Naisasiat

[Ötökkä]

Kyse ei kuitenkaan ole siitä ettei baarista ole löytynyt ketään vaan siitä, että en ole koskaan ollut millään tavalla naisten suosiossa. On sitten kyseessä ollut ylä-aste, opiskelupaikka, bileet, kaveriporukka, baari, etc. Eipä ole ketään tullut juttelemaan eikä ketään ole osoittanut kiinnostusta.

Ja ehkä naiset eivät aina tanssi juuri tietyn tyypin kanssa, mutta jos lähtökohtaisesti tanssii kenen tahansa kanssa ja itse on sellainen, kenen kanssa ei, niin kyllä luovutan.

Eli mitään kiinnostusta en ole keneltäkään naiselta koskaan saanut. Kyllähän silloin on aika paljon asioita pielessä.

Ja yksittäinen nainen voi aina tehdä niin kuin haluaa, mutta jos puhutaan ihan kaikkialla mihin menee tai on mennyt, eikä tule kiinnostusta eikä vastakaikua, niin...

I know the feeling. Ite olen 23, enkä oikeasti muista milloin joku olis viimeksi osottanut minkäänlaista kiinnostusta. En tosin varmaan enää edes huomaisi, jos joku olis kiinnostunut, sen verran lannistunut olen jo -__-

Enkä ole ylipainoinen, ja enkä varmaan mitenkään hirveä rumakaan tai mitään. No, tulipas angstista tekstiä :D Mutta mitä muuta sitä naisilta olettaiskaan, vai?

 

[HIFK]

Susta paistaa läpi se, että sulla on tarve saada naista ja liiallista yritystä päällä. Silloin homma kusee. Itselläni on nyt sellainen tilanne, ettei voisi vähempää kiinnostaa ja tarjouksia satelee baarissa ja vaikkapa bussissa himaan, kunhan vain on oma(välinpitämätön) itsensä.

Joskus voin numeron ottaa ja käydä vaikka parilla drinkillä, mutta nyt rima on niin korkella, ettei nuo norminaiset jotenkin jaksa innostaa. Takana mulla on 7v. avioliitto(4v. sitten ero) ja pari lastakin, joten jotain erikoisempaa odotellessa.

Tuo on hyvä pointti, mutta yhdessä vaiheessa olin reilu puolisen vuotta niin ettei kiinnostanut, mutta silloinkaan ei tullut yhtään mitään. Ei ketään osoittanut kiinnostusta. Tiedän tuon jutun, että että kun yrittää liikaa, niin vastapuolikin huomaa sen.

Tuokin on sitten hieman kaksipiippuinen juttu, että jos vain odottaa ja odottaa, niin eipä sillä koskaan voita mitään. Jos vain odottaa, että joku nainen tulee tutustumaan, niin siinä voi mennä pieni tovi, kun kuitenkin muistaa, että niin ei ole käynyt ennenkään.

Mutta miksi ei voitaisi joskus myöntää se, että on vain liian ruman näköinen, etteivät naiset kiinnostu. Tuokaan ei nimittäin ole mahdotonta. Jos on komea ja naiset kiinnostuvat laumoittain, niin voi olla myös ruma, jolloin naiset karttavat joukoittain.

 

[Jättikukko]

Edellisiin puheenvuoroihin liittyen sen verran, että ei se humalatila saantia estä. Kyllä sitä naista aina riittää umpihumalassakin, jos vain osaa pelata humalan, nerouden ja hulluuden kanssa oikein. Esimerkiksi niin, että nainen säälii humalatilaasi ja sinä vetoat vaikkapa postmoderniin mieheyteen tai siteeraat jotain ihan asiaan kuulumatonta skeidaa, joka kuulostaa hyvältä.

Noin mulla oli tapana toimia joskus vuosituhannen alkupuolella, kun olin vielä vapaa ja vitaali!

 

[moby]

Mutta miksi ei voitaisi joskus myöntää se, että on vain liian ruman näköinen, etteivät naiset kiinnostu. Tuokaan ei nimittäin ole mahdotonta. Jos on komea ja naiset kiinnostuvat laumoittain, niin voi olla myös ruma, jolloin naiset karttavat joukoittain.

Miesten ulkonäkö ei ole pääasia, vaan supliikki ja kuva minkä itsestäsi annat. On olemassa paljon naisia, jotka arvostavat älykkyyttä ja supliikkia paljon ulkonäön edelle, vaikka itse ovat kauniita/hyvännäköisiä. Tietysti kannattaa ne pissikset jättää väliin(pissiksiä tuntuu löytyvän ikäluokista 15-40).

Kannattaisi ehkä harjoitella tuttujen naisten(koulussa, duunissa jne) kanssa tuota läpän heittoa ja kerätä itseluottamusta tuollaisten kokemusten kautta. Tutuille voi kuiten heittää omana itsenään vaikka minkälaista juttua ihan läpällä. Sitten tuon voi siirtää baariympäristöön ja vetää tuntemattomille samaa settiä ja homma vaan toimii.

Pakkejahan tulee kaikille ja niistä kannattaa vain sisuuntua. Mitä useammalle naiselle heität läppää, sitä paremmat mahdollisuudet on onnistua. Sosiaalisuus on kova sana. Mene frendien kanssa sinne baariin ja nauti elämästä. Silloin naiset huomaavat, että sulla on hauskaa ja olet sinut itsesi kanssa. Jos möllötät baaritiskillä tuijottaen tanssilattiaa, ovat mahikset aika nollassa. Näitä Einari Epätoivoja näkee joka baarissa...

 

[Iggy]

Pakkejahan tulee kaikille ja niistä kannattaa vain sisuuntua. Mitä useammalle naiselle heität läppää, sitä paremmat mahdollisuudet on onnistua. Sosiaalisuus on kova sana. Mene frendien kanssa sinne baariin ja nauti elämästä. Silloin naiset huomaavat, että sulla on hauskaa ja olet sinut itsesi kanssa. Jos möllötät baaritiskillä tuijottaen tanssilattiaa, ovat mahikset aika nollassa. Näitä Einari Epätoivoja näkee joka baarissa...

Tästä täysin samaa mieltä! Meistä parhaimmatkin, komeimmatkin ja suosituimmatkin epäonnistuu säännöllisesti. Mitä enemmän teet tuttavuutta, sitä enemmän epäonnistut, mutta myös sitä enemmän onnistut ja vain ne lasketaan. Ja tämä on yhtä tosi kuin painovoimalaki, jahka olet oma itsesi!

 

[Mats Bedö]

Ja jos saa vahan "kokeneempana" ja ennen kaikkea vanhempana heittaa pari kommenttia tahan, niin baarit on ainakin meikalaiselle olleet aina se viimeinen paikka loytaa naisia. Jos miettii kaikkia naisia kenen kanssa on ollut kunnon sapinaa, suhteita (pitkiakin) ja keiden kanssa on alkanut kunnolla synkaamaan, niin yhdesta voi ehka sanoa, etta se alkoi "baarista". Ma oon aina halunnut tuntea naista ensin edes vahan ja sen takia niita naisia loytyi aina kaveripiirista (esim kaverien kavereita), duunista, netista ja harrastuksien kautta. Hyva aina katsoa ensin, sitten ihastua hieman ja lopuksi antaa luonnon tehda tehtavansa. Toki, loytyyhan niitakin (useita) joiden kanssa tuli pakit, mutta niin kun edella tuossakin sanottiin, ei se mitaan! Huominen on aina paiva uusi ja ikina et tieda kuka sielta voi tulla seuraavana vastaan ja sisimmassa tuntuu silta, etta hei mut toihan on...
Eli ei vaan baarista. Voi olla helpompaakin loytaa jostain muualta, kun ei tarvitse nayttaa koko osaamistaan siina yhdessa hetkessa.

 

[HIFK]

Itsellä ei ole kaveripiireissä yhtään naisihmisiä, eli tuo on todella hankalaa.

Olen yrittänyt ja pitänyt silmiä auki myös baarien ulkopuolella, mutta kuten todettua, niin tulos on pyöreä nolla.

Suosituimmatkin epäonnistuvat säännöllisesti, mutta itse en ole onnistunut koskaan, enkä muutenkaan kontaktia saanut. Eli omissa silmissä nyt on hyvä paikka luovuttaa.

Jos joku naikkonen jossain tulee juttelemaan tai ovelta hakemaan, niin saatan mukaan mennäkkin, jos on vain omaan mieleen. Mutta sen on oltava sitten naisen aloitteesta täysin, itse en enää yritä mitään.

 

[anatsu]

Itsellä ei ole kaveripiireissä yhtään naisihmisiä, eli tuo on todella hankalaa.

No miten tämä on mahdollista? Kai sitä nyt jossain vaiheessa pakostakin saa kaverikseen naisia? Koulussa? Työpaikalla? Joskus jopa harrastuksissa.

Kerran kun juttelee naispuolisen henkilön kanssa, niin huomaa, että ei se olekkaan niin "pelottavaa". Yhtä helppoa se on puhua naiselle ja miehelle. Tosin en minä kauheasti lähde purkamaan sydäntäni naiselle, paitsi kerran. Silloin nainen kyseli, että mitä mieltä olet siitä ja tästä ja minä latelin totuuksia. Ihan selvinpäinkin vielä.

Suosituimmatkin epäonnistuvat säännöllisesti, mutta itse en ole onnistunut koskaan, enkä muutenkaan kontaktia saanut. Eli omissa silmissä nyt on hyvä paikka luovuttaa.

Ääh, ei siitä kannata mitään "suorituspaineita" ottaa. Menet samallalailla baareihin tai missä ikinä naisia kohtaatkin ja otat mielentilaksesi sellaisen, että "taphtuu, jos on tapahtuakseen". Eli et odota mitään, niin silloin ei pety, mutta voi yllättyä. Itse en paikalliseen mennessä lähde ikinä sillä mielellä, että nyt sieltä on pakko joku miniäehdokas löytää. Ei, silloin kusee vain oman iltansa. Baareihin kannattaa vain lähteä pitämään hauskaa.

 

[anatsu]

Siis missään nimessä ei juuri noin ja siinä onkin nimimerkin HIFK ongelma. Baareihin ei pidä mennä suorittamaan, ei edes hauskuutta, vaan vain olemaan elämänsä siinä kohtaa. Niin, et sinä tarkoittanut, että... vaan tarkoititpa, kun kerran sanoit!

Sanat ovat maailman mahti. Sanoilla on menty kuuhun, saatu pillua ja lennetty ulos Jatkoajasta. Miettikää enemmän mitä oikein sanotte. Ja mitä väärin!

Niin, sanoja vain. Hauskuuden suorittaminen on jännä käsite. Niin jännä, että en itse sisäistä sitä. Hauskuutta ei voi suorittaa, sitä joko on tai ei ole.

Tai hauskuus on oikeastaan psykologinen juttu. Asenne tai mielentilakysymys. Jos kuulet hauskan vitsin, vaikka vastaeroneena, niin kyllähän se naurattaa vähemmän kuin normioloissa. Siksi tarkoitinkin sitä, että menee baariin avoimesti ja ottaa vastaan mitä on otettavissa. En osaa ilmaista aina itseäni tarpeeksi hyvin. Se myönnettäköön.

Sanat, nuo elämän rikkaus. Ovat vähän kuin paras kikkaus. Niitä on maailma pulloillaan. Tekstit tulvillaan. Elämä on kuin pieni lintu. Niin vahva, mutta hento.

 

[Palstalegenda]

Hauskuutta ei voi suorittaa, sitä joko on tai ei ole.

Menepä jonnekin vaikkapa työpaikan virkistyspäivään osalliseksi, niin huomaat kuinka hauskaa yritetään suorittaa. Soudetaan vaikkapa kaksi tuntia ja sitten kuukausi kämmänet känsäisinä ja perse ruvella muistellaan kuinka sitä olikaan hauskaa. Se on hauskuuden suorittamista ja se ei ole hauskaa. Hauskaa ei voi suorittaa mutta siinä se virhe juuri onkin; moni yrittää suorittaa hauskaa ja siinä se homma kusee.

Samoin sinne baariin ei pidä mennä iskemään naisia. En ole kertaakaan mennyt baariin iskemään naisia. En ainakaan viimeiseen kymmeneen vuoteen.

Elämä on kuin pieni lintu. Niin vahva, mutta hento.

Tuommoisia puhuvat vain puppelipojat.

Sitä paitsi se pieni lintu ei ole ollenkaan vahva.

 

[anatsu]

Sitä paitsi se pieni lintu ei ole ollenkaan vahva.

Se olikin vertauskuvallisen verrainollisesti kuvailtu asiatoteamus.

 

[HIFK]

Tuossa eilen oltiin kuin oltiinkin sitten toisella paikkakunnalla ravintolassa ja ainakin itse ajattelin sitten kuitenkin niin, että voisi sitten yrittää. Paikassa oli aika tyhjää aluksi, mutta eräässä pöydässä sitten istuskeli kaksi naikkosta. Kävin sitten toiselta kyselemässä kun tämä meni baaritiskille, että josko he tulisivat meidän pöytään. No, ehkä miehet menevät sinne naisten pöytään, mutta olin itse liikkeellä kahden aika ujon miehen kanssa, joten aattelin pyytää heitä sitten pöytään istumaan.

No, he tulivatkin sitten pienen empimisen jälkeen, ja päätin ottaa tilanteen haltuun. Ehkä jo siinä kyselyvaiheessa oli sellaista "pakonomaisuutta" eli tilanne ei mennyt ihan niin spontaanisti ja luontevasti. Vaan hieman tekemällä tehdyllä tavalla. Yritin olla luonteva ja hauskakin, mutta se oli vain sellaista tönkköä. No, pöydän äärellä sitten kyselin kaikenlaista, mutta sekään ei oikein onnistunut. Kun kysyin jotain, niin nämä kyllä vastailivat, mutta siihen se sitten jäi. Tavallaan pallo oli meikäläisellä, mutta en sitä sitten osannut heittää mihinkään. Paljon oli sellaisia pitkiä hiljaisia hetkiä, kun naikkoset eivät oikein kyselleet itse mitään ja itsellä oli sellainen pakonomainen tarve sitten jotain jutustella, ettei ihan istumiseksi menisi. Homma oli kuitenkin, että sain kysytyksi jotain, mutta sitten tuli tyyliin parin minuutin hiljaisuus.

Nämä sitten lähtivät ja ajattelin kokeilla seuraavaa. Elikkä kaksi naikkosta jutteli keskenään ja menin tekemään seuraa itse. Siitäkään ei sitten oikein tullut mitään, koska nämä naiset olivat jo huomanneet, että siinä kolmistaan istuttiin ja aika tönkösti seuraa yritin tehdä. Sellaista väkisinvääntämistä. Rentona oleminen on vain aika vaikeaa tällä hetkellä. Se sitten tietysti varmasti näkyy joka paikkaan.

Ehkä hieman rentoutta olen saanut tekemiseen parin uuden kaverin kautta, mutta ei ihan sellaista vielä, mitä olen ajatellut. Nyt futisreeneissä olen alkanut käymään ja uusien tuttavuuksien mukaan vain pitäisi mennä. Se on vain aika helvetin vaikeaa. Kun sitten vain alkaa miettimään, että mitähän nuokin ajattelevat kun jotain sanon. Pelitilanteissakin paljon huudellaan ja heitetään läppää. Itse vain en vain saa sanottua mitään koskaan. Ehkä jos on max. kaksi ihmistä jossain samaan aikaan, niin silloin voin alkaakin jotain juttelemaan aktiivisestikin.

Kuitenkin tällä paikkakunnalla olen alusta asti ollut aika hissun kissun ja käyttäytynyt kuin mammanpoika ja vässykkä. Naisvaltaisessa työpaikassa oli alusta asti vaikeuksia sopeutua porukkaan. Muu porukka yritti monella tapaa ottaa vastaan ja kysellä kaikkea ja oli kiinnostunut tekemisistäni. Sitten kuitenkin joskus saattoi änkyttääkin jotain takaisin, kun ei vain voinut olla luonteva. Kolmet futisturnaukset tämän työporukan kanssa tuli käytyä (nämä siis eri porukkaa kuin noissa harkoissa), laivareissu ja mökkireissu. Muutaman kerran myös vapaa-ajalla bongasin työkaveriporukkaa, mutta sekin vain kuihtui aina kasaan. Joka paikkaan itseäni aina pyydettiin ja mukaan menin, mutta siihen se aina jäi. Laivallekkin lähdin totta kai mukaan, mutta kukaan tuskin muistaa edes meikäläistä sieltä, siksi niin hiljaa ja näkymättömissä olin.

Monta kertaa aina esim. viikonlopun jälkeen ajattelin, että nyt on pakko tehdä jotain. Mutta se ei vain onnistunut millään. Sama arkuus ja ujous oli tekemisissä kuin aina ennenkin. Väkinäistä, väkinäistä ja samalla olematonta.

Nyt kuitenkin olen päässyt edes vähän hommaan mukaan, mutta ei omasta mielestä kuitenkaan paljoa. Mikä myös mietityttää on se, että kannattaisiko tässä tilanteessa edes yrittää olla sellainen kuin aiemmin? Siis kyllähän juttuihin vain pitäisi mennä rohkeammin mukaan, nytkin tulee mentyä, mutta aina jään taka-alalle kuikuilemaan. Monta kertaa moni aina sanoo, että olen hiljainen ja miksi et tule aktiivisesti vain puhelemaan kaikkea. Se ei vain ole helppoa, kun ei saa suutaan auki. Pelkää ihmisten reagointia, kun alkaakin olemaan jotain, mitä muut eivät ole itseltä nähneet. Positiivisia seurauksia siitä varmasti alkaisi seuraamaan.

Paljolti olen myös alkanut tuntemaan masennusta ja ahdistusta. Sen jälkeen kun huomasin, miten olen alkanut ihmisten seurassa toimimaan ja siihen alkanut reagoimaan. Kun naisrintamallakin turpiin tulee, eikä yrityksestä huolimatta luontevuutta tule, niin alkaa masennuskin iskemään. Lääkkeet on kyllä itsellä, siis tarkoitan, että lääkkeet ovat juuri se tilanteisiin heittäytyminen ja rohkaistuminen. Monesti myöskin tuntuu etten edes yritä, kun pelottaa ihmisten suhtautuminen. Vaikka kuitenkin ihmiset haluaisivat, että olisin avoimempi ja hauskempi seuraihminen. Ja sitä myös itse toivon.

 

[HIFK]

Ja tuossa aloitin itse uudessa työpaikassa. Samalla työpisteellä on 4 ihmistä. Juttuihin pääsisi totta kai mukaan, mutta toistaiseksi en ole saanut suutani kunnolla auki. Ts. kysellyt kaikkia työtehtäviin liittyviä juttuja, mutta ei mitään sen ihmeellisempiä. Huomisesta alkaen olisi sitten tarkoituksena vähitellen mennä "taloon sisälle". Onhan se tietysti kaikille mukavempaa.

Myös futisreenit tänään eli mukaan juttuihin vain. Vaikka alkuun olisikin väkinäisempää, niin jostainhan se on aloitettava.

Mitään radikaalia muutosta en ajatellut tehdä, kun siitäkään ei alkutilanteessa mitään hyvää seuraa, se on varma.

Mutta jännittää aina ihmisten reaktiot, miten suhtautuvat kun hieman alkaa olemaan oma luonteva itsensä.

Miehisyyttäkin pitäisi hieman saada, ennen näytti sellaiselta vässykältä, ettei mitään rajaa. Ny on hieman tyyliäkin korjattu, ettei ihan pää maassa ja selkä kumarassa kulje. Ennen kulki vain kasvot lattiaan päin, kuin häpeillen. Liikuntaharrastuksissa on sitten ryhtiä tullut, enkä sen jälkeen ole enää kumarassa kulkenut. En nyt rintaa röyhistellen kulje, mutta perushyvä ryhti on itsellä. Automaattisesti kulkee myös pää ylhäällä ja kasvot kohtisuoraan, eikä lattiaan päin.

 

[Bruno]

Tuo touhu alkaa jo vaikuttaa samalta, kuin maalintekijällä, joka ei kuitenkaan saa mistään sisään. Apa & gorilla istuvat olkapäillä, kuin liimattuna.
Rentoutta kehiin, sieltä ne "maalitkin" tulevat. Toki on helppo sanoa näin, koska itse sanon tasan tarkkaan, mitä sylki suuhun tuo. Joskus minua katsotaan kuin kylähullua, aika usein taas "peli on avattu".
Yritä ensin tutustua sen työn kautta, jonkin ajan kuluttua niitä jutustelutuokioita työn ulkopuolisista asioista tulee väkisinkin.
Ymmärrän toki, että ahdistus on kova, ja pitäisi jotain tapahtuakin. Mutta väkisin yrittämällä ei tule kuvioon mitään muuta, kuin poliisi. Näin kärjistetysti.
Sama homma baareissa, jos niistä nyt haluaa jotain hakea.
Esimerkkinä viime torstai itselläni.
Menin käymään tupakalla ja ihmettelin, kun kaksi neitokaista katselee minuun päin ja kuiskuttelee. Sen enempää jännittämättä menin kysymään, onko mulla jäänyt vahaa otsaan tai puolet viiksistä ajamatta, kun noin hymyilyttää? (Kysyin siis hyvällä ja kiltillä äänensävyllä). Vastaukseksi sain: "Ei, kun puhuttiin vaan, että onpa siinä kivan ja mukavannäköinen poju".
Joopajoo, peli oli auki tällä.
Joskus on minullakin ollut kova stressi ja hirmuiset paineet, kun ei kukaan kiinnostu, mutta ei ole ihmekään. Haku päällä ja ahdistus näkyvät kilometrin päähän. Rentous näkyy myös, mutta se nostaa kiinnostavuutta ainakin joissakin tapauksissa.
Summasummarum. Rauhassa nyt vaan, vaikka kuinka ikävältä tuntuisi. Yritä olla oma itsesi, kun juttelet neitosten kanssa, ei mitään väkinäistä yritystä. Se vain karkottaa kiinnostavat tytöt pois.

 

[tutzba]

Yritin olla luonteva ja hauskakin, mutta se oli vain sellaista tönkköä.

Miksi naisten kanssa pitäisi olla aina hauska? Juttele niistä asioista mistä osaat. Jos väkisin yrität keksiä jotain hauskaa vitsiä, niin aika pahasti menet metsään. Ihan varmasti löydät vähintään yhden yhteisen asian, josta molemmilla on mielipide ja siitä se sitten lähteekin.

Ja yritä joskus seuraavaa taktiikkaa: kysyt voisitko tarjota juoman, tarjoat ja sitten lähdet pois kun naikkonen kiittää. Sanot vaikka että tule juttelemaan myöhemmin ja hymyilet söpösti. Annat naiselle vähän aikaa miettiä joskos olisi kiinnostunut. Helpompaa sinullekin, koska jos nainen lopulta tulee, hän tulee omasta tahdostaan. Älä heti hyökkää pöytään ja tarjoa itseäsi. Sellaisia on noin sata joka ilta.

Muutenkin baarit ovat huonoja paikkoja naisten hakemiseen. Harva sinne oikeasti lähtee miestä etsimään ja vaikka lähtisikin, on yhtä naista kohden ne sata miestä.

 

[moby]

Ja yritä joskus seuraavaa taktiikkaa: kysyt voisitko tarjota juoman, tarjoat ja sitten lähdet pois kun naikkonen kiittää.

Tämä on aina kaikkein pahin virhe. Ikinä ei pidä yrittää "ostaa" naisen huomiota. Jos löytyy joku kiinnostava nainen, niin ehdottomasti kannattaa lähteä välillä muualle, eikä näyttää liiallista kiinnostusta.

HIFK:lle kysymys. Mitä sä haet tuolla, että menet kahden naisen kanssa juttelemaan? Jos olet epävarma, niin kannattaa aloitella ihan yksinäisistä naisista. Kahdessa naisessa on tekemistä ihan liikaa ja he ovat lähteneet yleensä pitämään hauskaa keskenään ja siinä joku väkisin vitsiä heittävä hemmo ei voisi vähempää kiinnostaa.

Sun duunipaikka vaikuttaa mielenkiintoiselta. Harjoittele sellä juttelemaan naisten kanssa. Duunissa on helppo vetää härskiäkin läppää naisille.

 

[HIFK]

En ole enää samassa työpaikassa töissä, mutta heidän muistissa olen. Että ainakin moikkaillaan jos nähdään.

 

[tutzba]

Ikinä ei pidä yrittää "ostaa" naisen huomiota.

En minä mistään ostamisesta puhunutkaan, vaan ystävällisestä eleestä ja valinnan vapauden antamisesta naiselle. Harvassa ovat nimittäin ne tyttöset, jotka säälistä tulisivat juttelemaan kun toinen ensin laittoi pari euroa drinkkiin.

 

[moby]

En minä mistään ostamisesta puhunutkaan, vaan ystävällisestä eleestä ja valinnan vapauden antamisesta naiselle. Harvassa ovat nimittäin ne tyttöset, jotka säälistä tulisivat juttelemaan kun toinen ensin laittoi pari euroa drinkkiin.

Niin mikä tämän drinkin ostamisen tarkoitus sitten on? Miksi pitää ostaa jotain? Naiset ovat niin kummallisia olentoja, varsinkin Suomessa, että he keskimäärin kokevat drinkkien tarjoamisen melko alentavana. Tietysti itänaapurimme tytöt ja kotimaiset drinkkipummit ovat mielissään tästä neuvosta.

 

[Jerry100]

Miesten ulkonäkö ei ole pääasia, vaan supliikki ja kuva minkä itsestäsi annat. On olemassa paljon naisia, jotka arvostavat älykkyyttä ja supliikkia paljon ulkonäön edelle, vaikka itse ovat kauniita/hyvännäköisiä. Tietysti kannattaa ne pissikset jättää väliin(pissiksiä tuntuu löytyvän ikäluokista 15-40).

Heh, tässä kun näitä lukee niin tulee mieleen että eihän tässä koiteta myydä itselle ajatusta että "saahan ne rumatkin miehet hyvän näköisiä naisia" =)

Muuten oli kyllä hyvinkin totuudenmukaista tekstiä.

 

[Flip#51]

Pakko kaivaa yksi pätkä kirjoituksestasi edellisellä sivulla.

Itsellä kuitenkin aina kauluspaita ja pari olutta ottelen. Eli täysin selvinpäinkin menen mukaan. Mitään geeliä en käytä, liian teinimäistä, eli yritän olla mahdollisimman luonteva aikuinen mies, vaikka ikää on vasta 22-v.

Hiusten muotoilussa ei ole mitään teinimäistä, eikä kauluspaita ole mikään tae tyylikkäästä pukeutumisesta. Pukeutumista on aika vaikea neuvoa, mutta kärjistetysti sanottakoon, että voit näyttää täydeltä dorkalta Bossin puku päällä, kun taas vaarin vanhat kledjut saattavat luoda tosi tyylikkään lookin. Tärkeämpää kuin itse vaate on se, miten vaate pukee sinua ja se unohtuu aika usein varsin monelta kun katsoo, miten porukka pukeutuu. Yrität olla mahdollisimman luonteva - ymmärrätkö kuinka paradoksaalinen lause tuo on - ja se kyllä paistaa kilometrien päähän. Sen sijaan, että yrittäisit olla jotain ja menet joidenkin ihmeellisten kaavojen mukaan, ole, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, oma itsesi. Eivät muijat analysoi sinua sillä tavalla, että "kohteella X geelittömät hiukset, kauluspaita, hyvä ryhti", vaan pikemminkin "onpa rento kaveri" tai "onpa jäykkä heppu" ja putoat nyt pahemman kerran tuohon jälkimmäiseen kategoriaan.

 

[tutzba]

Kävin sitten toiselta kyselemässä kun tämä meni baaritiskille, että josko he tulisivat meidän pöytään. -- Ehkä jo siinä kyselyvaiheessa oli sellaista "pakonomaisuutta" -- Yritin olla luonteva ja hauskakin -- kyselin kaikenlaista -- itsellä oli sellainen pakonomainen tarve sitten jotain jutustella -- Sellaista väkisinvääntämistä

valinnan vapauden antamisesta naiselle.

Niin mikä tämän drinkin ostamisen tarkoitus sitten on?

Tuossahan minä jo vastasin ennen kuin edes kysyit. Lainasin ylle HIFKin viestistä kohtia, jotka puhuvat puolestaan. Ko. nimimerkin ei kannata jatkaa tuolla linjalla vaan voisi kokeilla jotain uutta. Mielestäni se, että tarjoaa juoman jollekin tytölle ja sanoo hymyillen, että olisi kiva jutella vähän myöhemmin, tule etsimään jos kiinnostaa, ei olisi hassumpi vaihtoehto. Silloin 1) nainen tulee omasta halustaan ja 2) HIFK tietää, että nainen tulee omasta halustaan (vrt. se, että HIFK menee heti pöytään ja alkaa jutella), jolloin keskustelu voisi olla vähän rennompaa kun ei tarvitse koko aikaa miettiä naisen kiusaantumistilaa.

Ja ainakin ne naispuoleiset ystävät joille olen juomia tarjonnut ovat olleet ihan kiitollisia eivätkä ole kokeneet mitään alentavaa. Tiedä sitten ovatko he jotenkin omituisia.

 

[moby]

Ja ainakin ne naispuoleiset ystävät joille olen juomia tarjonnut ovat olleet ihan kiitollisia eivätkä ole kokeneet mitään alentavaa. Tiedä sitten ovatko he jotenkin omituisia.

Tässä ei nyt puhuta ystävistä, vaan tuntemattomista naisista. Tottakai kavereille voi tarjota. Toki järkevät naiset tarjoavat myös takaisin joskus.

Tuntemattomalle naiselle jos menet heti tarjoamaan juotavaa, hän tulee luoksesi ainoastaan, jos jano yllättää uudelleen. Kyllä naisen mielenkiinto täytyy herättää jollain muulla tavalla kuin ostamalla jotain. Kai nyt jokainen tajuaa, että tuolla ostamisella yritetään peittää sitä, ettei osaa puhua naisten kanssa.

 

[Bbird80]

Pohdintoja HIFK:lle ja kumppaneille

Tässä keskustelussa on tarjottu nippu päteviä vinkkejä: ole oma itsesi, älä yritä väkisin, pidä hauskaa, hymyile. Mutta kaikkien näiden noudattaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta, ilman itseluottamusta.

Listan ensimmäinen vinkki, ole oma itsesi, ei ole toteutettavissa, ellei tiedä kuka on. Millainen olen silloin, kun olen oma itseni? Olet oma itsesi silloin, kun koet olevasi turvassa, tuttujen ja sinusta välittävien ihmisten tai vaikkapa lemmikin seurassa. Silloin, kun sinun ei tarvitse pinnistellä, ei esittää, ei vetää roolia. Pue tämä minä päällesi julkisille paikoille. Töihin. Baariin. Harrastuksiin. Älä yritä etsiä ihmisten käytöksestä vihjeitä siitä, millainen sinun kuuluisi olla. Eivät he sinua tunne, eivät he sinun rooliasi määritä. Vaikein vinkki: tunne itsesi.

Olen sitä mieltä, että minäkuva (tai identiteetti) rakentuu monesta osasta. Oman kokemukseni mukaan ”minusta on moneksi”: löytyy työminä, perheminä, kouluminä, minä julkisilla paikoilla, joukkueminä, urheilijaminä, baariminä, minä sängyssä (silloin kun en kuorsaa ja piereskele), aviomiesminä, lapsuuden kaveriporukan minä etc. Itseluottamuksen taso (kuinka vahvaksi/osaavaksi/rennoksi itseni ko. ryhmässä/tilanteessa tunnen) em. ryhmissä saattaa vaihdella myös paljon, ja samoin on oman roolin laita: lapsuuden kaveriporukassa rento ja hauska, joukkuepeleissä ailahteleva ”mielialapelaaja”, työssä tehokas, julkisilla paikoilla ujo, perheessä pelle, työporukassa syrjäänvetäytyvä, kotona laiska ja hajamielinen. Sama ihminen on kaiken takana, mutta rooli (omaksuttu tai ei) ohjaa käyttäytymistä vahvasti.

Huomasin parin kympin tietämillä, että vaikka naisrintamalla saalis oli jäänyt laihaksi (ja itseluottamus oli alhaalla), olin sentään muilla osa-alueilla vahvoilla: olin koulussa hyvä, huomasin pärjääväni töissä, joukkuepeleissä pelit sujuivat jne. Sain ammennettua itsevarmuutta myös muihin ryhmiin. Ajattelin, että jos kerran pärjään työssä näin hyvin, pärjään varmasti muuallakin. Ja kun annoin tämän itseluottamuksen näkyä työpaikan ulkopuolellakin, alkoi hyviä asioita tapahtua. Vinkki: ammenna itseluottamustasi sieltä, missä olet hyvä.

En ole komea. En ole rikas. En ole lihaksikas enkä atleettinen. Mutta minäpä hymyilen! Hymy ja iloinen katsekontakti murtavat jäätä paremmin kuin mikään muu. Tosin aito hymy vaatii itseluottamusta, ja se samalla heijastaa itseluottamusta paremmin kuin mikään muu ulkoinen piirre. Totisuus tai kylmyys on usein vain merkki epävarmuudesta. Oman sinkkuhistorian parhaat flirtit ja säädöt lähtivät aina liikkeelle hymystä ja iloisesta katseesta. Tärkein vinkki: hymyile!

Kaikkein ihanin nainen harvoin on se missi-/mallikriteerein mitattuna kaunein nainen. Älä siis vaivaa päätäsi prinsessoilla. Nämä kieltämättä tyrmäävätkin ilmestykset joutuvat jatkuvan iskupommituksen kohteeksi joka tilanteessa, että ilman paksua nahkaa ja ulkokuorta he eivät pysyisi järjissään. Kuoren sisällä he saattavat olla hyvinkin herkkiä, ihania ja kaikin puolin mukavia ihmisiä, mutta sitä puolta pääsee harvoin baarissa näkemään. Joten vaikka epätoivo painaa päälle, valikoi. Etsi sellaista ihmistä, joka hymyilee. On luonteva. Näyttää hauskalta. Hyvin usein baarissa/yökerhossa ei tule vastaan yhtäkään mielenkiintoista tapausta. Kauniita ja seksikkäitä voi olla kymmenenkin. Mutta jos yksikään ei vastaa hymyysi, anna vastakaikua tai herätä sinussa tunteita, ei sinä iltana ja siinä paikassa kannata tuhlata energiaa. Keskity vaikka sitten tanssimiseen (jos musiikki kelpaa) tai kavereiden kanssa jutteluun. Vinkki: Anna itsellesi arvo, valikoi.

Nämä pohdinnat ja vinkit perustuvat omiin kokemuksiin, joten niistä saa vapaasti olla eri mieltä. Ne on kohdennettu lähinnä nimimerkki HIFK:lle ja hänenlaisilleen miehille, joiden itseluottamus on kokenut kovia kolhuja matkan varrella. Hymyä huuleen! Tarjoan tuopin jos samaan pubiin eksytään!

 

[M@rko77]

Tärkeätä listaa Bbird80:ltä! Meillä miehillä on usein vaikeuksia itsensä tuntemisen ja hymyilyn kanssa. Laittaisin listaan vielä hyvät tavat, jotka todellakin muistetaan! Ei tarkoita sitä, että pitäisi aina tarjota iltaa tms. - ovien avaaminen, tuolin laitto ja kohtelias puhe (kiitos, ole hyvä, anteeksi) ovat ne tärkeimmät herrasmiehen tavat, jotka usko pois, toimivat! HIFK:lle jaksamista, kyllä se siitä! Itselläni on naispuolisia ystäviä vaikka muille jakaa, mutta nimenomaan vain ystäviä (vaikka eräät kiinnostaisivat muutenkin kuin ystävinä).