Totaalisen paskana
Otsikko kuvaa lyhyesti ja ytimekkäästi oloani tällä hetkellä. Tyttöystävä jätti viimeviikolla ns. täysin puun takaa, ja aika sen jälkeen on ollut yhtä helvettiä. Ajallisestihan me ei keretty seurustelemaan ku nelisen kuukautta, mutta jotenki tää ero tuntuu täysin järjettömältä..kaikki meni todella hyvin, ja me nautittiin toistemme seurasta muidenkin mielestä silminnähden helvetin paljon.
Koko eroprosessi lähti liikkeelle, ku tyttöystäväni lähti reilu viikko sitten työpaikan kustantamalle 5 päivän virkistysreissulle etelään. Reissusta kotiuduttuaan hän pyysi minut luokseen, ja kertoi että oli matkan aikana "herännyt" siihen kuinka ihanaa on vaan olla ja mennä miten tykkää, ja meidän suhteen jatkaminen olis hänelle itsensä kusettamista. Oli kuulemma kesällä kokenut samanlaisen tunteen jossain vaiheessa, mut oli sitten jotenki työntäny sen taka-alalle enkä mä tietenkään huomannu sillon mitään semmosta. Väkisinkin sillä hetkellä mulle hiipi mieleen et jos tyttöystäväni on mennyt pettämään mua siellä matkalla, ja haluaa sen takia erota, mutta asiasta asiallisesti kysyessäni sain kielteisen vastauksen. Jotenki musta vaan tuntuu että kyllä siellä jotain on tapahtunu ku kahtena ensimmäisenä päivänä läheteltiin vielä puolin ja toisin normaaleja "mulla on hirvee ikävä sua" viestejä, mutta loman kolmantena päivänä viestit muuttui täysin jos hän niihin edes vastasi. Muutenkin erottuamme hän on muuttunut helvetin kylmäks mua kohtaan, ja kaiken huippuna toissailtana ku puhuttiin puhelimessa musta tuntu et hän suhtautuu koko eroon enemmän tai vähemmän välinpitämättömästi ja vähät välittää siitä kuinka vitun pahalta musta tuntuu 24/7. Laitan tähän vielä suoran lainauksen kyseisestä puhelinkeskustelusta (tämä siis exäni suusta): "..kun mä oon tehny päätökseni, ja me ei olla enää yhdessä niin mitä väliä sillä eron syyllä loppujen lopuks on?.."
Kaikenkaikkiaan helvetin sekasta tekstiä, mut oli vaan pakko tulla avautuun. En pysty paremmin kertomusta jäsentelemään.
Saatana. Sattuu aivan vitusti. Oon yrittäny puuhastella kaikennäköstä, mut mistään ei oikein tuu mitään. Öitä en sais nukutuks ilman kemiallista apua. Ainut mitä toivon on etten kuule, enkä varsinkaan näe exääni nyt ihan vähään aikaan.