Naisasiat

[Valkohuulikyy]

Jopas on jutut jatkiksessa.

Käteistä lahjaksi ihastukselle? Luulin tämän aluksi olevan vitsi. Voiko parempaa keinoa olla enää ryssimättä hommia.

En muutenkaan nyt oikein ymmärrä Jomppa Koo tätä juttua nyt alkuunkaan. Jos tyttö on sinusta kiinnostunut ei hän välitä pätkääkään mistään lahjoista. Tottakai joku kukkakimppu tekee hänet todennäköisesti erittäin iloiseksi, mutta jos hänellä kiinnostusta on sinua kohtaan, niin kahville pyyntö saa todennäköisesti tytön huomattavasti iloisemmaksi, kuin mitkään korut ja kukat.

Olen itsekin elämän varrelta oppinut, ettei kannata jäädä kuppamaan. En tiedä mitään hirveämpää kuin jossitella jälkikäteen miksi ei tehnyt mitään. Nykyään asiassa kuin asiassa ainakin yritän, jotta voin jälkikäteen miettiä ettei jäänyt yrityksestä kiinni.

Jos tyttö kieltäytyy, niin olisin sinuna ainakin ylpeä, että uskalsin yrittää.

Itse olin varma aikoinaan, että nykyinen tyttöystäväni ei ole minusta kiinnostunut, mutta kerroin tunteistani, koska en halunnut jälkikäteen sitten jossitella. Ja niin onnekseni kävi, että tytöllä oli/on täysin samanlaiset tunteet. Jälkikäteen olen miettinyt, että tätäkään suhdetta ei olisi syntynyt ellen olisi avannut suuta.

Missaat 100% vedoista, mitä et tee tjsp.

Onnea matkaan.

 

[BigRedCat]

Sanotaanpas nyt jotain tähän, vaikken ehkä paras asiantuntija olekaan.

18-v täyttävä tytteli ei tarvitse mitään lahjoja, varsinkaan jos et tunne häntä läheisemmin. Millaisissa väleissä olette normaalisti? Onko hän joku ihastus jonka kanssa et ole jutellut vai oletteko kavereita?

Kahville pyytäminen on ehdottomasti fiksuin ratkaisu. Varsinkin jos ette kovin tuttuja ole, voisi lahjan antaminen tuoda tuollaisen kummajaisleiman, ellet sitten muuten osaa käyttäytyä pelimiehen lailla, mitä juttujen perusteella epäilen (no offence).

Liiasta romantisoinnista ja tuosta "kenestäkään muusta en tule välittämään näin paljon" -asenteesta kannattaa päästä eroon ja pian. Itse olen tämän oppinut kantapään kautta juurikin samanikäisen tyttelin kanssa aikanaan. Ajatukseni olivat juurikin tuollaiset "elämäni nainen", kuten sinullakin. Pyydä kahville, ole oma itsesi, avoin, huomaavainen, ja kuuntele ajatuksella! Minun nähdäkseni ainakin sitä kaikenikäiset naiset arvostavat. Hän tuntee itsensä varmasti tärkeäksi kun olet aidosti kiinnostunut hänen jutuistaan ja asioistaan. Tässä pitää sitten tosin muistaa ettei tungettele vaan antaa kertoa mitä itse haluaa.

Mutta tosiaan nyt rohkaiset mielesi, pyydät kahville ja unohdat moiset lahjat!

 

[-OO-]

Kyllä se siltä tuntuu, että tämä se on jos kuka.

Sitten tee ihmeessä jotain asian eteen! Jos tulee pakit niin kyllä siitä ajan kanssa pääsee yli, mutta jos et tee mitään niin se tulee harmittamaan pitkän aikaa - ellei jopa koko loppuelämäsi ajan. Saapahan ainakin varmuuden asiaan. Älä odottele enää!

 

[JypFabu]

Kyllä se siltä tuntuu, että tämä se on jos kuka. Tänäänkään en miettinyt oikeastaan mitään muuta. Eikä tämä ahdistus itsestään pois mene. Ja yrityshän se on tuo kukkien lähettäminenkin..

Jos tätä lahjaideaa siltikin vielä hellittelet, kaiva vaikkapa lähikirjastosi musiikkiosastolta velvet undergroundin biisi, the gift ja mieti uudestaan ajatuksella sudenkuoppia tälläisen asian suhteen.

Liityn kuoroon, joka toitottaa sinulle, että hopi hopi ja hommiin. Mitään kauheampaahan ei voi olla, kun jahkata onnensa ohi.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Voi pojat ja tytöt. Nyt mä sen keksin. Lähetän hänelle kukkia jo paljon ennen syntymäpäiviä. Ei tässä vaan yksinkertaisesti voi enää odotella.

Nyt kun ikäsi ja moni muukin asia valkeni, niin ehdotan että koetat toimia soveltaen jotenkin seuraavan tapaisesti:

1) Unohda kukkaset ja lahjukset hetkeksi. Niitä ei nyt tarvita. Nyt pitää toimia.

2) Menet ja pyydät tyttöä kahville tms. ja juttelette mukavia.

Kun tapaatte, niin kyselet vaikka mistä asioista hän pitää ja on kiinnostunut, kuitenkin luontevasti ja kiireettömästi. Ei ole mikään kiire hosua jos olette päässeet jo saman pöydän ääreen. Koeta rauhassa selvitellä millaisia yhteisiä kiinnostuksen kohteita teillä löytyy, mukavan juttelun lomassa. Jatkoajan nimimerkki scholl soveltaa tässä kohdassa kuuluisaa lomakelähestymistapaa, mutta kehotan sinua unohtamaan ainakin tässä vaiheessa moiset tekniikan hienoudet.

Puhukaa vaikkapa elokuvista, ajankohtaisista tapahtumista, urheilusta, taiteesta, mistä vaan. Pointti on siinä, että jos tällaisten asioiden tiimoilta löytyy luontevaa kiinnostusta, niin pyydät tyttöä käymään kanssasi jossakin em. kaltaisessa jutussa. Siis leffassa, matsissa, konsertissa, taidenäyttelyssä. Vaikka museossa tai ihan missä tahansa. Ihan sivuseikka missä käytte, kunhan koetat saada tytön kiinnostumaan lähtemään kanssasi johonkin. Ei tarvitse heti valita asiaa, paikkaa ja aikaa, sekin tietysti käy, mutta voit ehdottaa että sinä katsot vaikka lehdestä jonkun tapahtuman tarkemmat koordinaatit ja vaikka soitat sitten tytölle parin päivän sisällä.

Jos seurasi ei kiinnosta tyttöä, niin enpä usko että hän lähtee kanssasi edes kahville. Tai jos jostain syystä lähteekin niin ei lähde enää myöhemmin muualle. Hänellä voi tietysti olla muutakin menoa ihan oikesti, joten ei pidä hämmentyä jos treffit eivät onnistu johonkin tiettyyn aikaan. Ole kuitenkin sen verran sinnikäs, että tytön on joko pakko käskeä sinua lopettamaan, tai kunnes huomaat itse mistä kenkä puristaa. Jos homma menee puihin, niin so what. Voit ainakin sanoa itsellesi että sinulla oli kanttia yrittää ja katsoa kortit. Sitten vaan uutta matoa koukkuun, ja nyt olet jo tämän kokemuksen verran rikkaampi konkari naisasioissa.

Jos seurasi kiinnostaa tyttöä, niin saat hänet kyllä mukaasi sinne leffaan tai mihin menettekin. Sitten näyttää aika hyvältä. Käyttäydy kuin herrasmies, ja huolehdi että tytöllä on mukavaa. Älä vedä överiksi, ei mitään "Irmeli, olet elämäni nainen" -vuodatuksia, mutta voit kehua tyttöä ja käyttää ystävällisiä kohteliaisuuksia heti kun siltä tuntuu. Toivottavasti tuntuu.

3) Kun olette käyneet missä sitten käytte, niin pidä yhteyttä tyttöön, ja kenties tyttökin tykkää olla sinuun yhteydessä. Laita kortti, sähköposti tms. ja kiitä seurasta, ja sitä rataa. Kyllä asiat tästä etenevät jos ovat edetäkseen.

4) Nyt kun alatte olla tuttuja ja välitkin jo sopivasti lämpöiseen suuntaan kehittymässä, niin oivallat että nyt saattaisi olla jo sopiva hetki ostaa tytölle kukkia. Varmista kuitenkin ensin että tyttö on kotona ja että aika on sopiva, eli käytännössä sovi treffit tytön kotiin. Sitten marssit paikalle. Sinulle avataan ovi. Ojennat kukkaset. Halaat tyttöä ja sanot jotakin kaunista mikä tulee sydämestäsi. Loput osaat varmasti itse.

 

[lintu]

Olen kyllä aivan samoilla linjoilla muiden kirjoittelijoiden kanssa. Älä aikaile ja venkuile, vaan ota luuri käteen ja pyydä neitoa treffeille. Mikäli et nyt uskalla, miten meinaat sen sitten tehdä kolmen kk päästä neljätoista kertaa hermostuneempana? Jos vastaus on ei, olisi se myös sitä kolmen kk kuluttua. Ainoa mihin odotuksesi voi johtaa on se, että joku muu kerkeää ennen sinua. Tosin tilanne on eri mikäli tyttö on juuri eronnut tai kokenut muun tragedian lähiaikoina, silloin odottaminen on tietenkin jees.

Kerro nyt ihmeessä lisää tilanteesta, niin pystyy vähän paremmin neuvomaan. Tunnetko tytön entuudestaan? Missä olet hänet tavannut? Onko hän lähettänyt minkälaista signaalia sinun suuntaan ja oletko sinä lähettänyt hänen suuntaan minkälaista signaalia?

 

[Jomppa_Koo]

Kerro nyt ihmeessä lisää tilanteesta, niin pystyy vähän paremmin neuvomaan. Tunnetko tytön entuudestaan? Missä olet hänet tavannut? Onko hän lähettänyt minkälaista signaalia sinun suuntaan ja oletko sinä lähettänyt hänen suuntaan minkälaista signaalia?

Tunnen, oltiin samalla luokalla kolme vuotta. Mutta ei olla paljoa juteltu, silloin tällöin tervehditty. Ei muuta.

Ja nyt sitä on vaikea pyytää mihinkään, koska se on lomalla, toivottavasti ei poikaystävän kanssa. Vasta myöhemmin voi jotain yrittää.

 

[tutzba]

oltiin samalla luokalla kolme vuotta. Mutta ei olla paljoa juteltu, silloin tällöin tervehditty.

Korjaa, jos olen väärässä.

Iän puolesta olette tällä hetkellä menossa joko lukion tai ammattikoulun viimeiselle luokalle. Siitä siis päättelen, että vietitte yläasteen samalla luokalla, eli sen kolme vuotta, ja nyt olette joko lukiossa tai amitsussa eri luokilla. Tai no ei lukiossa mitään luokkia enää ole, mutta ei sen niin väliä. Samassa koulurakennuksessa olette kuitenkin.

Olet ihastunut tähän tyttöön, mutta tyttö ei sitä tiedä. Hyvä jos tyttö edes tietää olemassaoloasi. Olet siis tarkkaillut häntä vähän syrjästä ja salaa. Se muuttaa asioita paljon.

Sinun ei kannata missään nimessä hyökätä hänen päällensä millään elokuvasta kuullulla mukaromanttisella lausahduksella. Se olisi aivan liian ahdistavaa. Jos tyttö ei tunne sinua, eikä tiedä yhtään sinun tunteistasi, karkottaisi "sä oot ainoa ketä mä tuun rakastaan" -lause hänet kauas. Mieti itsesi kohdalle sama tilanne: joku tuntematon tyyppi kertoo, että on rakastunut sinuun tulisesti. Hiukan ahdistavaa, ethän ole edes jutellut hänelle koskaan.

Jos minä olisin sinä, lähettäisin näin alkuun muutaman tekstiviestin. Ihan perinteistä juttelua, kyselet vaikka kuinka loma on lähtenyt liikkeelle. Kyllä tyttö siitä tajuaa, että poika saattaa olla ihastunut. Harvoin kukaan ihan huvikseen kenellekään tekstaa, vaikka voihan niinkin olla. Parin päivän viestittelyn jälkeen voisit kysyä, josko tyttö haluaisi lähteä joku päivä vaikka kahville tai elokuviin. Muutaman päivän jälkeen sen takia, että silloin tyttö on ehtinyt hiukan sulatella asiaa, eikä sinun yhteydenottosi heti alkaisi millään iskurepliikillä. Ei saa hyökätä liian aikaisin kimppuun.

Jos tyttö sanoo, ettei häntä kiinnosta, yritä jotain epätoivoista. Sano vaikka "sovitaanko, että minä maksan, eipähän kulu sinun rahoja". Pari hymiötä perään ja sitä rataa. Jos tyttö sen jälkeen sanoo, ettei kiinnosta, voit unohtaa hänet. Ainakin hetkeksi.

Jos tyttö sen sijaan sanoo "okei, mennään vaan kahville", alkaa sinulla sen jälkeen kova reenaus. Teidän etäinen suhteenne voi muodostua joko ongelmaksi tai sitten treffien pelastajaksi. Jos onnistutte ns. esittelemään toisenne treffien aikana ja keskustelemaan koko ajan toisistanne, on tuntemattomuus hyvä asia. Jos sen sijaan ette saa mitään järkevää aikaiseksi, eikä teillä ole mitään yhteistä, kaatuu homma siihen.

Okei, kuvitellaan, että pääset treffeille. Kuinka sen jälkeen pitää toimia? Itse lähettäisin samana iltana jonkun perinteisen kiitosviestin. Kiittelet seurasta ja sanot, että olisi kiva ottaa joskus uusiksi. Pidä kuitenkin treffien ja viestin välillä vähintään kolme-neljä tuntia väliä, riippuen tietysti siitä, milloin treffit päättyvät. Jos saatat hänet kotiin vaikka iltayhdeksältä, voit kiittää saman tien. Silloin mitään tekstiviestejä ei tarvita, liikaa painostusta. Jos treffit loppuvat viideltä ja menette eri reittejä kotiin, on tekstiviesti silloin hyvä vaihtoehto.

Kahvittelun lisäksi elokuvailta on toinen hyvä vaihtoehto. Oikeastaan ainoa hyvä asia siinä on se, että teidän ei tarvitse jutella leffan aikana. Elokuvan jälkeen teillä pitäisi olla keskusteltavaa, puhutte sitten vaikka elokuvasta. Ostat tietysti tytölle popcornia ja limsaa, mitä hän nyt haluaakaan. Jos päädytte istumaan leffateatterin penkeillä, pidä kättä käsinojalla. Vähän kuin tarjoaisit sitä tytölle. "Ota kiinni vaan, en minä pure." Älä kuitenkaan itse ota tyttöä kädestä kiinni. Se ei toimi kaikille. Eikä kädestäpitäminen ole mikään itsestäänselvyys, eihän se mitään vielä tarkoita. Vie tyttö siis mieluusti leffateatteriin, kotona katsottu dvd pakottaa teidät juttelemaan. Ei kukaan pysty kotona olemaan yhtä hiljaa kuin leffateatterissa.

Minne ikinä menettekään, ole oma itsesi äläkä tyrkytä itseäsi liikaa tytölle. Kannattaa nauttia tästä tilanteesta, jossa nyt olet.

The chase is better than the catch. Niin se vain menee.

 

[El Lude]

Tunnen, oltiin samalla luokalla kolme vuotta. Mutta ei olla paljoa juteltu, silloin tällöin tervehditty. Ei muuta.

Hei!
Jos et vielä paljoa tiedä ihastuksesi kohteesta, niin ota selvää.
Hyvällä tuurilla tytöstä löytyy jotain tietoa vaikka koulukaverit.comista tai sitten irq-galleriasta. Tai vaikka Facebookista. Jos ja kun tiedät tytön nimen niin eikun etsimään, jos vaikka jotain hyödyllistä tietoa löytyisi...

 

[Jomppa_Koo]

Hei!
Jos et vielä paljoa tiedä ihastuksesi kohteesta, niin ota selvää.
Hyvällä tuurilla tytöstä löytyy jotain tietoa vaikka koulukaverit.comista tai sitten irq-galleriasta. Tai vaikka Facebookista. Jos ja kun tiedät tytön nimen niin eikun etsimään, jos vaikka jotain hyödyllistä tietoa löytyisi...

Usko pois, en ole viime aikoina muuta tehnytkään. Löytyihän sieltä jotain, mutta ei mitään esim. harrastuksista. Voihan siltä tietysti kysellä, ei siinä mitään menetä..

 

[Filosofem]

Onpa keskustelu. Antakaas munkin tykittää.

Tyttönen ei ole elämäsi nainen. Teini-ikäisinä vasta opetellaan seurustelemaan ja nykypäivänä todella harvoin teineinä aloitetut parisuhteet kestävät kovin pitkään, saati sitten koko elinikää! Vaikka kaikki natsaisi ja teistä kehkeytyisi nopeasti vuosisadan rakkaustarina, eroatte kuitenkin viimeistään joskus kakskakkosina kun huomaatte minkälainen ihmistyyppi teitä oikeasti kiinnostaa noin niinkuin vakavassa mielessä. Ja tuonkin jälkeen mieltymykset ehtivät yksilöityä. Mun mielestä olisi uskomaton tuuri, mikäli se oikea elämänkumppani löytyisi noinkin varhaisessa vaiheessa ja ns. pienellä otannalla. Toki niinkin voi käydä, mutta niin ei nyt kuitenkaan käy. Tosin tämä ei ole asia, mistä nyt pitäisi stressata.

Ainoa asia mitä kannattaa tehdä, on todella pyytää tytsy vain kahville ja kävelylle. Varmasti lähtee, mikäli teillä molemmilla on kaikki kunnossa ja tyttö on edes jollain tavalla kiinnostunut sinusta ja kahviseurasta yleensä. Etkä sitten ole hiljainen hissukka (toki mikäli tämä on luonteesi, niin sitten skarppaat), vaan puhut arkisista asioista ja musiikista ja leffoista ja hauskoista sattumista elon varrella. Jos teillä on yhdessä mukavaa (molempien mielestä!), niin sitten uusitte kahvittelut ja antaa asioiden edetä omalla painollaan.

Mikäli kaikki menee vituiksi ja tytsyä ei edes kiinnosta lähteä kahville, niin olet ainakin yhden kokemuksen rikkaampi uskallettuasi kysyä toista ulos. Kahvittelet sitten jotakin toista neitiä, vaikkei hän olisikaan se joka nyt tuntuisi ainoalta oikealta. Vasta kun on syvemmin tutustunut ja ollut yhdessä oikeasti pitkään saman katon alla, jotain tuollaisia voi alkaa miettimään. Nauti kokemuksista, äläkä missään nimessä tee niistä lopullisia määränpäitä.

 

[moby]

Jos tyttö sanoo, ettei häntä kiinnosta, yritä jotain epätoivoista. Sano vaikka "sovitaanko, että minä maksan, eipähän kulu sinun rahoja". Pari hymiötä perään ja sitä rataa. Jos tyttö sen jälkeen sanoo, ettei kiinnosta, voit unohtaa hänet. Ainakin hetkeksi.

Naiset eivät ole kiinnostuneita epätoivoisista miehistä. Tuo "minä maksan" on varmasti käytetyin epätoivon osoitus ja ei johda mihinkään, korkeintaan tyhjään lompakkoon. Jos tyttö sanoo, ettei kiinnosta se juurikin tarkoittaa, ettei kiinnosta.

Muutenkin onnistumisen mahdollisuus on paljon parempi jos unohtaa tekstarit ja ehdottaa treffejä ihan silmästä silmään. Viestiin on helppo jättää vastaamatta, mutta livenä kysyminen osoittaa rohkeutta.

Kahvittelun lisäksi elokuvailta on toinen hyvä vaihtoehto. Oikeastaan ainoa hyvä asia siinä on se, että teidän ei tarvitse jutella leffan aikana. Elokuvan jälkeen teillä pitäisi olla keskusteltavaa, puhutte sitten vaikka elokuvasta. Ostat tietysti tytölle popcornia ja limsaa, mitä hän nyt haluaakaan. Jos päädytte istumaan leffateatterin penkeillä, pidä kättä käsinojalla. Vähän kuin tarjoaisit sitä tytölle. "Ota kiinni vaan, en minä pure." Älä kuitenkaan itse ota tyttöä kädestä kiinni. Se ei toimi kaikille. Eikä kädestäpitäminen ole mikään itsestäänselvyys, eihän se mitään vielä tarkoita. Vie tyttö siis mieluusti leffateatteriin, kotona katsottu dvd pakottaa teidät juttelemaan. Ei kukaan pysty kotona olemaan yhtä hiljaa kuin leffateatterissa.

Ei hyvänen aika. Ei tarvitse jutella??? Voiko tämä olla totta? Eihän nyt kukaan nainen halua sellaista urpoa, joka ei halua jutella, vaan möllöttää tuppisuuna paskat housuissa. Eikä edelleenkään kannata ostaa mitään, vaan jokainen maksaa itse omat syömisensä ja juomisensa.

Kyllä miehen pitää olla aktiivinen, jos haluaa homman menevän eteenpäin. Saamattomat jäävät ilman.

 

[Vanha Len]

Kyllä miehen pitää olla aktiivinen, jos haluaa homman menevän eteenpäin. Saamattomat jäävät ilman.

Nyt on kyse tytöstä ja pojasta, joilla ei ole kokemusta pelimaailmasta. Aikuisten maailma on toinen.

 

[Grainger]

Täällähän taas tykitetään omia mielipiteitä yleisenä totuutena, pinnat mobylle vaatimattomuudesta, kun kerrot mitä voi tehdä ja mitä ei saa tehdä. Olet varmaan sinkku?

Ei hyvänen aika. Ei tarvitse jutella??? Voiko tämä olla totta? Eihän nyt kukaan nainen halua sellaista urpoa, joka ei halua jutella, vaan möllöttää tuppisuuna paskat housuissa.

Ei koko ajan ole pakko olla äänessä, siltikään ei tarvitse olla vaivautunut hiljaisuus. Meillä ainakin oli ihan luonnollisen hyvä olla, vaikka oltiin pitkiäkin aikoja ihan hiljaa, kunhan tuijotettiin toisiamme.

Mutta minähän olenkin ollut epätoivoinen mies, sain silti itselleni täydellisen naisen. Naiset siis pitävät epätoivoisista miehistä.

 

[Fordél]

Viimisiä vetelee kenties ja ei oikein enää jaksa. Voimat on aikalailla finito. Jotenkin sitä alkaa jo miettimään omia kykyjä rakentaa toimivaa parisuhdetta. Alku tuntuu aina toimivan, mutta sitten ne ongelmat alkaa. Eikä kyse ole mistään arjen välttelystä vaan jostain muusta, mutta en tiedä mistä. Ehkä olisi parempi olla pidempi aika sekaantumatta näihin asioihin ja kenties joskus sitten aloittaa puhtaalta pöydältä kaikki. Antaa itselleen aikaa ja muita latteuksia...No tämä on tämän hetkinen fiilis ja katsotaan miten käy.

 

[TQoFE]

Eikä edelleenkään kannata ostaa mitään, vaan jokainen maksaa itse omat syömisensä ja juomisensa.

Väärin. Ensi tapaamisella pitää nimenomaan tarjoutua maksamaan, sillä se kertoo kummallekin osapuolelle paljon. Naiselle välittyvä viesti on, että kyseessä on herrasmies, ja mies puolestaan pystyy päättelemään paljon naisen luonteesta vastauksesta riippuen.

1) "Mä maksan itse omani." = Kotona ei opetettu sanomaan kiitos. Ehkä turhankin korostetusti itsenäinen tai "itsenäinen".

2) "Kiitos, mutta kyllä mä omani itse maksan." = Haluaa antaa hyvän kuvan itsestään eikä halua sinun kuvittelevan, että etsii miestä vain elättämään itsensä.

3) "No, kiitos. Mutta mä tarjoan sitten seuraavalla kerralla." = Pitää toista tapaamista mahdollisena, kenties jopa toivottavana.

4) "Joo kiitti." (ottaa kalleinta) = Etsii miestä vain takaamaan mukavan elämän, maksamaan kahvit, safkat, lomat sun muut.

Ja kaikki yllä oleva siis reippaasti yleistettynä ja yksinkertaistettuna.

 

[Jomppa_Koo]

No pitihän se arvata. Turhaa unelmointia enää kai. Kävi ilmi, että nainen asuu nykyisin eri kaupungissa, ei siis siellä missä ennen. Nyt pitäis jo alkaa osoitetta kyselemään, jos aikoo jotain lähettää. Arvatkaa onko tää jo epätoivoista? Olisi pitänyt arvata, että mulla tulee olemaan näin paska tuuri.

 

[tutzba]

Ei hyvänen aika. Ei tarvitse jutella??? Voiko tämä olla totta?

Helposti. Hiljaisuus on noin sata kertaa parempi vaihtoehto kuin vaivautunut juttelu. Ensitreffeille leffa on siitä syystä hyvä. Saa tutustua toiseen juuri sen verran kuin itse haluaa, mutta ei tarvitse jutella yhtään sen enempää kuin itse haluaa.

Kahvilassa istuminen on siksi osittain huono vaihtoehto. Kaikille hiljaisuus ei yksinkertaisesti vaan sovi.

 

[Fallossymboli]

... mutta kysyn huomenna just 18 v. täyttäneeltä tyttäreltäni mitä hän sai yhdeltä pojalta joka tykkää hänestä. Jotain mukavaa se oli koska hän ei ole vielä kertonut tai näyttänyt lahjaa, hihittelee vaan iloisena kun kysyn.

No tamahan kuulostaa vallan Vanha Lenin ehdottamalta Rocco & kaalimato -kombolta.

Jomppa_Koo (sukua nimimerkille koo?) voisi harkita myos yksityisetsivan palkkaamista jos ei itse paase toiselle paikkakunnalle tyton roskista kaivelemaan tai pusikoissa vaijymaan. Itse kuitenkin suosittelisin stalkkaamisen sijasta simppelia ja rehellista yhteydenottoa puhelimitse/tekstiviestilla/facebookilla/muulla kaytettavissa olevalla keinolla. Tasta se sitten lahtee varsinaisia lahjomistilanteita kohti tai jaa lahtematta. Molemmissa tapauksissa olet hoitanut homman etka jaanyt jossittelemaan.

 

[Satellite]

Väärin. Ensi tapaamisella pitää nimenomaan tarjoutua maksamaan, sillä se kertoo kummallekin osapuolelle paljon. Naiselle välittyvä viesti on, että kyseessä on herrasmies, ja mies puolestaan pystyy päättelemään paljon naisen luonteesta vastauksesta riippuen.

Yleensä tuo herrasmiesmäisyyden arvostus jää vain teoriatasolle. Käytännössä päätökset tehdään kaikkien muiden ominaisuuksien perusteella.

1) "Mä maksan itse omani." = Kotona ei opetettu sanomaan kiitos. Ehkä turhankin korostetusti itsenäinen tai "itsenäinen".

2) "Kiitos, mutta kyllä mä omani itse maksan." = Haluaa antaa hyvän kuvan itsestään eikä halua sinun kuvittelevan, että etsii miestä vain elättämään itsensä.

3) "No, kiitos. Mutta mä tarjoan sitten seuraavalla kerralla." = Pitää toista tapaamista mahdollisena, kenties jopa toivottavana.

4) "Joo kiitti." (ottaa kalleinta) = Etsii miestä vain takaamaan mukavan elämän, maksamaan kahvit, safkat, lomat sun muut.

Ja kaikki yllä oleva siis reippaasti yleistettynä ja yksinkertaistettuna.

Unohdit vielä yhden yleisen:

5) "..." - sama johtopäätös kuin kohdassa 4?

Itse olen ollut pitkään sitä mieltä että tarjoamatta jättäminen on paras vaihtoehto. Pitää mieluumin kehittää jotain sellaista tekemistä treffeille missä ei välttämättä tarvitse edes maksaa mitään. Voi osoittaa jotain omaperäisyyttä samalla. Vielä kun löytäisi rohkeutta mennä juttelee täysin tuntemattomille naisille. :P

Tarjoaisin toki ensi treffeillä jos kohtien 2/3 mukaiset reaktiot olisivat yleisempi tapa. Mutta valitettavasti kohdat 4 ja 5 ovat melkein normi, ja kiinostuvatkin naiset yleensä odottavat kutsua toisille treffeille ja sitä että mies maksaa senkin huvin.

 

[Diablo]

Eipä tuossa tarjoamisessa mitään ihmeellistä ole. Vähän sama kun baarissa tarjoaa drinkin jollekin, enpä muista koska olisi sanottu että "ei kiitos minä maksan omani". Ihan yleinen tapa ja eipä tuossa mitään ihmeellistä, aina siihen on kyllä taidettu aikas mukisematta suostuakkin. Joskus nuo jutut päättyvät sitten hyvin, joskus eivät. Niin kuin joku tuossa sanoi, niin tarjoaminen osoittaa kohteliaisuutta ja herrasmiesmäisyyttä. Kääntäisin tuon myös näin päin, että suurin osa naisista ihmettelee ennemmin jos et tarjoudu maksamaan kuin jos tarjoudut maksamaan. Mutta niin tapauskohtaista... Varmasti moni purjehtii vaikkapa avioliiton onnellisessa satamassa, vaikka olisikin ensitreffeillä jättänyt maksamatta. Itse olen aina maksanut, ja hyvin ovat hommat sujuneet tähänkin päivään asti :)

Oli ehkä sekava viesti, mutta ihmetytti kyllä tuo Mobyn näkökanta. Hän sanoi jotain että "naiset eivät ole kiinnostuneita epätoivoisista miehistä"... Ei tuo tarjoaminen kyllä tuohon epätoivoiseen viittaa sitten mitenkään. En ymmärtynyt tuon viestin näkemystä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

No pitihän se arvata. Turhaa unelmointia enää kai. Kävi ilmi, että nainen asuu nykyisin eri kaupungissa, ei siis siellä missä ennen. Nyt pitäis jo alkaa osoitetta kyselemään, jos aikoo jotain lähettää. Arvatkaa onko tää jo epätoivoista? Olisi pitänyt arvata, että mulla tulee olemaan näin paska tuuri.

Osoitteen saat kyllä tietoosi. Lähes sataprosenttisella varmuudella naisen osoite selviää Väestörekisterikeskuksen osoitepalvelusta pientä korvausta vastaan. Ainostaan siinä tapauksessa VRK ei voi auttaa, jos osoite on haluttu salata, tai jos henkilö on jättänyt osoitteenmuutosilmoituksen tekemättä. Ei-salaiset yksityishenkilöiden puhelinnumerot saat tietysti mistä tahansa numerotiedustelupalvelusta.

Harkitse saamiesi neuvojen perusteella vielä kerran, kannattaako tytölle todellakaan lähettää mitään, ja jos lähetät jotakin niin onko pelinavaus esimerkiksi tekstiviesti vai jotain muuta. Lahjojen lähettelyllä en usko tiesi aukeavan finaalikierroksille.

 

[Hippi Hiiri]

Niin kuin joku tuossa sanoi, niin tarjoaminen osoittaa kohteliaisuutta ja herrasmiesmäisyyttä. Kääntäisin tuon myös näin päin, että suurin osa naisista ihmettelee ennemmin jos et tarjoudu maksamaan kuin jos tarjoudut maksamaan.

Tämä vituttaa. Vaaditaan tasa-arvoa ja samaa palkkaa, ja sitten oletetaan, että mies tarjoaa. En muuten tarjoa.

 

[Kolokettu]

Kyllä se siltä tuntuu, että tämä se on jos kuka. Tänäänkään en miettinyt oikeastaan mitään muuta. Eikä tämä ahdistus itsestään pois mene. Ja yrityshän se on tuo kukkien lähettäminenkin..

Noniin kommentoin itsekin. Omakaan ikä ei todellakaan riitä minkään absoluuttisten totuuksien laukomiseen, mutta toisaalta varmasti ainakin miltei ikätoverinasi pystyn toisaalta jotain sanomaan. Tutzbat sun muut ovat kyllä hyvin jo kertoneet kaikkea ja varmasti menee vähän toistoksikin, mutta kirjoitetaan silti.

En haluaisi nyt olla tyly ja toivon toisaalta olevani väärässä, mutta miten voit todellakaan tietää että tämä se on jos kuka? Olet palavasti ihastunut ja se on hieno tunne, ja tuntuu että nyt sydän pakahtuu ja maailma loppuu tällä sekunnilla jos tästä hommasta ei tule mitään. Et kuitenkaan todellakaan voi tietää että tämä se on jos kuka, jos et tiedä hänestä juuri mitään, kuten esimerkiksi asuinpaikkaa. Eiköhän siihen THE ONE juttuun kannata palata vähän myöhemmässä vaiheessa...

Mutta, nyt todellakin on aika ottaa selvää tästä tytöstä. Mielestäni - ja arvaten sisällä myllertävät tunteesi - on kovin kummallista jos et nyt ota sitä ensimmäistä askelta. Ja nimenomaan nyt, ei 3 kuukauden päästä. Tosin jos tyttö on naapurikaupungissa nykyään on se hankalampaa, mutta voit aina soitella tms. hänelle ja sanoa olevasi tulossa ensi viikolla tähän naapurikaupunkiin, johon olet kuullut hänen muuttaneen ja haluaisit muistella menneitä tms.... Voi kuulostaa tönköltä ja saattaa myös olla sitä, mutta tässä tilanteessa sinulla ei ole oikein muita mahdollisuuksia, jos muutakaan luontevaa kontaktia häneen et saa.

En myöskään usko, että teidän tilanteessa mikään lahja auttaa. Myyt itseäsi vain myymällä itseäsi. Tuskin hän sinun perääsi "haikailee" jos ei ole mitään sellaista antanut ymmärtää. Sen sijaan saattaa hyvinkin ihastua vaikkapa sopevaan luonteeseesi tai hauskuuteesi, jos on ihastuakseen.

Siis ota pikimmitenyhteyttä tyttöön. Saat homman selväksi itsellesi. Kyllä sen huomaa jos natsaa, ja jos ei niin voit ruveta etsimään uutta ihastusta. Tuskin sitä tässä iässä kauaa tarvitsee odotella...

 

[tutzba]

oletetaan, että mies tarjoaa.

Eihän kukaan mitään oleta. Tarjoaminen on jokaisen miehen päätettävissä. Joko sitä harrastaa, tai sitten sitä ei harrasta. Jos heti suhteen tai tapailun alkuvaiheessa ilmoittaa, että sinä maksat sitten itse kaikki drinkkisi ja ravintolaruokasi, ei joudu missään vaiheessa tarjoamaan. Ellei sitten jostakin syystä halua.

Tarjoaminen on jäänyt menneisyydestä herrasmiesmäisyyden osoituksena. Vähän kuten se, että avaa naiselle oven ja päästää hänet ensin. Kukaan ei oleta, että niin pitäisi tehdä, se nyt vaan on kohteliasta.

Eikä minua ainakaan haittaa yhtään oma valintani, eli minä tarjoan naiselleni ravintolat, kaupasta ostetut jäätelöt ja niin edelleen. Joskus tarjoan drinkkejä, mutta kokonaisvaltaisesti en lähde tytön juomista maksamaan.

Eri asia on sitten se, kun ostetaan samaan talouteen päivittäisiä ruokatarvikkeita. Silloin kustannusten pitäisi mielestäni jakautua puoliksi.