommenttiasi en viitsi edes kommentoida. Toivon että jonain päivänä näet kuinka väärässä tuossa asiassa olit.

 

[BitterX]

Omasta mielestä? Kyllä se on kuule ihan vaikka kuinka ja monen henkilön mielipide.

Sinun itsetuntosi on tällä hetkellä niin perseestä, että jokaisen itseesi liittyvän kommentin kuulet pilkkana ja väheksyntänä ja näet jokaisen itseesi kohdistuvan katseen halveksivana. Vaikka näin asia ei mitä todennäköisimmin ole.

 

[Hanhi]

Voihan HIFK..

Itsensä hyväksyminen ja arvostaminen on kaiken perusta, asiassa kuin asiassa. Kukaan ei susta välitä jos et itse välitä itsestäsi. Samoin et pysty myöskään välittämään kenestäkään muusta ennenkuin opit välittämään itsestäsi. Kun katsot peiliin niin sieltä pitäisi näkyä sun elämäsi tärkein ihminen, niin kauan, kunnes tuleekin se nainen, jonka kanssa sitten pystyt itsesi jakamaan.

Mieti tilannetta, jossa seksikäs ja ihana nainen tulee sun luo, varauksetta ja omana itsenään, ja haluaisi sut. Olisitko oikeasti siihen valmis?

PS. Täältä löytyy myös depressio-ketju. Ketju mentaalivalmennuksestakaan ei ole huono.

 

[halogeeni]

Alkujaan en edes välittänyt siitä, vaikka jouduin koko ajan vaikeuksiin oman tyhmyyteni kanssa. Joka päivä kävin niin. Nyt sitten viime aikoina on vain huomannut sen. Monta kertaa olen saanut kuulla, että ihmiset puhuvat vajaaälyisyydestäni, tyhmyydestäni, jne.

En tiedä onko sulle jo sanottu, mutta kovin tyhmä ei pysty kirjoittamaan niin hyvää suomea ja selkeitä lauseita kuin sinun teksteissäsi on. Asiasisällöstä voidaan olla montaa mieltä. Sanoit että ammattiapuun turvautuminen tarkoittaa heikkoutta muiden silmissä. Ei ainakaan tarpeeksi fiksujen mielestä. Ammattiapuun turvautuminen tarkoittaisi sitä että et ole sinut itsesi kanssa ja haluaisit tehdä asialle jotain. Nyt tilanne on se että et ole sinut itsesi kanssa etkä ole siltikään valmis tekemään asialle mitään.

 

[magnum37]

Nörtti, joka kirjoittaa jotain rakkausrunoja, niin eipä todellakaan mikään hyvä juttu. Mutta joku rauhanturvaaja, joka kirjoittaisi noita runoja, näyttäisi ihan erilaiselta.

Onhan se kieltämättä näinkin. Esim. jonkun Samuli Edelmannin runoilut herättäisi ehkä naisissa sellaisen "Oi kun se on herkkä söpöliini" -reaktion, kun jos taas vaikkapa Simo Frangen runoilisi, niin veikkaan kyllä, että se olisi monen mielestä sitten jotensakin lähempänä gay-meininkiä. Samuli voi karjumaisempana miehenä tehdä vaikka mitä herkkää ilman pelkoa miehisyytensä menettämisestä toisten silmissä. Simon ei taas tarvi paljon herkistellä, kun leimataan täydeksi pelleksi miehenä.

 

[Cemetery Gates]

En tiedä onko sulle jo sanottu, mutta kovin tyhmä ei pysty kirjoittamaan niin hyvää suomea ja selkeitä lauseita kuin sinun teksteissäsi on.

Kyllä kaikki on jo sanottu ja vieläpä moneen kertaan. Nimimerkki HIFK on kirjoitellut tähän ketjuun viime vuoden toukokuusta(?) lähtien ja viestejä on nyt kertynyt yli sata reilussa puolessa vuodessa. Kaikki on sanottu, ongelma on vastaanottajassa.

 

[HIFK]

Eihän tietenkään omien heikkouksien myöntäminen ole nössömäistä touhua eikä avun pyytäminen ole mitään heikkoutta, teenhän niin itsekkin. Mutta tuo terapiajuttu menee vain sinne toiseen ääripäähän.

Kun nimenomaan yritän olla lujempi ja kovempi, että pääsisin edes vähän tästä nössöydestä eroon. Edes vähän. Niin muiden silmissä tuo terapiahomma on vain tietynlaista "heikkoutta", eikä sitä hyväksytä samalla tavalla kuin esim. fysioterapiaa. Kyse on erilaisista jutuista. Ympäristön kannalta on eri asia, onko polvi kipeä vai onko mielenterveysongelmia ja se on fakta.

Nyt kun omalla kohdallani tilanne on tämä, niin yhtään enempää tuollaisia juttuja en vain kaipaa. Tilanne olisikin eri, jos olisin ollut esim. siellä Afganistanissa. Eipä haittaisi kertoa kenellekkään vaikka ventovieraalle, että käyn terapiassa, koska itselläni on sotatraumoja. Ennen tuota terapiaa on siis tehnyt jotain oikeasti kovaa ja miehistä. Ja vielä jos olisi jo valmiiksi muiden ihmisten silmissä miehinen, niin eipä haittaisi yhtään. Suurin osa ymmärtäisi.

Nyt kun tilanne on täysin eri, niin eipä tuo hirveästi kannata.

Ja noista futisporukan tyypeistä en tuntenut ainuttakaan kun treeneihin menin. Ja samanlainen vastaanotto kuin esim. päiväkodissa. Kyseessä siis aikuiset ihmiset, joita on about 17. Kaikkiko taas ovat väärässä, vai onko myös itsessä vikaa?

Myös sijaisvanhemmat kommentoivat tuota rauhanturvajuttua, ja he sanoivat, että ihan toisenlaisia henkilöitä hakevat sinne. Ja kuitenkin asuin heidän kanssa 8 vuotta. He siis tuntevat minut aika hyvin. Hekin siis ovat väärässä?

Sitten kun yrittää mennä jonnekkin isompaan kaupunkiin, niin eipä koskaan mitään muutosta tapahdu. Ihmisiä siellä kuitenkin vain on. Ja sekin täytyy muistaa, että se sama tyyppi olen edelleen, vaikka menisi kuuhun asti. Ei se muuta tilannetta mihinkään suuntaan. Eivät ne naiset ole yhtään olleet sen kiinnostuneempia kuin täälläkään. Sitä samaa paskaa se on ollut kerrasta toiseen. Ja aikas jäätävän monta kertaa olen eri kaupungeissa käynyt. Nyt kolmas kaupunki menossa. Ja meno samanlaista.

 

[HIFK]

Onhan se kieltämättä näinkin. Esim. jonkun Samuli Edelmannin runoilut herättäisi ehkä naisissa sellaisen "Oi kun se on herkkä söpöliini" -reaktion, kun jos taas vaikkapa Simo Frangen runoilisi, niin veikkaan kyllä, että se olisi monen mielestä sitten jotensakin lähempänä gay-meininkiä. Samuli voi karjumaisempana miehenä tehdä vaikka mitä herkkää ilman pelkoa miehisyytensä menettämisestä toisten silmissä. Simon ei taas tarvi paljon herkistellä, kun leimataan täydeksi pelleksi miehenä.

Tuo on niin totta. Miehisten miesten on vain paljon helpompi tehdä erilaisia juttuja, kun kuitenkin se ulkoinen olemus ja käytöskin on miesmäistä.

 

[Ted Raikas]

Samuli voi karjumaisempana miehenä tehdä vaikka mitä herkkää ilman pelkoa miehisyytensä menettämisestä toisten silmissä. Simon ei taas tarvi paljon herkistellä, kun leimataan täydeksi pelleksi miehenä.

Itse olen ihmisenä kaikkea muuta kuin karju ja äijämäistä olemusta nyt saa tonkia hakulla löytämättä paljon mitään. Silti, tälläinen hontelo "runoilijahippi" kun kerran olen, niin on tullut loruja rustattua naisille muutamille tässä elämän aikana ja kyllä vaan ovat tehneet kauppaansa. Oletan, ettei se kehu ole pelkästään sitä kohteliaisuutta, vaan kyllä ne on olleet ihan otettuja ja muistelevat hyvällä mielellä niitä raapustuksiani edelleenkin (faktatietoa). Onhan niihin sentäs ladattu aitoja tuntemuksia ja sisimmästä kumpuavaa ajatusta.

Voi tietysti olla, että nämä kyseiset neitokaiset ovat sellaisia, joihin runoilukin tepsii ja viestii minusta jotain syvällisyyttä ja tunneherkkyyttä. Toki joistain naisista sellaiset lorut on lähinnä kiusallisia ja noloja. Edelleen, meitä on moneksi.

Sitä pitääkin osata vähän tunnustella ilmaa ja olla tarkkanäköinen kenelle rupeaa millaistakin ilmaisua tuomaan esiin. Omalla kohdalla nyt vähän sellaiset runoilija- ja taiteilijatytöt on varmaan sopiva kohde, mihin tutustua. On hengenheimolaisuutta, samanlaisia kiinnostuksia ja viehtymyksiä.

Joten voin sanoa, että puhut täyttä puppua yhdessä HIFK:n kanssa. Kyllä muutkin kuin ulkoisesti "miehekkäät" voi herkistellä, runoilla ja satuilla ties mitä, ilman kasvonmenetystä tai leimaantumista gay-tyypiksi. Kyse on vaan siitä, miten mieltymykset kohtaa. Ts. löydä oikea kohde, jolle edustat juuri sitä mitä hän ihannoi.

 

[HIFK]

Tässä tarkoitin sitä, että jos tietynlainen mies kirjoittaa rakkausrunoja ja lukee niitä naisille, niin saattavat tulkita sen oikeinkin seksikkääksi mieheksi. Tavallaan miehellä on se pehmeä ja luja puoli. Eli tällainen mies saattaa olla vaikka juuri sellainen komea ja fiksu mies, josta naiset pitävät. Naiset saattaisivat kiinnostua ilman muuta.

Mutta sitten taas joku päinvastaiselta näyttävä mies kirjoittaisikin samanlaiset runot ja lukisivat niitä naisille, niin saattaisi reaktio olla täysin päinvastainen. Saattaisi pahemmassa tapauksessa jopa pahentaa tilannetta. Ei se toimi samalla tavalla kaikkien kanssa. Riippuu niin paljon siitä kyseisestä henkilöstä.

Aivan kuten tuo Edelmann ja Frangen vertaus. Sama kuin Henri Saari kertoi HS:n kuukausiliitteessä, että hän haluaisi, että häntä pidettäisiin älykkäänä keskustelijana. Kertoili siinä sitten kaikenlaista "taiteellista". Kukahan otti sen ihan vakavasti?

 

[alwahla]

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Jos menee jo valmiiksi sellaisella vittumäoonpaska-mentaliteetilla mihin tahansa porukkaan, ei kestä kauaa kun kaikki huomaa sen. Kaikissa porukoissa on yleensä heikoin lenkki. Sinä olet käynyt salilla, osaat kirjoittaa, mutta oma asenteesi on päin helvettiä. Sitä sinun kannattaa parantaa. Tuossa futisporukassa voi olla esim. parikin tyyppiä, jotka ovat sinua surkeampia pelaajia, mutta koska olet luovuttanut jo etukäteen, he pystyvät potkimaan sinua maahan.

Ihan totta, hanki töitä jostain muusta kaupungista. Tai mene sossun luukulle, mutta edelleen toisessa kaupungissa. Tuo persläpi, josta puhut kuin viimeisestä turvalinnakkeesta, saisi kenet tahansa hulluksi.

Ammattilaisapu on juuri sitä, mitä tällä hetkellä kaipaat eniten. Ja sanon tämän hyvää hyvyyttäni.
Voit käydä niille tunneilla vaikka toisessa kaupungissa eikä kukaan huomaa mitään.

Miksi haluat asua siellä kylässäsi, jossa kaikki dissaavat sinua?
Miksi olet ansainnut tuollaisen kohtelun?

 

[magnum37]

Itse olen ihmisenä kaikkea muuta kuin karju ja äijämäistä olemusta nyt saa tonkia hakulla löytämättä paljon mitään. Silti, tälläinen hontelo "runoilijahippi" kun kerran olen, niin on tullut loruja rustattua naisille muutamille tässä elämän aikana ja kyllä vaan ovat tehneet kauppaansa.

Kuitenkin olet enemmän sellainen "rokkarirunoilija" kuin runoilijahippi. Siinä on kuules selvä habitusero :) Heh! Ei, mutta asenteesi on hieno ja olen vilpittömästi iloinen, jos se on kantanut sinulle hedelmää naismarkkinoilla.

Omalla kohdalla nyt vähän sellaiset runoilija- ja taiteilijatytöt on varmaan sopiva kohde, mihin tutustua.

Onhan neitosia moneen junaan, mutta itsekin aikoinani olin ensin kirjeenvaihdossa ns. runotytön kanssa, ja hän niin kovin sitten kirjallisen ilmaisuni johdosta kiinnostui minusta. Tapasimme kerran, jonka jälkeen neito ei enää vastannut yhteydenottoihini. Ilmeisesti pärstässäni oli jotain pahasti vialla...olin tuolloin 22v ja vielä mm. kamalan laiha. Niin ja tiedä sitten miten runotyttö hän oikeasti oli. Alkoi nimittäin opiskella kosmetologiksi.. No pääsin sentään häntä halaamaan, kun ei kissa sitä yhtä ainutta tapaamista pakoonkaan sitten päässyt. Sain tuntea ne pehmeät C-kupit ja katsella ahnaasti noin 10 sekunttia sitä tiukkaa 18-vuotiasta farkkupeppua.. Nää on näitä mun "hienoja" nuoruusmuistoja :D

Joten voin sanoa, että puhut täyttä puppua yhdessä HIFK:n kanssa. Kyllä muutkin kuin ulkoisesti "miehekkäät" voi herkistellä, runoilla ja satuilla ties mitä, ilman kasvonmenetystä tai leimaantumista gay-tyypiksi.

Yleistäminen on toki vaarallista, mutta oman elämänkokemukseni perustaalla kehtaan silti väittää, että Samuli saisi enemmän herkistelyä anteeksi kuin Simo.

Ps. Olisikohan naisten pöksyt kostuneet Pahat pojat -elokuvasta yhtalailla, mikäli Edelmannin tilalla olisi näytellyt Frangen? (Just wonder...)

 

[halogeeni]

Tässä tarkoitin sitä, että jos tietynlainen mies kirjoittaa rakkausrunoja ja lukee niitä naisille, niin saattavat tulkita sen oikeinkin seksikkääksi mieheksi. Tavallaan miehellä on se pehmeä ja luja puoli. Eli tällainen mies saattaa olla vaikka juuri sellainen komea ja fiksu mies, josta naiset pitävät. Naiset saattaisivat kiinnostua ilman muuta.

Oliko Tommy Tabermann mielestäsi niin komea, että voitiin ottaa vakavasti rakkausrunoilijana koko kansan silmin? Ja vielä tuohon terapiajuttuun, harva se päivä nykyaikana esim. iltapäivälehdissä menestyneet julkkikset kertovat häpeilemättä ongelmistaan ja käynensä terapiassa ihan muista syistä kun jostain sotatraumoista, joka olisi sinulle riittävä syy.

 

[Ted Raikas]

Kuitenkin olet enemmän sellainen "rokkarirunoilija" kuin runoilijahippi. Siinä on kuules selvä habitusero :) Heh! Ei, mutta asenteesi on hieno ja olen vilpittömästi iloinen, jos se on kantanut sinulle hedelmää naismarkkinoilla.

En tiedä, voi olla vähän molempaa puolta jos jotain eroa on havaittavissa. Minään runoilijanahan en itseäni pidä, kuten en taiteilijanakaan. Kiinnostus nyt on vaan itseilmaisun puolella, nimenomaan juuri kuvallisella ja kirjallisella suunnalla. Esiintymistä taas en osaa yhtään, kun ei riitä itsevarmuus ja uskallus.

Sitäkään en tiedä, onko nuo itseilmaisujutut nyt suoraan kantaneet hedelmää, voi toki olla, että on jotain mielenkiintoa ja ihailua keränneet. Niinhän sitä usein sanotaan, että taiteelliset ponnistelutkin tähtää parinmuodostukseen. Voi siinä olla totuudenhiventä. Muusikothan esimerkiksi aina saa naisia. Ei tarvia olla edes kovin kummoisen näköinen muusikko tai muu taiteilija, niin ihailijoita riittää. Se on kai se status ja myös kyvykkyys ilmaista itseään. Joihinkin se vetoaa.

Niin, että itse en kyllä ole ulkoisesti yhtikäs minkään näköinen, komea nyt ainakaan saati vaikuttava millään muotoa. Silti on jotkut neitokaiset kehuneet, en ihan aina ymmärrä miksi, mutta hyvä jos kelpaa.

 

[TosiFani]

...Niin, että itse en kyllä ole ulkoisesti yhtikäs minkään näköinen, komea nyt ainakaan saati vaikuttava millään muotoa. Silti on jotkut neitokaiset kehuneet, en ihan aina ymmärrä miksi, mutta hyvä jos kelpaa.

Ulkonäöllä on aika vähän tekemistä parisuhteen luomisessa ja mikäli on, niin sillä on harvoin tulevaisuutta. Kyllähän parisuhteessa puhutaan sielujen kumppanuudesta, eikä mallivartalosta.

 

[Ted Raikas]

Ulkonäöllä on aika vähän tekemistä parisuhteen luomisessa ja mikäli on, niin sillä on harvoin tulevaisuutta. Kyllähän parisuhteessa puhutaan sielujen kumppanuudesta, eikä mallivartalosta.

Totta. Sanoin tuon nyt kuitenkin, kun varsinkin HIFK tuntuu olevan sitä mieltä, että naama ja timmi kroppa on kaikki kaikessa.

Itselläni ei ole kumpikaan noista mitään priimaluokkaa, mutta kyllä silti olen tässä viimevuosinakin jonkinlaisia tuttavuussuhteita naisin luonut ja osa mennyt vähän pidemmällekin.

Ne naiset, kenelle pelkkä lihaksikas vartalo ja komea naama on kaikki kaikessa, ne jätän omaan arvoonsa, koska intressit ei tule koskaan kohtaamaan. Se on selviö.

 

[Bone]

Kyllä nimim. HIFK sekä Jomppa_Koo saisivat yhdistää voimansa ja muuttaa kimpassa Helsinkiin pildelooraa metsästämään. Mikäli täällä pääkaupungissakaan ei natsaisi, olisi teillä sentään toisenne. Voisitte yhdessä surkutella surkeuttanne, vetää viinaa ja pelata pleikkaa. Ja jos sosiaalista kanssakäymistä hamuaisitte, voisitte aina ryhtyä larppaamaan muiden reppanoiden kanssa. Homostelukin olisi helppoa saman katon alla, yhteiskämpässä. Seksiä sekin on.

Iso H ja JiiKoo - together at Stadi. Voi pojat, mitä tosi-tv:tä tässä olisikaan. Baarista toiseen häpeän hetkiä. Hiljaiset tunnustukset kämpän tunnustushuoneessa. Jatkuvaa naisten etsimistä ja rohkeuden pettämistä ratkaisevalla hetkelle.
Kuka toteuttaa? BB-tiimi?
Muuten olen sitä mieltä, että trolli mikä trolli.

Omat naisasiat ovat edelleen samalla tolalla kuin monta vuotta ennenkin. Viime kesänä naisesta tehtiin kunniallinen rouva. Näillä mennään.

 

[moby]

Etkö tuossa 1:sessä kappaleessa juuri sano, että kaikki on mahdollista? Ja sitten toisessa, että turha edes hakea?

Eli uskotkohan edes itse tuohon tekstiin? Itse en ainakaan. Ja sekin on hieman kyseenalaista, että ottaako kukaan tosissaan sitten jonkun raukalta ja pikkupojalta näyttävän tyypin pyrkimyksiä johonkin muuhun kuin nörtteilyyn?

Niin joillain ihmisillä on pidemmän ajan tavoitteita. Jopa naiset menevät motivoituneina inttiin saadaaksen lisäpisteitä esim. poliisikouluun tai mennäkseen rauhanturvaajaksi. Jos perseilet intin noihin em. juttuihin on turha enää tähdätä. Sinua selkeästi äijäduunit kiinnostavat dokkareiden tai jonkun ulkopuolisen "äijän" johdosta.

Ok. Mokasit jo mahikset noihin mutta sulla on toivottavasti pitkä elämä, jonka aikana sulla on mahdollisuus muuttua sellaiseksi mieheksi, joka osaa puhua naisille naamasta huolimatta ja tehdä vaikutus heihin positivisella tavalla. Voit unohtaa ne seksikkäät ja tyhmät blondit, mutta sulla on silti mahdollisuus saada ok. naisten huomio, jos motivaatiota löytyy tarpeeksi.

Tosin epäilen tätä, koska haluat vain avautua täällä palstalla omasta surkeudestasi ja kerätä sääliä mahdollisimman paljon. Nyt Jatkoajassa tapahtuu sama kuin muuallakin sun elämässä. Kaikki vituuntuvat sun jutuista ja ignooraavat sut pikkuhiljaa, kun eivät enää jaksa kuunnella sun juttuja. Sä et ole edes hyvä trolli, vaan oikeasti säälittävä luuseri.

 

[Bartholomew]

Kysymys mobylle. Mitä lisäpisteitä naiset saa intistä poliisikouluun? Ja samantien toinenkin. Miten pitää perseillä intti, jotta mahdollisuus poliisikouluun on mennyt? Mun käsittääkseni armeijaa ei ole edes pakko käydä, ja silti voit päästä poliisikouluun, ja jopa sen keskeyttäneetkin voivat vielä päästä kouluun, kuten myös siviilipalvelusmiehet. Voin toki olla väärässäkin. Siksi kysyn jos jollain on tarkempaa tietoa.

Ja itse naisasioihin on herroille vain pieni vinkki. Nyt unohdatte ne koulun teiniprinsessat, ja lähdette lähimpään räkälään katselemaan hieman elämää nähneitä kottaraisia. Poimitte sieltä sitten innokkaimmat kouluttamaan. Näin hankitte kokemusta ja saatte pelin avatuksi. Ja samalla vähän itsetunto kasvaa. Siitä sitten pikkuhiljaa rimaa hilaatte ylöspäin.

Juu eiköhän näillä neuvoilla hommat ala luonaamaan ja parin vuoden päästä poikia bongaillaan seiskasta kuumien julkkisneitojen käsivarresta.

 

[tiuke]

HIFK, mitäs jos et tekis asialle mitään hetkeen. Ottaisit aikaa itsellesi ja nauttisit olostasi. Sinua vanhempanakin voi vielä löytää kumppanin.

Sillä aikaa kun et ole löytänyt, niin nauti niistä hyvistä puolista, mitä sinkkuudessa on. Kyllä niitä naisia vielä tulee, JOS nautit siitä sinkkuudesta.

 

[mice]

Kerropa HIFK nyt meille, että miksi et ota täällä annettuja hyviä neuvoja kuuleviin korviisi?

Sinulle on annettu vinkkejä psykiatrille menosta, Tallinnan viikonlopusta, vaatimustason alentamisesta, paikkakunnan vaihdosta yms., mutta mikään ei tunnu kelpaavan. Jankutat samaa mantraa päivästä toiseen haaveilemalla olevasi komeampi ja viisaampi, mutta kun homma ei toimi ihan näin.

Ota palstaveljien ja -siskojen vinkit vastaan, niin huomaat elämän hymyilevän ennemmin tai myöhemmin. Jos sen sijaan jatkat tuota jankkaamista, et pääse ikinä asiassa eteenpäin. Yksikään nainen ei halua katsella tuollaista itsesäälissä rypemistä ja jankkaamista.

 

[Stuttgarter]

Jompalle "olen kohta jo parikymppinen". No niin olen minäkin. Naiskokemus vähäistä. Rehellisesti sanottuna olematonta. Ilmeisesti aivan kuten sinullakin. Erona meissä on vain se, että sinä aiot luovuttaa. Siis mitä helvettiä? Ja minkäköhän takia? Jos olet kerran epäonnistunut, ei se tarkoita sitä että epäonnistuisit aina. Nyt jätkä nouset siitä penkistä, teet kymmenen punnerrusta, kiroilet ja vasta sen jälkeen otat itseäsi niskasta kiinni. Itselläni on näissä naisasioissa jo hetken ollut niin hiljaista, että päätin yhtenä iltana miettiä että missä vika. Ja vika tuli löydettyä. Eli tiedän, että olen ujo ja hiljainen, ruipelokin. Mutta muuten omasta mielestäni ihan hyvännäköinen. Jos miettisin lähtisinkö käymään kaupungilla vai jäisisinkö sittenkin koneelle, todennäköisesti jäisin koneelle. Miksi? Siksi, että kaihdan ainakin lievästi sosiaalisia tilanteita. Tajusin kuitenkin, että mitä helvettiä minä teen jossakin koneella, kun en kuitenkaan täältä löydä naista. Mutta nyt aion kuitenkin jatkossa toimia juuri päinvastoin esimerkkini kanssa. Eli lähden sinne kaupunkille, vaikka kuinka olisi tullut esim. Ässien vieraspeli ostettua netistä. Ja salille kanssa. Tuleepa se ruipeluuskin pikku hiljaa katoamaan. Vähän samalla periaatteella kuin leffassa Yes Man. Naisten jahtaamisen lopetan tähän. Ensiksi pistän itseni sosiaalisemmaksi ja kroppaan enemmän lihasta. Sitten vain odottelen, josko sieltä toisesta sukupuolesta joku nätti iskisi silmänsä kiinni minuun.

HIFK:lle. Muuta nyt pois sieltä junttilasta. Yhdestä Pertin perusbaarista, jossa on aina ne kymmenen samaa naista, et tule naista löytämään. Mene edes käymään Stadin valoissa. Jos reissu menee ihan päin persettä, koukkaa vasta sitten Tallinnan kautta. Mutta tuossa itsesäälissä sinä et voi enää rypeä. Ota ne olutkutsut vastaan, mitä sinulle tarjottiin. Ainakin saisit hieman erilaista juttuseuraa heistä kuin mitä saat siitä sinun nörttiporukastasi.

Niin ja jos oma suunnitelmani ei toimi ja jos Jomppa ja HIFK ovat vielä silloin samassa tilanteessa kuin nyt lupaan liittyä siihen "BB-taloonne". Olisihan siinä vasta meininkiä.

 

[Stonewall]

HIFK:lle ja muille elämän murjomille. Ei elämässä niinkään ole tärkeää mitä ihmisille on annettu, vaan miten käyttää sitä mitä omaa. Jos on saanut huonommat lähtökohdat, joutuu tietenkin yrittämään enemmän kuin kultalusikka suussa syntyneet. On kuitenkin valhe uskoa, ettei olisi minkään arvoinen, on valhe uskoa, ettei pysty mihinkään. Luuserin asemaa voidaan välillä yrittää kovasti painostaen tarjota, mutta sitä ei tarvitse ottaa vastaan. Jos kaatuu, niin yrittää nousta ylös. Jos ei onnistu, niin yrittää uudelleen. Jos ei yritä, ei ylös pääse. Jos yrittää sata kertaa, eikä onnistu, on yritettävä vielä sata kertaa. Kaikista ei tule astronautteja, elokuvatähtiä tai rauhanturvaajia, mutta jokainen voi tehdä käyttää elämänsä hyvin tai huonosti.

Sitten vielä nille, jotka pitävät penskamaista ulkonäköä haittana. Tilanteenne paranee satavarmasti. Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän ns. paremmin säilyneitä arvostetaan. Tulee aika, jolloin naisia on niin paljon tyrkyllä, että joudutte hukuttamaan palstat avunpyyntöihin keksiäksenne keinoja heidän välttelemisekseen.