Naisasiat

[Valkohuulikyy]

Hahah, että repesin tolle Patajukurin tempaukselle. Ei hitto.

Schollille voin sanoa, että kai siellä jotain potentiaaliakin voi olla jos on omassa työssän päässyt suhteellisen korkealle, mitä kyseisistä malleista tulee mieleen. Kieltämättä huippumallit eivät ole aina niitä ruusukedon kauneimpia kukkia, mutta makunsa kullakin.

Itse pidän enemmän tällaisista pienistä ja muodokkaista(ei tietenkään läskeistä) mimmeistä enemmän, kuin gasellisääristä.

 

[scholl]

Schollille voin sanoa, että kai siellä jotain potentiaaliakin voi olla jos on omassa työssän päässyt suhteellisen korkealle.

Tilannehan on se, että ainakin itse olen kyllästynyt masentaviin retardeihin. Älykkyys, itseluottamus, passion, drive jne. on asioita, joita henkilöissä pitäisi olla, joiden kanssa on tekemisissä. Sellaisia tyyppejä, jotka heräävät aamulla ja miettivät, että tuleepa loistava päivä. Eikä sellaisia, jotka pyrkivät repimään muutkin alaspäin. Mahtava alkuvuosi ollut kyllä. Olen tutustunut loistaviin, energisiin tyyppeihin. Ja mikä parasta niin olen taas huomannut, että olen itse aivan saakelin hyvä.

Itse pidän enemmän tällaisista pienistä ja muodokkaista(ei tietenkään läskeistä) mimmeistä enemmän, kuin gasellisääristä.

Ehkä se niin on itsellänikin, mutta katsotaan nyt ensin kuka on hyvä ennen kuin aletaan spekuloimaan ulkonäköasioilla.

 

[pXi]

Mitä mieltä olette naisista, jotka ovat Milanossa tai Pariisissa malleina?

Kyllä niitä kannattaa ruokkia. Surkeilta näyttävät tyttöset räteissään. Muotinäytökset ovat apaattisten vaateripustimien vaellusta kohti seuraavaa kokkelilautasta.

Jos tuollainen tapaus eksyy katiskaan, niin Stockan kautta himaan paistamaan pihvejä ja punaviiniä kitusiin. Vegaaniyksilölle varmaan löytyy pakasteherneitä.

 

[Morgoth]

Tilannehan on se, että ainakin itse olen kyllästynyt masentaviin retardeihin. Älykkyys, itseluottamus, passion, drive jne. on asioita, joita henkilöissä pitäisi olla, joiden kanssa on tekemisissä.

Mutta sittenhän teitä on kaksi, jolta nuo puuttuvat, joten tulette varmaan hyvin toimeen. Ei muuta kuin yhteistä lemmenpesää vuokramaan itä-helsingistä, niin ehkä ensi kesänä näemme jo pikku-schollin.

 

[Morgoth]

Eli parisuhteessa on sellanen kriisitilanne että tyttöystävä ei pysty/halua ruveta ratkomaan mitään ongelmia parisuhteessa ja haluaisi erota kun hänestä nyt vaan tuntuu että ei tästä voi tulla mitään. Ei voi jollei edes yritä.

Miksi hän ei yritä? "Koska ei pysty kohtamaan ongelmaansa?" Hyväksytkö tuollaisen selityksen, jos hän oikeasti rakastaa sinua ja olet hänelle paras mies mitä hänellä on ollut? Minusta tuo yhtälö ei oikein kuulosta uskottavalta. Jos ei valehtelua, niin asioiden kaunistelua ainakin ja yritetään jotenkin 'pehmeästi' erota kertomalla jotain satuja, mutta todellisuudessa omassa mielessään ajatellaankin jotain ihan muuta.

Vähän siinä on tehtävissä, jos ei avoin keskustelu edes onnistu asioista ja toista ei vain syystä tai toisesta kiinnosta tehdä asialla mitään.

 

[moby]

Miksi hän ei yritä? "Koska ei pysty kohtamaan ongelmaansa?" Hyväksytkö tuollaisen selityksen, jos hän oikeasti rakastaa sinua ja olet hänelle paras mies mitä hänellä on ollut? Minusta tuo yhtälö ei oikein kuulosta uskottavalta. Jos ei valehtelua, niin asioiden kaunistelua ainakin ja yritetään jotenkin 'pehmeästi' erota kertomalla jotain satuja, mutta todellisuudessa omassa mielessään ajatellaankin jotain ihan muuta.

Selittelyltä tosiaan kuulostaa. Kyllähän asia on niin, että jos vastapuoli ei halua yrittää selvittää asioita, ei hän myöskään halua missään nimessä jatkaa suhdetta.

Jotkut ihmiset vain ovat sellaisia, jotka eivät halua elää ns. vakiintuneessa suhteessa, josta alkuhuuma on mennyt ohi. Olet ollut paras tähän asti, mutta ilmeisesti vielä parempi on jo näköpiirissä, tai ainakin yritys sellaisen löytämiseksi on jo aloitettu.

Ei kannata alkaa taistelemaan tuulimyllyjä vastaan, vaan antaa toisen tehdä ne ratkaisut mitkä parhaalta tuntuvat. Toista ihmistä ei voi muuttaa, joten parempi miettiä mitä itse voisi seuraavan naisen kanssa tehdä eri tavalla ja laittaa vaan uutta matoa koukkuun.

 

[Gagne]

Olo on todella turhautunut kun missään ei periaatteessa ole mitään vikaa, olen kuulemma paras mies mitä hänellä on ikinä ollut ja joka lailla hyvä hänelle, se tekee tästä kaikkein vaikeinta että tietää että itsessä ei ole mitään vikaa tai syytä tähän tilanteeseen.

Nyt passenger äkkiä helvettiin tuollaisesta suhteesta. Tuossa ei telo kuin itseään. Ok, pahaltahan se tuntuu jos itse haluaisi yrittää jne, mutta jos toisella ei syystä tai toisesta ole haluja/kykyä tähän niin mitäs siinä teet? Rikot vaan itseäsi. Omat kokoemukseni ovat tosin tuolta depressiopuolelta, mutta aikas samalta tuo kuullostaa. Lopulta muija kaikista ponnisteluistasi huolimatta nostaa kytkintä, mark my words.

 

[passenger]

Miksi hän ei yritä? "Koska ei pysty kohtamaan ongelmaansa?" Hyväksytkö tuollaisen selityksen, jos hän oikeasti rakastaa sinua ja olet hänelle paras mies mitä hänellä on ollut? Minusta tuo yhtälö ei oikein kuulosta uskottavalta. Jos ei valehtelua, niin asioiden kaunistelua ainakin ja yritetään jotenkin 'pehmeästi' erota kertomalla jotain satuja, mutta todellisuudessa omassa mielessään ajatellaankin jotain ihan muuta.

Vähän siinä on tehtävissä, jos ei avoin keskustelu edes onnistu asioista ja toista ei vain syystä tai toisesta kiinnosta tehdä asialla mitään.

Kyllä kyse tuntuu ihan oikeasti olevan siinä että omien ongelmien kohtaaminen ja käsittely tuntuu olevan todella vaikeaa. Olen ihan kyllä sanonutkin että voi ihan suoraan sanoa että jos olen esim niin tylsä tyyppi ettei vaan kiinnosta ja ollaan puhuttu syistä, mutta vastauksena on ollut silloinkin että tämä koko tilanne on hänellekin hyvin vaikea, koska ei koe minussa olevan mitään "vikaa" vaan kyse on jostain muusta.

Kyse on kai osaltaan jonkinlaisesta sitoutumiskammosta. Ja ehkä jonkinlaisesta epärealistisuudesta, odotetaan jotain täydellistä unelmien prinssiä. Jos olisi vielä jotain parempaa olemassa. Tai jotain sellasta. En oo vaan ikinä ennen kokenut tällasta turhautuneisuutta ja riittämättömyyden tunnetta, tuntuu siis tosiaan ettei voi tehdä mitään.

 

[Trenchtown]

tyttöystävä ei pysty/halua ruveta ratkomaan mitään ongelmia parisuhteessa ja haluaisi erota kun hänestä nyt vaan tuntuu että ei tästä voi tulla mitään.

Itsekin tuon kaltaisessa tilanteessa olleena en voi kun sympatiseerata. Ongelman ratkaiseminen ainakin on hyvin vaikeaa, jos toisesta tuntuu tuolta. Ja varsinkin kun ongelma ei kai niinkään ole parisuhteessa vaan tyttöystävän pään sisällä. Pasilan "Kakea tos viereisen sillan alla" lainatakseni:

"Sukupolvellesi tyypilliseen tapaan jatkat väkisin lapsuuttasi, koska et osaa siirtyä aikuisuuteen. Vaihtoehtoja on liikaa ja sitoutuminen tuntuu aina pieneltä kuolemalta. Et mene elämässäsi minnekään, mutta mieluummin ahdistut siitä kuin otat jonkun suunnan. Pelkuri! Et tiedä mitä haluat, mutta tiedät helvetin tarkkaan mitä et halua."

Tietenkin tuo nyt on hirvittävän paljon kärjistettyä, mutta joillekin ihmisille sitoutuminen vaan on liian vaativaa. Paska tilanne kyllä. Kun et ole tehnyt mitään väärin, et myöskään voi korjata virheitäsi. Tytön päänsisäistä maailmaakaan ei voi syyttää, koska minkäs sitä ihminen luonteelleen voi. Loppuun on kuitenkin pakko vielä mainita, että kyllähän tuo vähän tekosyyltä kuulostaa. Aina on helppo neuvoa, että leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä, mutta sen toteuttaminen ei kuitenkaan ole käytännössä koskaan noin yksinkertaista. Voimia nyt kuitenkin.

 

[passenger]

Itsekin tuon kaltaisessa tilanteessa olleena en voi kun sympatiseerata. Ongelman ratkaiseminen ainakin on hyvin vaikeaa, jos toisesta tuntuu tuolta.

Paska tilanne kyllä. Kun et ole tehnyt mitään väärin, et myöskään voi korjata virheitäsi. Tytön päänsisäistä maailmaakaan ei voi syyttää, koska minkäs sitä ihminen luonteelleen voi. Loppuun on kuitenkin pakko vielä mainita, että kyllähän tuo vähän tekosyyltä kuulostaa. Aina on helppo neuvoa, että leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä, mutta sen toteuttaminen ei kuitenkaan ole käytännössä koskaan noin yksinkertaista. Voimia nyt kuitenkin.

Ei kai tähän vitutukseen ihan kuole, eli elämä kyllä varmaan jatkuu kävi tässä miten kävi. Tää on vaan itselle tuntunut tärkeimmälle ja vakavimmalle suhteelle tähän saakka. Yleensäkin tuntuu että naisille on se jättäminen jotenkin helpompaa kun saavat kerrottua että olet tosi ihana tyyppi jne. Itselle olisi oikeasti helpompaa jos ihan oikeasti annettaisiin ihan jotain konkreettisia syitä. Kyllä kai ihmisten pitäisi jo tässä iässä pystyä kertomaan ikäviäkin asioita ihan rehellisesti. Mulle on muuten hyvin usein käynyt vähän vastaavanlaisesti, pitää varmaan koittaa olla hieman vittumaisempi ihminen, jos se tosi kiva tyyppi ei kelpaa... mieleni kaipaa vähän katkera tilitystäkin tällä hetkellä, anteeksi siitä.

 

[scholl]

Kannattaa olla kyllä vähän skeptinen sellaisten naisten kanssa, jotka ovat jo olleet useissa suhteissa. Sellaiselle kelpaa mikä vain. Kun laatua ei haeta niin on sitten helppo laittaa poikki ja ottaa seuraava. Koiranruokaa ns. tuollaiset naiset.

 

[passenger]

Kannattaa olla kyllä vähän skeptinen sellaisten naisten kanssa, jotka ovat jo olleet useissa suhteissa. Sellaiselle kelpaa mikä vain. Kun laatua ei haeta niin on sitten helppo laittaa poikki ja ottaa seuraava. Koiranruokaa ns. tuollaiset naiset.

Tosielämässä tilannehan on sellainen että ikäiseni naiset ovat ehtineet yleensä lähes poikkeuksetta jo olla useissa suhteissa. Itse asiassa olen skeptinen sellaisten kanssa jotka eivät ole. Täytyy varmaan siirtyä kokemattomiin teini-ikäisiin. Oletan myös itsellenikin olevan vaikea etsiä tarkoitaamaasi laatua. Olen kouluttamaton, pitkähiuksinen eli kuulun oletettavasti ns. retalejengiin.

 

[sekolust]

Kannattaa olla kyllä vähän skeptinen sellaisten naisten kanssa, jotka ovat jo olleet useissa suhteissa. Sellaiselle kelpaa mikä vain. Kun laatua ei haeta niin on sitten helppo laittaa poikki ja ottaa seuraava. Koiranruokaa ns. tuollaiset naiset.

Toisaalta taas kroonisesta naisettomuudesta kärsiviltä kun kysytään, niin tulokset ovat yhtä masentavia. Otetaan sitten vaikka se Kallion spurgu kainaloon ja ollaan tyytyväisiä kun saatiin edes kerran joku. Jos nuo kiertoilaiset ovat koirranruokaa syöviä koiria, niin nämä sankarit ovatkin sitten nälänhädästä eläviä namibialaisia.

 

[Morgoth]

Kyllä kyse tuntuu ihan oikeasti olevan siinä että omien ongelmien kohtaaminen ja käsittely tuntuu olevan todella vaikeaa.

Vaikeaksi sellainen suhde menee, jossa ongelmien käsittely on vaikeaa.

Eihän se sua juuri tällä hetkellä lohduta, mutta hyvä että tuo asia tuli jo nyt esille kuin vasta joskus vuosien päästä. Paljon mukavampi erota 1-2 vuoden jälkeen kuin vaikkapa 7-8 vuoden, varsinkin jos suhde on paska, niin se katkeruus ja viha on jotain käsittämätöntä vuosien päästä.

Olen ihan kyllä sanonutkin että voi ihan suoraan sanoa että jos olen esim niin tylsä tyyppi ettei vaan kiinnosta ja ollaan puhuttu syistä,

Harva kai sellaista sanoo suoraan, vaikka pyytäisikin. Parasta vain tarkkailla käytännön tekojen ja kauniiden sanojen välistä eroa, jos se kasvaa liian suureksi niin kannattaa tehdä omat johtopäätöksensä. Usein tosin tilannetta vain itse katsoo liian läheltä ettei asioita näe kovinkaan selvästi.

En oo vaan ikinä ennen kokenut tällasta turhautuneisuutta ja riittämättömyyden tunnetta, tuntuu siis tosiaan ettei voi tehdä mitään.

Parisuhteissa ei vain välttämättä riitä, että tekee itse parhaansa ja sen hyväksyminen tekee välillä kipeää.

 

[JypFabu]

Ei kai tähän vitutukseen ihan kuole, eli elämä kyllä varmaan jatkuu kävi tässä miten kävi. Tää on vaan itselle tuntunut tärkeimmälle ja vakavimmalle suhteelle tähän saakka. Yleensäkin tuntuu että naisille on se jättäminen jotenkin helpompaa kun saavat kerrottua että olet tosi ihana tyyppi jne. Itselle olisi oikeasti helpompaa jos ihan oikeasti annettaisiin ihan jotain konkreettisia syitä. Kyllä kai ihmisten pitäisi jo tässä iässä pystyä kertomaan ikäviäkin asioita ihan rehellisesti. Mulle on muuten hyvin usein käynyt vähän vastaavanlaisesti, pitää varmaan koittaa olla hieman vittumaisempi ihminen, jos se tosi kiva tyyppi ei kelpaa... mieleni kaipaa vähän katkera tilitystäkin tällä hetkellä, anteeksi siitä.

Surku vaan, että ei aina ole syitä joita konkreettisesti esitellä. Toisella voi olla joku hahmoton möykky pään sisällä, johon ei löydy itsellekään mitään selkeitä nimittäjiä.

Oikeastaan tossa asetelmassasi mä en nää kun kaksi lähestymistapaa: Jos tuo nainen on sulle jotain niin erityistä, että kannattaa joku portti paluuseen jättää, ehdota, että panette suhteen kokonaan tilaan off ja hän voi, jos aihetta ilmenee ottaa yhteyttä, kun möykyt päässä tasottuu ja katsotte sitten, onko hommalle enää edellytyksiä, vai menikö juna jo. Toinen on sitten toivottaa hyvää loppuelämää ja alkaa makustelemaan poikamieselämän positiivisia ulottuvuuksia.

Sitä älä nyt ainakaan ala pohtimaan, mitä voisit tehdä toisin, jos ei itsellä ole aavistustakaan miten. Suhteet ei useinkaan lopu siksi, että joku on, tai on olematta jollakin tavalla, vaan siksi, että toiselle tulee tunne, että tää ei toimi, eikä ole sitä mitä haluaa, eikä sille voi yhtään mitään.

Kolmaskin mahdollisuus toki on, jos likeisyys tähän ihmiseen todenkin edessä tuntuu tarpeelliselta, avoin suhde. Tässä tapauksessa vaan kummankin on kyettävä nollaamaan päässään kuvitelmat yhteisestä tulevaisuudesta ja keskityttävä hetkeen jolloin sattuu olemaan kimpassa. Jos ystäväsi on vannoutunutta vanhapiikatyyppiä, tämä voi olla ainoa tapa olla yhdessä hänen kanssaan. Sinulta se vaatisi kykyä sopeutua tilanteeseen, sillä itsesi siinä kyydissä rikot, jos moiseen kelkkaan suostut pienimmänkään taka-ajatuksen mistään enemmästä takaraivossa jurnien.

 

[TQoFE]

Passengerille moni näkyy sanoneen samaa kuin minäkin FB:ssa. Suhdetta ei saa toimimaan, jos vain toinen haluaa ja jaksaa yrittää. Mene sinne lenkille ja hakkaamaan halkoja, helpottaa edes hetkeksi =)

Kannattaa olla kyllä vähän skeptinen sellaisten naisten kanssa, jotka ovat jo olleet useissa suhteissa.

... ja neitsyistä pitävät ne, jotka eivät kestä kritiikkiä...

 

[hekottava pappi]

Niinkuin nimim. mobykin sanoi, Passengerin kumppani kuulostaa olevan sitä tyyppiä, että kun suhteen alkuhuuma on mennyt ohi ja arki tulee vastaan, niin laitetaan homma poikki. En tiedä sitten kuvitteleeko tämä henkilö kenties, että saman huuman pitäisi jatkua läpi elämän. Noh, sama meininki tulee todennäköisesti jatkumaan tällä henkilöllä niin kauan, kunnes haluaa oikeasti sitoutua. Kyllähän rakastamisessa on kyse aika paljon tahdostakin.

 

[passenger]

Niinkuin nimim. mobykin sanoi, Passengerin kumppani kuulostaa olevan sitä tyyppiä, että kun suhteen alkuhuuma on mennyt ohi ja arki tulee vastaan, niin laitetaan homma poikki. En tiedä sitten kuvitteleeko tämä henkilö kenties, että saman huuman pitäisi jatkua läpi elämän. Noh, sama meininki tulee todennäköisesti jatkumaan tällä henkilöllä niin kauan, kunnes haluaa oikeasti sitoutua. Kyllähän rakastamisessa on kyse aika paljon tahdostakin.

Kivasti on palautetta tullut, kiitokset siitä. Tässä on ehkä kyse aika paljon jotenkin hieman epärealistisista odotuksista sen huuman jatkumisesta. Aika paljon ihan näitä samoja juttuja on mielessään kelannut mitä täällä on esiin tullut ja niinhän se kai on pakko vaan hyväksyä tilanne ja jatkaa eteenpäin. Erittäin hyvä ja tärkeä pointti A Saukolla tämä että rakastamisessa on paljon kyse myös tahdosta, usein ihmiset ajattelevat kaikkien tunteiden olevan jotenkin täysin tahdosta riippumattomia. Paljon on kuitenkin kyse siitä että mitä haluaa, vaikea selittää, mutta haen kai jotain sellaista että ihminen esimerkiksi "rakastuu" helpommin sellaisessa elämäntilanteessa, jossa on itselleen iskostanut päähän ajatusta perheen perustamisesta jne. Eli jotenkin "tahtoo rakastua". Toisaalta ei tunteitaan tietenkään voi väkisin pakottaa mihinkään, varsinkaan luoda tyhjästä tunteita. Kyllä ne tunteet samaten häviävät jos niitä ei vaali, eli kai aika nämäkin sydänsurut korjaa.

 

[scholl]

Kyllä laatunainen voi henkilöitä ohimennen tapailla, muttei kaikenmaailman hiippareiden kanssa lähde seurustelemaan ja vanhemmilleen virallisesti poikaystäväkandidaatteina esittelemään. Niin kova tarve ei tarvitse olla vakiintua, että joutuu suhteiden kierteeseen, vaan voi ihan hyvin odotella etäisimmissä merkeissä papinaamenta. Puhumattakaan sitten avoliittojengistä.

 

[julle-jr]

...voi ihan hyvin odotella etäisimmissä merkeissä papinaamenta.

Entä jos ei ole uskovainen eikä siten koe tarpeelliseksi vastaanottaa papilta hyväksyntää suhteelleen? Voi tulla yllätyksenä, mutta kaikki eivät elä jonkin kirkon osoittamien ohjeiden mukaan, vaan tekevät päätöksensä muihin tekijöihin perustuen.

 

[tinkezione]

Passengerille: Kädet pystyyn vaan ja aivoja tuulettamaan jonkin muun aktiviteetin pariin. Tulee se takaisin, jos vakavissaan on ja jos ei ole, niin sietää mennäkin. Turhaan itseäsi rääkkäät, vaikka olisi kuinka täydellinen elämäsi nainen.

 

[Vietävä]

Ei kai tähän vitutukseen ihan kuole, eli elämä kyllä varmaan jatkuu kävi tässä miten kävi. Tää on vaan itselle tuntunut tärkeimmälle ja vakavimmalle suhteelle tähän saakka. Yleensäkin tuntuu että naisille on se jättäminen jotenkin helpompaa kun saavat kerrottua että olet tosi ihana tyyppi jne. Itselle olisi oikeasti helpompaa jos ihan oikeasti annettaisiin ihan jotain konkreettisia syitä. Kyllä kai ihmisten pitäisi jo tässä iässä pystyä kertomaan ikäviäkin asioita ihan rehellisesti. Mulle on muuten hyvin usein käynyt vähän vastaavanlaisesti, pitää varmaan koittaa olla hieman vittumaisempi ihminen, jos se tosi kiva tyyppi ei kelpaa... mieleni kaipaa vähän katkera tilitystäkin tällä hetkellä, anteeksi siitä.

Yritänpä arvata hieman tuota tilannetta...

Eli tämä nainen:

Mukava, työteliäs, kenties urheilullinen tai muuta intensiivistä harrastusta koittanut henkilö. Vaatii itseltään paljon tai jopa liikoja (kääntää kenties usein omat puutteensa puolison puutteiksi). Kokee vaikeaksi puhua ihmisille vaikkapa työpaikalla, muttei ole muuten vaikkapa kaveripiirissään sosiaalisesti rajoittunut.

Naisen lapsuus: Vahva äiti tai isä. Nainen ei ole nuoruudessaan päässyt kunnolla itsenäistymään, eikä oikein nyt vanhempanakaan. Kenties saa edelleenkin jatkuvaa apua vanhemmiltaan (rahallista apua, auto käyttöön tai jopa asunto vanhempien kautta vuokrattuna).


Nimim. Passenger:

Löytänyt partnereikseen ylläolevan kaltaisen kuvauksen henkilöitä. Yleensä vielä siten, että tyttö ei ole varsinaisesti elänyt yksin itsenäisesti pitkiä aikoja, tai ei ole siitä oppinut ainakaan nauttimaan. Ominaisuuksiltaan Passenger on kenties mukava, iloinen huuliveikko. Voisin veikata, että jonkinmoista renttutaustaa on myös historiasta, josta nämä naiset ovat kuvitelleet löytävänsä riittävän kontrastin omaavan toisen puoliskonsa, mutta toisin on käynyt. Passenger ei ole dominoiva suhteissaan, vaan jopa jollakin lailla passiivinen. "Ei se niin tarkkaa ole" saattaisi olla hyvinkin Passengerin motto, jos sellaista pitäisi. Valitsemillaan tytöillä saattaisi motot olla hieman toisenkaltaisia.


Passengerin ja naisensa suhde:

Alkuun ollut intohimoinen. Lähtenyt alulle Passengerin aloitteesta, ja nainen on siitä innostunut kenties välittömästi. Hyvin nopeasti on suhde edennyt, ja on näitä ikuisuusajatteluja ehditty miettiä jo parin kuukauden yhdessäolon jälkeen. Vuoden yhdessäolon jälkeen on seksuaalisuus ruvennut hiipumaan, muttei ole loppunut. Nyt kahden vuoden jälkeen kenties jopa loppumaan päin, kaksi vuotta lisää niin naisen libido on kuolleena, eikä sitä enää herätä, kuin väkivaltainen rantaleijona, jollaiseksi Passenger ei pysty muuttumaan sinänsä iloisesta libidostaan huolimatta.


Jos ihmistyypit osuvat edes osittain oikeaan, on kyseessä murheellinen oravanpyörä, jossa Passengerin "naisihanne" sattuu olemaan hyvinkin sekainen psyykeltään. Passengerin kenties kannattaisi vaihtaa naisihanteensa vaikkapa hieman pyöreähköön neli- viisikymppiseen yrittäjään tai johonkin muuhun vahvasti itsenäistyneeseen henkilöön.

 

[J.Petke]

Tuossa tilanteessa näkisin yhdeksi ratkaisuksi sen, että et jää kummempia vatvomaan vaan nostat nopeasti kytkintä ja lähdet menemään. Siinä nainen lopulta sitten tajuaa, että mitä tuntee ja mitä ei kun se yhtäkkiä katoaa. Jos jäät vatvomaan tuota asiaa loputtomiin naisen kanssa niin siihen kyllästyy jo siihen vatvomiseenkin.

 

[passenger]

Tuossa tilanteessa näkisin yhdeksi ratkaisuksi sen, että et jää kummempia vatvomaan vaan nostat nopeasti kytkintä ja lähdet menemään. Siinä nainen lopulta sitten tajuaa, että mitä tuntee ja mitä ei kun se yhtäkkiä katoaa. Jos jäät vatvomaan tuota asiaa loputtomiin naisen kanssa niin siihen kyllästyy jo siihen vatvomiseenkin.

Tämä on varmaan ainoa järkevä ratkaisu. Pirun vaikeaa on, mutta yksin en tosiaan voi mitään enää enempää suhteelle tehdä. Saa nainen selvitellä ajatuksensa rauhassa, jos osaa/tahtoo. Kaikki mahdollinen on aika pitkälti puhuttu mistä puhua voi.

Vietävällä ihan asiallista analyysiä. Naisen luonteesta varsinkin, vaativa raskas työ, nuorena saatu lapsi, äiti vahvasti tukena elämässä. Suhde on ollut intohimoinen ihan loppuun saakka ja toisaalta lähti naisen puolelta nopeasti liikkeelle, itse olen hyvin varovainen suhteiden alkuvaiheessa. Ja tässäkin alussa jouduin vähän jarruttelemaan naisen nopeaa ja kiihkeää alkuhuumaa. Omat tunteet taas ovat syventyneet suhteen vakautuessa.

Pirun paljon on kyllä tullut tätä joka kantilta analysoitua, mutta tarvii kai ottaa tässä vaan selvää että koskas paikallisilla yrittäjänaisilla on joku saunailta tai muuta ja lähteä sitten iskumielellä liikenteeseen :D

 

[Vietävä]

Pirun paljon on kyllä tullut tätä joka kantilta analysoitua, mutta tarvii kai ottaa tässä vaan selvää että koskas paikallisilla yrittäjänaisilla on joku saunailta tai muuta ja lähteä sitten iskumielellä liikenteeseen :D

Jos löydät sen yrittäjän niin heitä vinkkiä sitte mistä niitä löytyy! Itellä on käyny toi oravanpyörä aika moneen kertaan nimittäin, sieltä se analyysi löyty =). Itseasiassa piti oikeen käydä psykologilla viimeksi, sen verran kirpas kun viis vuotta kestänyt avioliitto kariutui juurikin itselleni liiankin tutuksi jo tulleella tavalla, tällä kertaa tosin oli suhde ollut todella pitkä ja vakava, syntyihän siinä nykyään kaksivuotias poikanikin.

Nykyään nähdään aika paljon tuon naisen kanssa pojan merkeissä ja muutenkin. Ero tuli ilman mitään sen kummempia draamoja, ilman mitään kummempaa syytä. Ystävyys jäi siitä suhteesta käteen ja pirun mukava poika tietysti. Sitä en kyllä pois vaihtaisi.