Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Naisasiat

  • 7 616 697
  • 26 646

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Missä uutispimennossa sitä eletään oikein? DH on aivan massiivinen tähti saksanmaalla ja onpa mies mm. näyttänyt osaamistaan suomessakin nähdyissä Talent USA showssa. Ritariässä, Baywatch-tähti ja nyt POP-tähti, mitä seuraavaksi?

No olenhan mä tämän karvarinnan ja alfauroksen nähnyt monissakin yhteyksissä, mutta en ole koskaan ollut tv:n ääressä silloin, kun hän on luikauttanut jonkun schlaagerin. Täytynee tehdä retki Youtubeen, mutta sitä ennen vedän kyllä lärvit. En usko selvinpäin kestäväni. No, aina oppii uutta!

sopuli: Mutta sähän voisit jättää muaddibin viestit lukematta? Tämähän on hieno ketju, paljon tunteita pelissä! Siis ihan vilpittömästi olen tätä mieltä.

edit: Salama15 - kiitti vitusti!!! En ehtinyt edes vetää koomaa, pakko oli käydä katsomassa. Olen aivan sanaton.
 

COLHC1980

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Deutscher Fußball-Bund, NP #3
Hinttarivässykkähän on sellainen "mies", joka

- on saksalainen tai fanittaa sairaalloisesti Saksaa.

Swiddu! Täytyypä mennä sitten kotiin ja sanoa muijalle että olen hinttari! Koska fanitan jalkapallossa nimittäin sairaalloisesti Saksaa. Mutta kiitos tästä uudesta elämää avartavasta tiedosta!
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Retorinen kysymys: Onko itsestään ja ulkonäöstään huolehtiva mies feminiini?

Ei missään nimessä, mutta tässä peikkojen maassa on monia, joiden mielestä asia on juurikin noin. Näin ajattelevien mielestä ainoa oikea maskuliini tyyppi on Uuno Turhapuro. Tietysti voi kysyä, onko nyt aivan välttämätöntä yrittää edes myydä miehille jotain silmänympärysvoiteita tms, mutta en silti edes vitsinä väittäisi sellaista miestä feministiksi, jos jotain hoitotuotteita alkaa käyttää. Mainittakoon että itse käytän vain vettä ja saippuaa, joskus pelkkää vettä, kuten varmaan schollkin.

Tuolla ylempää scholl heitti herjaa myös olkalaukkua käyttävistä miehistä. Itse ainakin kynämiehen hommia tekevänä käytän ajoittain mustaa, mitäänsanomatonta olkalaukkua. Ei enää näin 32-vuotiaana tulisi mieleenkään kantaa papereita jossain Salomonin repussa. Teinien kasseja sellaset.

Niin, ja olisi se Uunokin voinut saada hiukan naisellisemman vaimon itselleen, jos olisi vähän huolehtinut enemmän ulkonäöstään.
 

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
Swiddu! Täytyypä mennä sitten kotiin ja sanoa muijalle että olen hinttari! Koska fanitan jalkapallossa nimittäin sairaalloisesti Saksaa.

Sama vika. Älä nyt kuitenkaan usko kaikkea paskaa mitä täällä muutama nimimerkki kirjoittaa. Ei siinä, etteikö miesten välinen...siis TOSIMIESTEN välinen seksi olisi kaunista mutta pois nuo saatanan vinkujien höpinät.

Sitä paitsi naiset suorastaan rakastavat miehiä, jotka ovat seksuaalisesti avarakatseisia. Vai moniko mies oksentaa nähdessään lesbokiimaa...?

Saksa on fudiksen kiimamaa ja miehet telmiköön keskenään jos kaikilla on kivaa.
 

solamnic76

Jäsen
Suosikkijoukkue
Carlos Tevez... siis punaistako pitää kumartaa?
Mietin tässä hiljaisena hetkenä ns. kaverikortin syvintä olemusta. Täällähän on aika paljon jo kolmenkympin ylittäneitä alfauroita, ja näissä lukemissa naiset ja miehet eivät enää juurikaan iske pöytään kaverikorttia, näin uskon.

Mutta muutaman kerran nettitreffailleena olen miettinyt kaverikortin ominaisuutta. Voiko latteampaa tuubaa naisen suusta kuulla, kuin että "ollaan kavereita", tai "näen sinut vaan kaverina".

Tällätavoin minulle kävi viime keväänä kun tapailin erästä yh-äippää. Ihan sillein kivasti meni, mutta naikkonen oli pienessä päässään pyöritellyt kuviot liian monimutkaisiksi itsensä ja lapsiensa kannalta. Sitten tekstarilla heitti kaverikortin pöytään: "Ehkä meidän olisi parempi olla vaan kavereita".

...en viittinyt vastata kuten todella ajattelin, että "luuletko oikeasti että jaksan olla sinun kanssa yhtään mikään kaveri, tai pitää yhtään mitään yhteyttä, tai olla missään määrin kiinnostunut sinun elämästäsi tämän jälkeen". Vastasin vaan että "ehkä niin on parempi, jos olet asian sillätavoin miettinyt". Mutta niinhän siinä kävi, että nainen poisti minut facebook - kaverilistalta ja toki vastasin kunniaan :)

(Minulla oli jo nuorena miehenä periaate, että jos nainen pelaa kaverikortin, niin en todellakaan käy roikkumaan millään muotoa. En en oikeasti pysty olemaan kenenkään naisen kanssa "kaveri", korkeintaan kohteliaan valmis diibadaabailemaan)

Onko muilla kokemuksia kaverikorteista?
 

Tiityy

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Habs, D Team + Maajoukkue
Kaverikortista

Voin heittää oman mielipiteeni. Voi naisen kanssa olla kaveri. Nyt lähempänä neljää- kuin kolmeakymmentä voin kuitenkin todeta, että siellä on aina jotain takana toteutuessaan. Siis joku kiinnostus tai kipinä. Olen ollut parisuhteessa ja kepeissä seurustelusuhteissa ja jotta olisin todella pelkästään kaveri jonkun naisen kanssa, niin naisen tulisi olla

A) Sellainen ns. susiruma etten voi edes ajatella olevani hänestä seksuaalisesti kiinnostunut.
TAI
B) Seksuaalisesti selkeästi eri tavalla suuntautunut tms., jolloin on selkeä syy, miksi hän ei ole minusta kiinnostunut.

Ja samaan aikaan

a) Luotettava (tiedättehän että esimerkiksi naisella ei ole olemassa asiaa, joka olisi täysin kahdenvälinen, ei myöskään parisuhteessa. Jos siis naisella on omia kavereita niin siellä keskustellaan kaikesta. AIVAN kaikesta teihin liittyvästä).
b) Mielenkiintoinen. Pitäisi olla omia mielipiteitä asioista, jotka minuakin kiinnostavat ja kyky pukea ne myös sanoiksi, perusteluineen.
c) Huumorintajuinen. Elämä on naimalla saatu lahja ja on turhaa hukata sitä ryppyotsaisuuteen.

Epäilen että naisilla on suunnilleen samat (tai vielä tiukemmat) vaatimukset. Eli aika vähän jää jäljelle ihmisiä jotka nuo ehdot täyttävät ja niistä tähän mennessä on 100% ollut miehiä. Huomattavaa on, että omassa empiirisessä tutkimuksessa seksi voi korvata aika monta noista kohdista, niin se vaan menee. Järkytin isoveljeni mielenrauhaa kysymällä, olisiko hän vaimonsa kanssa jos seksi loppuisi täysin. Mietittävää itse kullekin: kuinka monta oikeasti kiinnostavaa naista olette tavanneet? Nuorempana ajattelin että kaveruus onnistuu, mutta näin jälkikäteen ajateltuna siellä oli aina takana jotakin muuta, sitä vain ei nuorempana osannut tunnistaa.

Esimerkki: Italiassa tapasin reissun päällä yli 70- vuotiaan naisen, loistava ihminen! Tosin silloinkin ajattelin vain että harmi kun mailmat on niin erilaiset ja ikäeroa on "liikaa". Eli varauksin kohta A, b ja c, muista kohdista en tiedä :).

P.s.sorry, innostuin vähän :)
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Mietin tässä hiljaisena hetkenä ns. kaverikortin syvintä olemusta. Täällähän on aika paljon jo kolmenkympin ylittäneitä alfauroita, ja näissä lukemissa naiset ja miehet eivät enää juurikaan iske pöytään kaverikorttia, näin uskon.

Mutta muutaman kerran nettitreffailleena olen miettinyt kaverikortin ominaisuutta. Voiko latteampaa tuubaa naisen suusta kuulla, kuin että "ollaan kavereita", tai "näen sinut vaan kaverina".

Tällätavoin minulle kävi viime keväänä kun tapailin erästä yh-äippää. Ihan sillein kivasti meni, mutta naikkonen oli pienessä päässään pyöritellyt kuviot liian monimutkaisiksi itsensä ja lapsiensa kannalta. Sitten tekstarilla heitti kaverikortin pöytään: "Ehkä meidän olisi parempi olla vaan kavereita".

...en viittinyt vastata kuten todella ajattelin, että "luuletko oikeasti että jaksan olla sinun kanssa yhtään mikään kaveri, tai pitää yhtään mitään yhteyttä, tai olla missään määrin kiinnostunut sinun elämästäsi tämän jälkeen". Vastasin vaan että "ehkä niin on parempi, jos olet asian sillätavoin miettinyt". Mutta niinhän siinä kävi, että nainen poisti minut facebook - kaverilistalta ja toki vastasin kunniaan :)

(Minulla oli jo nuorena miehenä periaate, että jos nainen pelaa kaverikortin, niin en todellakaan käy roikkumaan millään muotoa. En en oikeasti pysty olemaan kenenkään naisen kanssa "kaveri", korkeintaan kohteliaan valmis diibadaabailemaan)

Onko muilla kokemuksia kaverikorteista?
Vaihde silmään heti. Olen samalla kannalla, tuo kaverikorttin vetäminen on selkeä merkki siitä ettei jatkoa seuraa. Olen aina ilmoittanut että omistan jo riittävästi kavereita enkä välttämättä kaipaa enempää.
Hyviä naisia on tämäkin maa täynnä (vaikka sitä ei heti uskoisi), joten kannattaa vain jatkaa matkaa. Ei siitä mitään tule kaverina olemisesta jos itsellä on kiinnostusta toista kohtaan.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Ihan sillein kivasti meni, mutta naikkonen oli pienessä päässään pyöritellyt kuviot liian monimutkaisiksi itsensä ja lapsiensa kannalta.
Naiset. Mikään ei tunnu olevan heillä pysyvästi riittävän hyvin. Sitten jos sattuu joskus olemaan kaikki hyvin, niin he pitkästyvät ja tekevät jonkin tempauksen, jolloinka asiat eivät enää olekaan hyvin. Tuohon tautiin ei ole lääkettä keksitty. Jos käyttäytyy pitkään erittäin hyvin, naista kunnioittaen, niin nainen, sen sijaan, että olisi vain tyytyväinen, alkaakin suuttua mitä pienimmistä asioista. Ja sekös miestä harmittaa, siksi miehen on parempi välillä sikailla vähän enempi, kuten lähteä ex-tempore miespuolisten kavereidensa kanssa baariin ja kontata aamuyöllä kotiin, siis kotiin, liikaa ei passaa sikailla, jotta nainen saa olla hankala oikeista asioista, eikä turhakkaista. Nainenkin tykkää enemmän sisimmässään, kun saa oikean syyn motkottaa, eikä hän näin ollen tunne itseään inhottavaksi motkottajaksi ja motkota siksi pahan olonsa vuoksi lisää. Näin parisuhdevaltakunnassa kaikki on pitkällä tähtäimellä ajatellen hyvin.

Mutta mukaviahan ne naiset kuitenkin kokonaisuutena ovat. Jouni Hynysen sanoin: "No, onhan niillä hyvä perse ja hyvät tissit - kaikki muu on turhaa hifistelyä."
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Ihmeellisen vahvoja tunteita synnyttävät nämä Internetin keskustelupalstat. Ihan pienellä kiukulla ei meinaan tuollaista määrää paskaa näppikseltä suolleta. Mitäs jos vaikka jätät schollin viestit lukematta, niin verenpaine pysyy paremmin aisoissa?

Mutta kun scholl vielä taannoin lupasi pyhästi pyyhkiä JA:n pölyt jaloistaan ikuisiksi ajoiksi ja lähteä vähemmän hinttari-pitoisille vesille - no, kului noin 2,5 päivää ja portaattomasti ollaan taas trollaamassa ja schollaamassa, joten ymmärtää kyllä tietyt tunteenpurkaukset. Kepeydellä scholliin tulee toki suhtautua eikä vastata kuin semi-asiallisiin postauksiin millään vakavuuden asteella, ja oli kyllä erittäinkin mukava ajatus schollittomasta palstasta, joten ymmärtää, että voi joillakin olla pinna vähän kireällä. Itse kurmootan schollia surutta tilaisuuden tullen (niitä on kyllä erittäin vähän, hyvin on pitänyt linja tällä Mellunmäen suurella yksinäisellä), mutta suuttumus olisi kuin antaisi tikkarin lapselle, kaksi tikkaria. Scholli on trolli.
 
Viimeksi muokattu:

leivoja

Jäsen
Suosikkijoukkue
St Pauli - Non established since 1910
Tuohon kaverikorttiin oikeastaan hieman toisenlainen näkökulma, ainakin vähän.

Mua on taas viime aikoina alkanut ahdistamaan eksäni "lupaukset" yksineloni alkutaipaleella. Ero ei ollut kovinkaan tyylikäs, mutta siitä huolimatta hän jaksoi viljellä sellaista tekstiä, jonka menin hyväuskoisena ostamaan. "Olet tärkein ystävä minulle, ja "Sinulle voin purkaa ja jakaa kaikki asiani. Haluan, että olet onnellinen ja että voimme olla hyviä ystäviä aina."

No, nyt tilanne on se, että masennuksen iskiessä takaisin en aina ollutkaan ihan positiivisella mielellä, vaan sanoin suoraan mikä mättää omassa elämässäni. Sitä vähän muutaman viikon "kuunneltuaan" eksäni sanoi, ettei jaksa sitä että olen aina paskana.

Siis hetkinen. Ihminen, joka "haluaa minulle pelkkää hyvää" ja "haluaa, että olen onnellinen" kertoo tuollaista. Mielestäni hintsusti paradoksaalista. Meni muutama kuukausi, ettei hänestä kuulunut mitään, enkä edes saanut puhelimella kiinni (Numeroni oli mitä ilmeisimmin blokattu). Samaan aikaan FB:n kautta sain lukea kaikkea "kivaa" eksäni profiilipäivityksistä, joten muki alkoi tulvia, ja vedin "kaveruuden" pois myös virtuaalisesta maailmasta.

Lopputulema on siis se, että minulle on puhutta paskaa suut jä silmät täyteen koko suhteen ajan ja vielä, jotta paketti olisi kaikenkattava, niin 1,5 vuotta suhteen päättymisen jälkeenkin.

Vituttaa suuresti se, että koko helvetin ihmistä ikinä edes tapasin. Absoluuttiseen nollapisteeseen lytätty itsetuntoni ei anna periksi uuden suhteen yrittämisen kanssa, koska en enää pysty kunnolla kommunikoimaan edes R-kioskin myyjän kanssa, saati sitten syvemmän tuttavuuden luonmiseen liittyvässä sosialisoinnissa.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Ikävä tosiasia on se, että ex-kumppanin kanssa ei voi olla kovinkaan läheinen ystävä koskaan. Tuttu kyllä... kaverikin ehkä, mutta nuokin yleensä pidemmän ajan kanssa ja siten, ettei näe toista osapuolta kovinkaan usein. Liian monet intiimit ja läheiset asiat painaa vaakakupissa ja vaikka vanha suola ei niin janottaisikaan, niin joku jälki jää aina jäljelle siitä suhteesta joka leimaa sitä kaikkea.

Hieman murheellista, että menettää jossain tapauksissa niinkin upean ihmisen ystävänkirjastaan, mutta näin se tahtoo vaan mennä.

Tästä voisi päätellä, että jos mies joskus tapaa niin uskomattoman ihmeellisen naisen, kenen kanssa menee ystävän ominaisuudessa aivan tajuttoman hyvin ja luontevasti, niin sellaiseen ei pitäisi missään nimessä mennä ihastumaan ja rakastumaan, ainakaan siinä määrin, että siitä syntyy suhdetta.

Tietty jos se suhde kestää vahvana kuolemaan saakka, niin mikäs siinä sitten. Kuka sitten uskaltaa laskea sen varaan ja kuka ei.
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Minua kun ei tällä hetkellä kiinnosta leikkiä kotia, niin olen itse nostellut kaverikorttia viime aikoina kiihtyvää tahtia. Toki seksuaalisesti kiinnostaville tapauksille olen vilauttanut panokaverikorttia. Yllättävän moni on tuohon korttiin tarttunut.

Muuten sanoisin että evvk-asenteella saa tuon kaverikortti-ilmiön blokattua. Ei kannata ottaa elämää ja naisia liian vakavasti. Nauru pidentää ikää.

Varsinkin noille "ollaan kavereita mutta silti kickbanni facessa" tyypeille on kiva naureskella. Miten voi aikuiset ihmiset olla noin lapsellisia. Luulin että tuollainen kuuluu päiväkotiin. "Mä en oo sun kaveri, yhyy"

Loppukevennykseksi "Seksi saattaa ehkäistä syöpää"
 

Birchman

Jäsen
Terve!

Meikällä on taas nuppi sekaisin - tosin ihan hyvässä mielessä.

Viimeinen seurustelusuhde päättyi viime syksynä. Sen jälkeen en enää pitänyt tähän naisihmiseen mitään kontaktia, mitä nyt kolme viikkoa sitten palautin hänen viimeiset tavaransa. Se kuitenkin riitti taas repimään haavat auki. Pitkällisen pohdinnan jälkeen päätin, että seurustelu ei enää repertuaariini tule kuulumaan - ainakaan vähään aikaan.

Vaan mitäs tapahtuukaan. Eräissä juhlissa tuli ihan fiilispohjalta juteltua yhden puolitutun tytön kanssa. Olin kyllä hänen kauniit kasvot ja särmikkään luonteen huomannut jo aiemminkin. Tästä pari viikkoa ja istuskellessani iltaa kotona, piippaa kännykkä pahaenteisesti. Siellähän tämä kyseinen tyttö kyselee kaupungille kääntymään. Tämän tyyppisisissä tilanteissa en yleensä edes jaksa vastata, mutta kiusaus oli liian suuri. Pakko oli lähteä.

Ja vielä mitä! Hauskaahan tuon kanssa oli. Oikein viereen tuli nukkumaan. Seuraavana päivänä juteltiin ja kiiteltiin seurasta jne. Mutta illalla taisi minulle iskeä pieni psykoosi koskien ensimmäisen kappaleen lupausta. Koneen välityksellä juteltaessa aistin tytöstä aika kovaa kiinnostusta. Kaippa minua rupesi ahdistamaan, mutta heitin sitten päättäväisesti, että minusta ei miestä saa. Tyttö tottakai pettyi tästä.

Tämä viikko onkin ollut aika mielenkiintoinen. Aluksi tyttö oli mielessä hieman, nyt jo käytännössä koko ajan. Sovittiinkin että nähtäisiin jahka menot sopivat yhteen. Ei välttämättä ollut kovinkaan viisasta heti tykittää tuota sinkkujuttua itsestään, mutta viimeinen suhde ei kauhemmin jaksanut antaa uskoa ikuiseen rakkauteen. Ainakaan liian nopea ei tässä kannata olla. Mielenkiintoinen tilanne kyllä on ja tottakai on kiva saada hieman huomiotakin välillä.
 

solamnic76

Jäsen
Suosikkijoukkue
Carlos Tevez... siis punaistako pitää kumartaa?
Ja vielä mitä! Hauskaahan tuon kanssa oli. Oikein viereen tuli nukkumaan. Seuraavana päivänä juteltiin ja kiiteltiin seurasta jne. Mutta illalla taisi minulle iskeä pieni psykoosi koskien ensimmäisen kappaleen lupausta. Koneen välityksellä juteltaessa aistin tytöstä aika kovaa kiinnostusta. Kaippa minua rupesi ahdistamaan, mutta heitin sitten päättäväisesti, että minusta ei miestä saa. Tyttö tottakai pettyi tästä.

Olen onnellinen puolestasi, mutta hiukan surullinen myös tytön puolesta. Olen vakaasti niitä ihmisiä ettei koskaan pidä sanoa ei koskaan, ja milloinkaan ei pidä naulata asenteita "ei naista enää koskaan" liian tiukasti tai estää itseään elämästä. Kenties ihastumastakin, ja rakastumasta.

Ihminen elää, kasvaa, muuttuu ja kehittyy. Rakastumisen ja ihastumisen voi kokea myöhemmin ihan eri tavalla, mutta kuitenkin yhtä mahtavana. Itse tosiaankin vannoiduin poikamieheksi ja saman tien siitä parin viikon sisään kävi jotain odottamatonta. Olen tässäkin ketjussa kertonut.

Nyt seurustelen ja olen elämääni aika tyytyväinen. Tietysti koko hommassa hauskinta oli se, että tämä nainenkin oli päättänyt olla ottamatta enää koskaan miestä. Ja hommat menikin perse edellä puuhun, ei mitään treffejä eikä meikkejä - vain hyvää keskustelua, punaviiniä ja lopulta seksiäkin. Ennakkoluulotonta ei-seurusteluun tähtäävää seksiä. Elämäni parasta. Vaan nyt seurustellaan, ja aina jaksetaan nauraa asian absurdiutta ja elämän arvoituksellisuutta.
 

OJIS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Suomen maajoukkueet
Tästä voisi päätellä, että jos mies joskus tapaa niin uskomattoman ihmeellisen naisen, kenen kanssa menee ystävän ominaisuudessa aivan tajuttoman hyvin ja luontevasti, niin sellaiseen ei pitäisi missään nimessä mennä ihastumaan ja rakastumaan, ainakaan siinä määrin, että siitä syntyy suhdetta.

Tästä minulla on kokemusta. Muutama vuosi sitten tapasin naisen, jonka kanssa saatoin raatailla ihan mistä tahansa ja siinä ajan saatossa tutustuttiin paremmin ja paremmin ja nyt vaikka tämä nainen on kaikkea mitä naisen parisuhdetta ajatellen minulle tulee olla, ei meidän parisuhde tulisi toimimaan, mutta ystävyys tulee olemaan huomattavasti pitempikestoinen....Ei voi sanoa että ikuine, vaikka sitä toivonkin...
 

Birchman

Jäsen
Ja homma jatkuu

Eilen sitten oli kait ne viralliset ensitreffit. Pitkälle yöhön juttua ja jatkui. Vuokrattu leffa jäi aika pitkälti katsomatta. Jason Statham taisi jonkun pankin ryöstää siinä!

Nopeasti tuntuu etenevän tämä juttu. Vähän epäilyttää mikä on, koska hänen kanssaan tuntuu kuin oltaisiin tunnettu jo ties kuinka kauan. Vaikka todellisuus on, että olemme kunnolla tutustuneet vasta muutaman tunnin. Tästä puuttuu kaikki sellainen perustreffailuun liittyvä jään kokeileminen kepillä. Aika suorapuheinen tyttö kyllä on. Se onkin ehkä se mikä itseäni niin paljon kiehtoo.

Mikäs tässä kun hiihtolomatkin alkoivat. Eiköhän tämän naisimmeisen kanssa aika nopeasti tavata uudelleen! Which is nice.
 

solamnic76

Jäsen
Suosikkijoukkue
Carlos Tevez... siis punaistako pitää kumartaa?
Nopeasti tuntuu etenevän tämä juttu. Vähän epäilyttää mikä on, koska hänen kanssaan tuntuu kuin oltaisiin tunnettu jo ties kuinka kauan. Vaikka todellisuus on, että olemme kunnolla tutustuneet vasta muutaman tunnin. Tästä puuttuu kaikki sellainen perustreffailuun liittyvä jään kokeileminen kepillä. Aika suorapuheinen tyttö kyllä on. Se onkin ehkä se mikä itseäni niin paljon kiehtoo.

Ehdottoman hienoa. Itselläni on pitkälti samankaltainen tilanne, ja eka kertaa yhden avioliiton ja muutaman pitkähkön ihmissuhteen jälkeen tunnen olevani kotona.

EDIT:
Tosin suhde on kestänyt jo 2kk, mutta alusta asti oli juuri noin.
 

Sphinx

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Niin oliko kellään siis sellaista kokemusta, että ystävä-/kaverikortin käyttäneestä olisi todella saanut ystävän? Siksi tällaista ennakkotapausta kyselen, että satuin sieltä edelliselläkin sivulla mollatulta treffisivustolta löytämään sellaisen todella kivan ja omaan silmään kauniinkin tytön, joka on vieläpä monissa asioissa hämmästyttävän samanlainen kuin itsekin olen. Niin, tämä tyttö pelasi siis tuon ystäväkortin ja vaikka olihan se pettymys silloin niin olisin kuitenkin todella kiinnostunut hänestä ystävänäkin. Eikä mua häiritse, että voisin tykätä hänestä enemmänkin, miten se voisi silloin siis häiritä häntä? Aikuisia ihmisiä tässä kuitenkin jo ollaan niin luulisi tuon asian pystyvän käsittelemään. Enkä ainakaan itse voisi edes harkita seurustelua sellaisen ihmisen kanssa, josta en pitäisi vain ystävänäkin. Olen kuitenkin aistivinani, ettei vastapuoli mieluummin ehkä olisi kanssani tekemisissä. Se olisikin sitten kuin isku vyön alle jos hän onkin oikeasti tuota mieltä. Varsinkin kun en itse ole mitään sosialisoitumista koskaan ennen harrastellut ja ensimmäistä kertaa yritin luoda sellaista ihmissuhdetta jolle laitoin jotain painoarvoakin. Paljastin itsestäni luottamuksella ihan helvetisti, kun toinen vaikutti alkuun aidosti kiinnostuneelta ja kertoi itsekin asioita, joita ei ollut aiemmin kertonut kenellekään. Olin kuulemma niitä harvoja ihmisiä joille hän pystyy kunnolla avautumaan itsestään.

Myös ihmettelyketjuun sopivaa olisi, että onko naisilla yleensäkin kauhea tarve mielistellä? Esimerkiksi kerran sellainen tyttö, joka ei profiilissaan kertomansa mukaan siedä tunteilla leikkimistä, otti yhteyttä ja kehui omaa profiiliani lähes ylitsevuotavin sanakääntein, kertoi nimensä pyytämättä, pyysi omatoimisesti sähköpostiosoitetta, muttei kuitenkaan ikinä meilannut kovista lupailuista huolimatta, vaikka kertoi edelleen ehdottomasti seisovansa sanojensa takana. Pari muutakin vastaavanlaista tapausta on tullut vastaan, "profiilisi vaikuttaa tosi hyvältä ja suoraan sanottuna meissä taitaa olla aika samaa", muttei enää vastausta toiseen viestiin. Joskus joku sentään vastasi, että "suoraan sanottuna meillä ei taida olla paljoakaan yhteistä, mutta kiitos kuitenkin viestistäsi ja hyvää jatkoa". Voiko naisista sitten ottaa mitään tolkkua jos "meissä on paljon yhteistä" ja "meillä ei ole yhteistä" tarkoittavatkin samaa asiaa? Onko se naisten mielestä jotenkin kohteliaampi tapa sanoa, ettei kiinnosta, kun sanookin, että pidän sinusta tosi paljon ystävänä yms?
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Jopas ovat naisasiat yhtäkkiä mallillaan. Yksi tekstasi tunti sitten: "huomiseen ja pannaan sit kuin pikkuoravat, tällä himolla ei ole sanoja!" - emme ole koskaan keskenämme sitä harrastaneet. Ja puoli tuntia sitten muuan toinen tekstasi, jonka viime yönä kohtasin ensi kerran, (siten että taksijonossa menin vain eteensä seisomaan ja sanoin "ajattelin tämän niin, että me mennään tuolla taksilla sun luo". "Mennään vain", vastasi hän ja sitten menimme) että tulisin häntä huomenna hoitelemaan.

Ajattelin tehdä kompromissin ja pysytellä yksikseni kotosalla. Pesu- ja pyykkikonekin minulla jo on, niin mihin sitä tervekätinen mies naista tarvitsee. (hymiö)

Mies tarvitsee joskus saalistamista, eikä valmiita lihatiksille tuotuja jauhelihapaketteja.
 
Viimeksi muokattu:

scholl

Jäsen
EI saakeli!!!

Täytyy myöntää, että nyt täytyy antaa tunnustusta ja paljon!
Ykkösluokan naisia on taas pitkästä aikaa olemassa ja sellainen on oikeasti hemmetin mukava kun vertaa Suomen semikommareihin. Laittakaa muuten merkille, jos teette jotain yliopistotutkimusta niin tuo termi semikommunisti. Se pätee suurimpaan osaan naisista.

Joo. Hemmetin kiva tyyppi, aina iloinen. Todella pätevä ja keskustelee todella intohimoisesti liike-elämän asioista. Huomasin, että sitä jatkaa samaa lausetta melkein siitä, mihin toinen lopetti. Asunut Saksassa lapsuudessaan. Osaa sujuvasti saksan lisäksi italiaa, englantia ja ranskaa sekä espanjaakin. Siis miten oikeasti joku voi olla niin käsittämätön hyvä melkein kaikessa, kun vertaa normijengiin. Ihan käsittämättömän paljon piristää tällainen elämää.
 

muaddib

Jäsen
Suosikkijoukkue
Mimosanherkät Itkupillit ja Setämiehet
EI saakeli!!!
Joo. Hemmetin kiva tyyppi, aina iloinen. Todella pätevä ja keskustelee todella intohimoisesti liike-elämän asioista. Huomasin, että sitä jatkaa samaa lausetta melkein siitä, mihin toinen lopetti. Asunut Saksassa lapsuudessaan. Osaa sujuvasti saksan lisäksi italiaa, englantia ja ranskaa sekä espanjaakin. Siis miten oikeasti joku voi olla niin käsittämätön hyvä melkein kaikessa, kun vertaa normijengiin. Ihan käsittämättömän paljon piristää tällainen elämää.

Ja et pannut. Kunnon vässykkähinttarimeininkiä, varsinkin kun tarvitsee tulla johonkin nettipalstalle huokailemaaan, kuinka jälleen yksi lisääntymiskykyinen naaras jutteli sinulle vain kohteliaisuuttaan.
 

vsmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, ManU
Täytyy myöntää, että nyt täytyy antaa tunnustusta ja paljon!

Ne tunnustukset annetaan niin että mimmi huokaa, valot päällä, ilman peittoa, jos miehessä on yhtään munaa..
 

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
Ykkösluokan naisia on taas pitkästä aikaa olemassa ja sellainen on oikeasti hemmetin mukava kun vertaa Suomen semikommareihin.

Joo. Hemmetin kiva tyyppi, aina iloinen. Todella pätevä ja keskustelee todella intohimoisesti liike-elämän asioista. Huomasin, että sitä jatkaa samaa lausetta melkein siitä, mihin toinen lopetti. Asunut Saksassa lapsuudessaan.

Joo-o. Muistithan, että semi- ja täysikommariaate on ulkolaista tuontitavaraa tänne päin maailmaa. Otithan selvää, että kyseisen naisen (lähisukulaisissa) isoisovanhemmissa esmes ei löydy mitään Marxiin ja Engelsiin viittaavaa. Muistuttaisin, että tuota vihaamaasi vasemmiston aatetta löytyy yhä esmes Italiasta, Ranskasta, Saksasta, Iberian niemimaalta ja jopa Brittein saarilta. Kyseisen naisen isovanhemmat ovat saattaneet olla jollain tavalla mukana työväenliikkeessä. Myös naisesi vanhemmat ovat saattaneet olla aikanaan ns. älykkö-vasureita. Kauheata.

Toivottavasti naisesi lähisuku on tehnyt lähempää tuttavuutta Horthyjen, Salazarien, Francojen ja Mussoliinin aatemaailman kanssa. Iso pulssa olisi myös NSDAP-puolueen jäsenyys...

T: suomalaisen semikommarin kanssa seukkaava/lisääntynyt Holocaust
 

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970
Melkoinen "Patrick Bateman" juttujensa perusteella tämä nimimerkki scholl, mutta onhan noissa herran kirjoituksissa yksi ihan oikeasti hyväkin näkökulma, jota noudatan itsekin: Nimittäin se, että miksi ihmeessä pitäisi tyytyä yhtään vähempään, kuin mitä etsii ja mistä todella pitää/mitä arvostaa?

Itsekin olen sinkku hyvin pitkälti siksi, että olen sangen tarkkaan rajannut kriteerit sen suhteen, että millaisen naisihmisen kanssa voisin elämääni vakavammin kuluttaa. Minusta seurustelu pelkästään seurustelun takia on aika onttoa ja epäreiluakin, jos se toinen onkin pohjimmiltaan vain joku perus "mötkö" jota kohtaan ei mitään syvempää tunne. Yksin on tässä tapauksessa paljon parempi olla.

Ja PS. yliopistomaailmaa puolueettomalta kantilta nähneenä voin sanoa, että yllättävän monet suomalaiset naiset todellakin tuntuvat olevan asenteiltaan vasemmalle kallellaan. Eivät välttämättä äärilaidan herttakuusisia, mutta kuitenkin. Eli ehkä näissä "semikommari" väitteissä on jotain pohjaakin..?
 
Viimeksi muokattu:

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Ne tunnustukset annetaan niin että mimmi huokaa, valot päällä, ilman peittoa, jos miehessä on yhtään munaa..
Sehän riippuu ihan pelitilanteesta. Pelikirjaa sovelletaan siis sen mukaan, mikä on pelin tilanne. Liian aktiivinen hyökkäyspeli ei ihan alkuvaiheessa ole välttämättä hyväksi, vaan hieman ehkä kannattaa tunnustella vastustajan sommitelmia ja vasta sitten hyökätä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös