Mainos

Naisasiat

  • 7 594 819
  • 26 629

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Ei tietenkään, mutta ajatellaan nyt asia siten päin, että tutustuisit todella hurmaavaan ja mielenkiintoiseen mieheen. Sitten ennen pitkää osoittautuisi, että kyseinen kaveri onkin aivan totaalisen hurahtanut lintuihin. Hän omistaa monta kakadua ja papukaijan ja jauhaa niistä kaikki päivät ja elää niiden rytmin mukaan ja hössöttää niiden parissa. Lisäksi harkitsee vielä undulaatin hankkimista. Et voi väittää, etteikö sellainen rupeaisi jossain määrin vaivaamaan?
Tähän sen verran kommenttia, että ihminen jolle jokin asia on tärkeä (kuten esimerkkisi lintumiehelle), puhuu yleensä jo heti aluksi kiinnostuksensa kohteesta. Ja mitä omistautuneempi hän on asialle, sitä nopeammin se tulee ilmi - kuten Käyttäjänimettömän koirafriikki. Ei sellaista pitäisi hurmaavana, jos kiinnostuksen kohde on omasta mielestä epäkiinnostava.
 
Suosikkijoukkue
Vimpelin Veto, Roihuttaret, Kaljakylä Rangers, Fla
Mulle se, että naisella on 3 koiraa, on pahempi asia, kuin jos sillä olisi 3 lasta ja se olisi yh.
Jep. Mulle tuppaa riittämään, jos on yhtään minkäänlaista kotieläintä, mutta taas naisella olisi hyvä olla vähintään yksi lasta, jotta ymmärtää, mitä minun elämä on ja mielellään kaksi, ettei kuvitteliskaan enää tenavain hankkimista minun kanssa, minä olen kiintiöni jo suorittanut.
 

fewe0

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Senators
Nainen jätti minut hieman ennen joulua ja vieläkin haikailen hänen peräänsä. 4 viikkoa on jo kulunut. Nainen tuntuu aloittaneen kokonaan uuden elämän ilman meikäläistä ja vanhoja yhteisiä kavereita. Mikä neuvoksi?

Todella vahvoja tunteita häntä kohtaan, mutta nainen on välinpitämätön. Hän on silti jo kaksi kertaa langennut sanomaan rakastavansa minua. Ajauduimme myös suutelemaan viime viikolla. Näitä "lankeamisia" seuraa aina viikon täys hiljaisuus hänen osaltaan ja sitten kun taas jotain puhuu, niin ei tahdo olla missään yhteyksissä..

Viimeksi eilen on kohde sanonut, että tulee hakemaan tavaroitansa, mutta eipä ole näkynyt.

Onko tässä joku teoria mahdollisuus, että nainen hakee vain hieman etäisyyttä ja palaa vielä takaisin, vai pitäisikö minun jo pelätä, milloin sillä on joku uus eetvartti sen vierellä?

Naiset ovat kyllä kummallisia olentoja, siksi kai me niistä niin paljon pidetäänkin
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Nainen jätti minut hieman ennen joulua ja vieläkin haikailen hänen peräänsä. 4 viikkoa on jo kulunut. Nainen tuntuu aloittaneen kokonaan uuden elämän ilman meikäläistä ja vanhoja yhteisiä kavereita. Mikä neuvoksi?

Neuvoisin odottelemaan vielä ainakin vuoden ja jos fiilis on edelleen sama, kirjoita uudestaan.
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Nainen jätti minut hieman ennen joulua ja vieläkin haikailen hänen peräänsä. 4 viikkoa on jo kulunut. Nainen tuntuu aloittaneen kokonaan uuden elämän ilman meikäläistä ja vanhoja yhteisiä kavereita. Mikä neuvoksi?

Täydellinen väliinpitämättömyys. Jos nainen tulee takaisin, hän tulee, mutta nyt sinulta vaaditaan ns. "munaa" olla rohkaisematta mitenkään. Tuskin tuosta enää mitään tulee, koska ilmeisesti olet liian tylsä ja nuolet ko. naisen persettä. Tuo on pahin virhe mitä naisen kanssa voi tehdä ja naiset kyllästyvät liian nössöihin miehiin, jotka ovat ns. joojoo-miehiä.

Kun nainen tulee hakemaan tavaroitaan, pidä bileet jossa mielellään sinulla on jo joku ihailijanainen sylissä. Alkaa tuo vanha nainen miettimään hommaa ihan eri tavalla. Nyt hän pitää sinua vässykkänä ja ohjailee sinua miten haluaa, silloin kun hänellä ei ole muuta seuraa...
 

Trenchtown

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Hän on silti jo kaksi kertaa langennut sanomaan rakastavansa minua. Ajauduimme myös suutelemaan viime viikolla. Näitä "lankeamisia" seuraa aina viikon täys hiljaisuus hänen osaltaan...

Joko nainen on mielenterveysongelmainen, tai sitten hän pitää sinua tuolla lailla kiinni itsessään. Ei halua olla sinun kanssasi, mutta ei halua kenenkään muunkaan saavan kyseistä kunniaa. Sinun pitäisi nyt pysyä vahvana; älä ota yhteyttä äläkä näytä kiinnostustasi. Älä lepertele, älä pyydä takaisin, älä ole pahoillasi. Älä lähde pelaamaan mitään pelejä, vaan vaadi rehellisyyttä ja suoraa puhetta, siis jos tuollainen jahkailu jatkuu. Ja jos et saa suoraa vastausta, niin eteen päin elämän hangessa sitten vaan. Tuollaiseen tuleen ei kannata jäädä makaamaan.
 

Ender00

Jäsen
Todella vahvoja tunteita häntä kohtaan, mutta nainen on välinpitämätön. Hän on silti jo kaksi kertaa langennut sanomaan rakastavansa minua. Ajauduimme myös suutelemaan viime viikolla. Näitä "lankeamisia" seuraa aina viikon täys hiljaisuus hänen osaltaan ja sitten kun taas jotain puhuu, niin ei tahdo olla missään yhteyksissä..

Eipä tuossa mitään kummallista ole. Olet vain siellä naisen vaihtopenkillä varalla. Hän on jo aloittanut uuden elämän, etsii ja ehkä tapaileekin muita miehiä, mutta aina hänellä ei natsaa muiden kanssa, jolloin hän ottaa vaihtopenkiltä seuraavana jonossa olevan lohduttamaan itseään ja nostamaan itsetuntoaan.
 

fewe0

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Senators
Joo, kiitosta vaan kaikille.. Kyllä asiat oli itsellekkin näin hahmottonut. Katsellaan nyt päivä päivältä.. Luultavasti tilanne ei tästä miksikään muutu.

Sen jälkeen kunhan ne tavarat on vaihdeltu yms. niin sitten kyllä kaikki viimeisetkin siteet poikki tähän tapaukseen..

Kohti uusia seikkailuja
 

FutureHockey

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS - Connorit Bedard & McDavid
Tuohon nuuska keskusteluun sen verran puuttuen pienoisen. Ikää itsellä alta parinkympin (19), mutta kyllähän minäkin olen sen jo tajunnut siinä 12-vuoden iässä, että muiden luona / omassa mummolassa / muiden mummolassa käyttäydytään hyvin. Meidän mummo on rento kaikin tavoin, mutta ei itselle ainakaan tulisi mieleenikään heittää mälliä huuleen tai heittää tupakaksi.

Kerran olen (nyt jo entisen) tyttöystäväni vanhempien luokse mennyt pienoisessa humalan ja krapulan sekoituksen aiheuttamassa tilassa, mutta kyllähän sitä kadutti ja seuraavana päivänä kävin viemässä kukkapuskan emännälle ja pyytämässä anteeksi kummaltakin. Hävettää vieläkin tuo tapaus.
 

tinkezione

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pens, Ipa, Rod Weery
Eli se, että isäntäväen sanotaan olevan rentoa porukkaa, antaa oikeuden käyttäytyä kuin sika pellossa? Mielestäni hyvissä käytöstavoissa ei ole mitään pingottamista ja kun vanhoista ihmisistä on kyse, niin luulisi tollommankin ymmärtävän käyttäytyä asiallisesti. Etenkin, kun on kyse ensitapaamisesta.

Ei tässä ole kukaan puhunutkaan "kuin sika pellossa" elämisestä. Kaukanahan tuo alkuperäinen postaaja vielä siitä oli ja noin niin kuin suurilla mittakaavoilla en ole hyvistä käytöstavoista vieraisilla yleensä (oli ne sitten nuoria tai vanhoja) eri mieltä... Ilmeisesti olkiukkoja vastaan on paljon kivempi vääntää kuin alkuperäisen asian tiimoilta?
 
Viimeksi muokattu:
Kuun lopussa on ratkaisu erittäin todennäköisesti viimeistään selvillä. Silloin hänellä on koeaika töissä lopussa ja pitää tehdä ratkaisuja, että jääkö sinne vai tuleeko kotio. On alkanut kotiutumaan sinne, mutta toisaalta sydämessän meikäläinen on vielä 1.
Ja nythän kävikin jo niin, että likka laitto yhteyden poikki. Ei vaan kantti kestä pitää yhteyttä tänne samalla kun koittaa sopeutua sinne - tämän toisaalta arvasinkin. Sanoi kuitenkin, ettei vielä tiedä tuleeko sinne lopulta sopeutumaan vai mitä tapahtuu, mutta ilmoittelee kyllä sitten, jos tänne palaa.
Eli nyt tarttis sit vissiin koittaa keksiä jotain.
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Ja nythän kävikin jo niin, että likka laitto yhteyden poikki. Ei vaan kantti kestä pitää yhteyttä tänne samalla kun koittaa sopeutua sinne.

Aika heikolla hapella ollut neidon tunneperäinen sitoutuminen teikäläiseen alunpitäenkin, veikkaan. Ei hyödytä kauaa perään surkutella. Ilmeisesti korkeintaan 25-kesäinen friidu kyseessä? Se on tuossa vaiheessa niin, että tuskin se urasuuntautuneisuus on niin tärkeää, mutta ne uudet tuulet. Tunteiden kukka ottaa energiansa nyt uudelta suunnalta, kun on päässyt uuteen ympäristöön, uusien ja jännittävien ihmisten keskelle - sillä seurauksella että sä et ko. kukan mettä pääse enää tuoksuttaan.

Olisi mielenkiintoista kuulla, miten neito perusteli asiaa tarkemmin. Naiset kun ovat erittäin huonoja tässä :)
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Olisi mielenkiintoista kuulla, miten neito perusteli asiaa tarkemmin. Naiset kun ovat erittäin huonoja tässä :)

Kui? Minusta perustelu oli hyvä - keskittyykö haikailemaan ikävissään kotiin vai yrittääkö sopeutua uuteen ympäristöön. Miehet aina olettavat, että kyse on miehistä :)
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Ja nythän kävikin jo niin, että likka laitto yhteyden poikki. Ei vaan kantti kestä pitää yhteyttä tänne samalla kun koittaa sopeutua sinne - tämän toisaalta arvasinkin.

Jotain tällaista arvelinkin, kun kerroit että alussa olitte tunteja päivässä yhteydessä.

Aikaisemmin kerroin, että tällaisissa tapauksissa parhaiten toimii se, että sovitaan avoimesti, että molemmilla on vapaat kädet ulkomailla oleskelun aikana, ettei tarvitse vatvoa näitä juttuja. Toki tämä pätee vain pidempään oleskeluun tyyliin vuosi.

Exäni oli aikanaan kolme kuukautta opiskelemassa ulkomailla ja yhteydenpito oli aika rajallista. Soitin kerran viikossa ja kerran kolmen kuukauden aikana kävin moikkaamassa. Tuohon aikaan olimme asuneet jo pari vuotta yhdessä. Tosin tuohon aikaan ei mitään mesejä ollut, joten onhan se nykyään helpompaakin tuo yhteydenpito ja kaikki ovat tottuneet olemaan tavoitettavissa aina ja useamman välineen avulla.
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Kui? Minusta perustelu oli hyvä - keskittyykö haikailemaan ikävissään kotiin vai yrittääkö sopeutua uuteen ympäristöön. Miehet aina olettavat, että kyse on miehistä :)

Yleensä naiset eivät pysty sitä verbaalisesti käsittelemään, kun heidän tunnetiloissaan on tapahtunut kielteisiä muutoksia. Kohtaamiseen sijaan naiset selittävät täysin asian vierestä tai pakenevat kipeitä asioita kokonaan. Poikkeuksia toki on, mutta valittevan yleiseksi alkaa käydä.

Sekin on mahdollista, että kyse ei olekaan miehistä. Nostan hattua, mikäli näin on ;) Olen vaan saanut empiiristä näyttöä ihan riittävästi siitä, että maiseman muutos sekoittaa nuoren naisen pään, tavalla tai toisella. Usein miehet liittyvät siihen vahvasti.
 
Aika heikolla hapella ollut neidon tunneperäinen sitoutuminen teikäläiseen alunpitäenkin, veikkaan. Ei hyödytä kauaa perään surkutella. Ilmeisesti korkeintaan 25-kesäinen friidu kyseessä? Se on tuossa vaiheessa niin, että tuskin se urasuuntautuneisuus on niin tärkeää, mutta ne uudet tuulet. Tunteiden kukka ottaa energiansa nyt uudelta suunnalta, kun on päässyt uuteen ympäristöön, uusien ja jännittävien ihmisten keskelle - sillä seurauksella että sä et ko. kukan mettä pääse enää tuoksuttaan.

Olisi mielenkiintoista kuulla, miten neito perusteli asiaa tarkemmin. Naiset kun ovat erittäin huonoja tässä :)
No en tiedä siitä tunteiden heikkoudesta, kuitenkin meidän "säpinä" alkoi siinä vaiheessa, kun hänellä oli jo pitkään ollut suunnitelma valmiina ulkomaille lähtöä varten ja asiat sen mukaisessa järjestyksessä. Ja joo, vielä hetken on alta 25v. Ja sehän tässä on myös, että se ympäristö ei ole uus - eikä siellä osa ihmisistäkään niin uusia...
Eipä siinä tarkempia perusteluja tullut kyseltyä, koska tästä oli ollut puhetta aiemminkin, että hän tekee kuten parhaaksi näkee - ja nyt alkoi vaivaamaan, niin toimi sen mukaan. Sanoi kuitenkin vielä tunteita olevan ja että asiat eivät ole selviä, mutta ei pysty niitä selvittämäänkään näin.
..Aikaisemmin kerroin, että tällaisissa tapauksissa parhaiten toimii se, että sovitaan avoimesti, että molemmilla on vapaat kädet ulkomailla oleskelun aikana, ettei tarvitse vatvoa näitä juttuja. Toki tämä pätee vain pidempään oleskeluun tyyliin vuosi.
..
Niin, tässähän oleskeluaika on toistaiseksi x. Saapa nähdä miksi se sitten muotoutuu. Hänellä on kuitenkin tiettyjä siteitä nykyiseenkin olinpaikkaansa.
Ketjua kauan seuranneen näkökulmasta sinulla on hyvä ja avoin asenne tutustumiseen, mutta sitten tapahtuu aina jotain. Kalastustermein: kun täky on napannut niin tunnut kelaavan ja riuhtovan sitä saalista niin maan perkeleesti rantaa kohti.

Saan kirjoituksista kuvan innokkaasta ja suunnitelmallisesta (järjestelmällisestä?) tyypistä joka tutustumisvaiheessa aiheuttaa helposti vastapuolelle hieman liikaa pohdittavaa.
Niin, se riippuu hyvin paljon tapauksesta. Menneen vuodenkin aikana on ollut useita tuttavuuksia, joista ei ole liiemmin innostunut ja silloin toki omakin käytös on maltillista. Mutta pari kertaa on käynyt niinkin, että on todella tempautunut - tämä kyseinen tyttö siitä ylivoimaisena esimerkkinä - ja silloin ei järki päätä liiemmin pakota. Se tosin täytyy sanoa, että niin kävi molemmilla ja asiat kuitenkin etenivät omalla painollaan, joskin varsin vauhdikkaasti. Ja tässä tapauksessa myös aiheutin erittäinkin paljon pohdittavaa toiselle osapuolelle.

Eli joo, avoin on asenne yleensä, mutta todellinen kiinnostus herää harvoin. Joskus menee niinpäin, että itse laittaa jarruja, kun tyttö onkin tosi innostunut ja itse en niinkään, ja sitten varmasti joskus toisinpäinkin. En osaa sanoa onko kuitenkaan riuhtomista tms, voi ollakin, itsestä ei kuitenkaan tunnu siltä. Nää on jänniä juttuja. Ja mitä järjestelmällisyyteen tulee, niin muuten elämässä kyllä, mutta eipä näitä kontakteja tule enää hakemalla haettua- kaikki viimeisimmät ovat olleet sattumia.


Edit: En jaksa kirjottaa ny uutta viestiä taas samasta aiheesta, mutta tänään vein asian veitsenterälle ja katkes. Että semmonen vitun hienous tähän kohtaan. En tajua miks tarttee tavata noin vitun täydellisen mulle sopiva ihminen ja sit homman mennä vielä vituiks.
 
Viimeksi muokattu:

Crapbag

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, NY Rangers, Southampton, Fc Jazz, A's..
Ketjua kauan seuranneen näkökulmasta sinulla on hyvä ja avoin asenne tutustumiseen, mutta sitten tapahtuu aina jotain. Kalastustermein: kun täky on napannut niin tunnut kelaavan ja riuhtovan sitä saalista niin maan perkeleesti rantaa kohti.

Nää on kyllä vaikeita juttuja sivullisena koittaa sovittaa itseään toisen asemaan ja siihen mitä kaikkea taivaan ja maan väliltä siellä ihmissuhteissa tapahtuu. Ihmiset kun ollaan niin erilaisia ja nähdään/koetaan juttuja niin eritavalla.

Tavallaan voin samaistua VK:n fiilareihin jonkun verran ja myös myöntää omalla kohdallani todeksi tuon Sniperin arvion "kalastamisesta".

Toisaalta väitän olevani sen verran oppivainen, että tällä kertaa omassa jutussani en ole kelannut saalista mihinkään, lähinnä ite jäin lopulta koukkuun
ja pääsin taas nauttimaan näistä elämän ihmeellisyyksistä ja pyörteistä.

Ja olen kerran ollut yli 6v tasaisessa parisuhteessa, joten ei tämä niin vaikeaakaan pitäisi olla, nuo vuodet kun meni aika tasaisesti ilman töyssyjä. Väittäisin että aika paljon on tuurista(kin) kiinni nämä hommat, toiset ihmiset osaavat hyvin peittää tiettyjä piirteitä ja heikkouksiaan, joista pääsee jyvälle vasta siinä vaiheessa kun ekan kerran pitää alkaa setvimään jotain suurempia juttuja ja ongelmia. Joku sattuu saamaan kertaheitolla sen yksilön jonka pää kestää, etenkin ikävuosina n.20-30. Ja tosiaan, lisänä tähän soppaan voi heittää vielä matkan varrella sattuneet jutut, jotka voivat kesken kaiken vaikuttaa todella ikävästi.

Kun on tällainen suht helpolla lujaa kiintyvä yksilö, niin ihmettelemistä tosiaan riittää, sen on saanut huomata. Olisi hemmetin hienoa jos välillä osaisi ottaa tietyt jutut kevyesti, mutta aika hankalaa se vaan on. Mitä nyt on ihmisiin tutustunut ja ihastunut parin viime vuoden aikana, niin sanoisin että "ajattelevan miehen" osa ei ole kovinkaan helppo. Välillä tuntuu että ne aivot ois parempi säästää töihin ja kavereille, esittää vaikka sitten tyhmää muuten. Ei vaan, omana itsenään se on koitettava kaikin puolin tarpoa eteenpäin ja pikkasen pyöristellä kulmia sieltä täältä tilanteen mukaan.

Oma tilanteeni jossa tyttö vaatii aikaa alkaa olla suht rasittava, kyseessä on yksilö joka kyllä kertoo mikäli haluaa minusta eroon, joten sinällään tilanne ei ihan paska ole. Mutta ite kun tahtois elää täysillä niin väliaikainen(?) jarruttelu juuri kun juttu alkoi luistaa on aika harmillinen. Ongelman ydin on melko surulliset vanhat tapahtumat ilmeisesti liian lyhyen ajan päässä.
Noh, katellaan nyt hetkonen mihin tää menee, oon kuitenkin laskenut että tän eteen kantsii taas olla pikkasen kärsivällinen. Sen oon oppinut että en pommita ja kohella yhtään nyt. Toisaalta mitä oon myös koittanut oppia on se, että laittaisi myös oman itsensä joskus etusijalle eikä miettisi mitään muuta. Onneksi aina on duunit ja iltaduunit ja kova treenaaminen, siellä ei tarvi paljon päätään rasittaa!
 

solamnic76

Jäsen
Suosikkijoukkue
Carlos Tevez... siis punaistako pitää kumartaa?
Kyllä elämä taas heittelee, voi elämäni kevät.

Kaikkien elämäni naiskokemuksien jälkeen tuossa marraskuun alussa olin päättänyt että ENÄÄ koskaan, ikinä milloinkaan en myy sieluani saatanalle ja antaudu naisen kanssa parisuhteeseen. Olen itsenäinen, mukavuudenhaluinen, älykäs ja maailmaa herkin reseptorein seuraava mies. Yksikään nainen ei ole ollut tähän mennessä älyllisesti vertaiseni, ja olen aina joutunut mukautumaan ja tinkimään asioista parisuhteissa. Se on kasannut tyytymättömyyttä, joka on oireillut eri tavoin, kun sitä ei ole huomannut sisällään pitää. Yllättäen parisuhteet ovat aina päättyneet. Päätin pyhästi että mirkut on nähty.

En tiedä meneekö asiat universumissa niin, että kun on päättänyt jotain niin syvällä tasolla, että relaa ja on onnellinen, niin päätöksen testaamisesta tulee sitten universumille periaatekysymys. Tarkoitan että kun Solamnic76 moninaisen henkisen prosenssoinnin jälkeen päättää asua ja olla loppuelämänsä sitoutumattomana, niin jossain avaruudessa tähtien takana kuuluu iso "HAAA! KATOTAAS!".

Eipä siis tämän päätöksen jälkeen mennyt aikaakaan, kun muuttunut solamnic76 uudella "vittu mä en naisia kaipaa" aurallaan hehkui, hymyili ja oli onnellinen. Vaan viikon sitä kesti, ennenkuin kysäisin puolihuolimattomasti mahdollisuutta yöpyä erään pitkään tietämäni naisen luona Helsingissä, jotta voisin ostaa pojalleni joululahjoja isoista hienoista kaupoista. Tottakai tämä oli okei. Sanottakoon tästä naisesta se, että olen pitänyt sitä kummallisena, perusteellisena ja jollain tapaa rasittavanakin tapauksena. Ja se että tämä nainen oli poliittisesti vihreä, kertoi minulle kaiken tarpeellisen.

No pääsin hesaan, ja olin asennoitunut että yhden yön olen sohvalla siinä ja ajan kotia seuraavana päivänä. Odotti näet ryyppääminen perussuomalaisen ystäväni seurassa, ja vihreän naisen seurassa en aikonut olla pidempää kuin mitä on pakko. Vaan ilta olikin mielenkiintoinen, koska en missään nimessä halunnut tämän naisen pöksyihin, minun ei tarvinnut peitellä tai esittää mitään. Olin oma itseni, toki hyväkäytöksinen mutta keskusteluissa annoin tulla kaiken mitä ajattelin, mistä asiasta oltiinkaan keskustelemassa. Vaan perkele, tämä nainen ei suostunutkaan ottamaan julistuksiani vastaan noin vaan, vaan pisti älyllisesti argumentoiden vaiketa palautussyöttöjä, niin että minun oikein piti pistää parastani ja skarpata, etteivät argumenttini olisi sulaneet tomuksi.

Ai miten tarina jatkuu tästä? No seurustelen perkele.

ps. haista universumi paska
 

solamnic76

Jäsen
Suosikkijoukkue
Carlos Tevez... siis punaistako pitää kumartaa?
Ehkäpä on kohtuullista hiukan syventää edellistä kirjoitustani, sillä kyse ei suinkaan ole siitä, että en voisi elää ilman naisia ja että ajaisin aina uudestaan samaan miinaan. Ei, oikeasti olet tavannut ensimmäistä kertaa naisen, joka on mullistanut maailmain... ihan kokonaan muulla tavoin kuin tisseillä ja pimpillä.

Oman munkinpäätökseni (ok, olisin sallinut itselleni satunnaiset panot) oli todellakin pitkän ajatustyön tulos. Olin tähän ikään tajunnut, että minun on vaikea tinkiä minulle tärkeistä asioista ja olen hyvin dominoiva koska pidän itseäni älyllisesti ylivertaisena. Lisäksi en kestä pikkumaisuutta, turhamaisuutta tai epä-älyllisyyttä. Pääsääntöisesti naisten kotkotukset ja turhat motkotukset (kts. esimerkkejä alla) kuuluvat kategoriaan, mihin olin aika kyllästynyt. Olen ollut aina huono riitelemään, koska pääsääntöisesti riidat lähteävät idioottimaisista asioista.

Olin väsynyt selittelemään sitä, miksi minulla on kone täynnä pornoa. Tykkään piereskellä ja röyhtäillä, yleensä vieläpä siten että pyrin röyhtäilemällä muodostamaan sanoja. Ja pierastessa minulle on haaste saada kestämään suoritus mahdollisimman pitkään, sillä olen itseni kanssa kilpailuhenkinen. Olen aamu-uninen ja yleensäkin aamulla kuin perseeseen ammuttu karhu, ja tykkään valvoa myöhään. Minua ei kiinnosta keskustella diiibadaaboista, ja tarvitsen täsmällisiä tuoteiden nimiä jos kaupasta pitää jotain tuoda. (esim: ei riitä että ostoslapussa lukee salaattikastike, vaan siinä pitää lukea että onko se kreikkalainen, chili, puutarha- tai jokin muu etuliitteinen salaattikastike) Eli joiltain toiminnoiltani olen hyvinkin perinteinen mies. Niin ja jos kesällä kävelee nainen bikineissä ohi, katse kääntyy. Se on biologiaa. Seuraan urheilua, ja koen turhana piikittelynä sen jos minulta kysytään kesken liverpool-manumatsin, että "mitä järkeä tossakin on, aikuiset miehet jahtaavat palloa". Ja kalja on hyvää, ja otan kaljan kun siltä tuntuu, ja sen voi vetää ihan pullon suusta. Niin ja kaikkien vaatteiden ei aina tartte olla kaapissa, vaan siellä mistä ne saa nopeasti ja kätevimmin kun tarvii.

Mutta tää nainen, voi hyvänen aika... miehen kasvattama, sukupolvensa ainoa tyttö suvussaan. Varmaankin siksi ymmärtää miestä ihan täydellisesti eikä keskustele vihjein tai arvoituksin, vaan on suora. Tää nainen on aamu-uninen ja iltavirkku, ei tartte miestä absoluuttisesti mihinkään. Kiroilee välillä kuin rosvopäällikkö, mutta on salonkikelponen hieno rouva tarvittaessa. Aamulla lehden lukeminen on tälle naiselle pyhä toimitus, jolloin tätä ei kannata puhutella. Se ei kestä pikkumaisuutta, turhamaisuutta tai epä-älyllisyyttä ja lisäksi hän on oikeasti ihan saatanan älykäs. Inhoaa diibadaabaa. Ymmärtää miten mies toimii, ja älyää vaikkapa sen, että katsottuaan pornoa mies toimii fysiologisesti paremmin.

Niin ja ei ole mikään sotanorsu, vaan pieni matalaääninen nainen, jonka kiroilu säikäyttää linnutkin puusta. Vitun sexy.
 

Trenchtown

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS

Kysymys kuuluukin, että mitä vikaa kyseisessä naisessa sitten on? Että onko esimerkiksi ollut aikaisemmin mies tai kasvaako parta enemmän kuin sinulla? Samaa sarjaa lumimiehen ja Nessien kanssa. Moni väittää nähneensä ja juttua liikkuu, mutta vedenpitäviä todisteita näiden olemassaolosta ei ole kenelläkään.

Vakavasti, onnea. Jos tuollainen on vastaan kävellyt (siis nainen), niin kannattaa varmaankin pitää kiinni.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös