Naisasiat

[Fordél]

Nyt en todellakaan tiedä mitä tehdä, joten toivon että palstaveljet ja -siskot osaisivat neuvoa tässä tilanteessa. Eli mitä minun kannattaisi tehdä? Kaikki mahdolliset vinkit otetaan vastaan, koska on sen verran ihana tyttö kyseessä.. Kiitos jo etukäteen

Jaa-a. Kimurantti tilanne kun käsissä on hieno tapaus, mutta tunteet eivät tällä hetkellä riitä. Tässä herää nyt tietenkin kysymys, että onko ollut mitään virityksiä muihin naisiin? Siis en tarkoita mitään pettämistä vaan että onko vaikka tullut jostain vähän merkkiä, että kysyntää olisi? Tällainen toisten naisten mukaantulo kuvioihin laskee usein sen nykyisen naisen pisteitä.

Saukko A. tuossa nosti hyvin esille myös tuon alkuhuuman loppumisen eli voisiko olla niin, että kun perhoset on vatsasta lähteneet pois, ei kyseinen tyttö enää jaksakaan kiinnostaa?

Vaikea tapaus tosiaan, mutta kun kyseessä on kuitenkin hieno tyttö niin kannattaa olla varovainen ja miettiä rauhassa mitä haluat. Toisaalta kannattaa olla rehellinen sekä itselleen että hänelle. Jos kerran tunteet eivät riitä seurusteluun niin on kaikkien osapuolten kannalta hyvä, että homma loppuu vaikka se tekisi toiselle kuinka pahaa. Olet siinä tukena ja hoidat asiat sivistyneesti naama naama vasten ja puhutte asiat halki niin se ero ei ole ehkä niin kivulias.

 

[benicio]

... tyttö on aivan loistava. Mitään riitoja ei ole ollut, ei valita turhasta tai oikeestaan mistään. Antaa omaa tilaa ja ymmärtää, että haluan olla välillä myös kavereideni kanssa. Nätti, fiksu, mukava, luonnollinen eli ei esitä turhaan jne...
...ihana tyttö kyseessä..

Wat was tö kyöstön?

Eli mitä helvettiä? Sulla on nainen joka on kaunis, tulette hyvin toimeen, välität hänestä, ja sitten meinasit dumpata sen?

Kuten Saukka A. tuossa toteaa, niin hiukan tosiaan vaikuttaisi siltä, että alkuhuuma on vain laantunut, ja nyt tarttis alkaa sitten oikeesti oleen sen kaa, niinquxd, tai jotain. Yritäpä.

Et sä parempaa kuitenkaan saa, joten mieti poika, mieti.

 

[pernaveikko]

Vaikea tapaus tosiaan, mutta kun kyseessä on kuitenkin hieno tyttö niin kannattaa olla varovainen ja miettiä rauhassa mitä haluat.

Toivottavasti et tarkoita rauhallisuudella käytettävissä olevaa ajanmäärää. Sitä nimittäin ei ole paljon.

Tuo ei vain saa mennä niin, että dimmu mietiskelee jouluun asti ja seurustelee puolivaloilla. Toivottavasti tyttö ymmärtää lähteä menemään ennen sitä.

Benicio sen sanoikin miten asia on. Mieti, poika, mieti, mutta tee se vain nopeasti.

 

[Väsyneet Kädet]

dimmu:
-haluatko olla sen tytön kanssa vai et? Kyllä, sinä tiedät tähän vastauksen.
-Olisitko mieluummin jonkun muun kanssa tai yksin? Tiedät tähänkin vastauksen. Edit: Pätevänä syynä ei tulee pitää säännöllistä pimpinsaantia. Joo, ohan se kivaa, mutta ei silti.

Toimi sen mukaan. Kuten ylläkin on sanottu, toimi myös nopeasti. Todella vittumaista sitä mimmiä kohtaan, koska häntä todnäk nytkin jäytää se, että sulla on alkanu vähän "viileneen".

 

[Fordél]

Toivottavasti et tarkoita rauhallisuudella käytettävissä olevaa ajanmäärää. Sitä nimittäin ei ole paljon.

Tuo ei vain saa mennä niin, että dimmu mietiskelee jouluun asti ja seurustelee puolivaloilla. Toivottavasti tyttö ymmärtää lähteä menemään ennen sitä.

Benicio sen sanoikin miten asia on. Mieti, poika, mieti, mutta tee se vain nopeasti.

Ei ole todellakaan oikein antaa toisen odottaa niin kauaa vaan tarkoitin, että rauhassa miettii mitä haluaa ettei tee liian hätäisiä päätöksiä. Juuri esittämällä itselleen noita kysymyksiä mitä Väsyneet Kädet tuossa laittoi, tulee se vastaus varmasti itselle yhä selvemmäksi. Jossain se vastaus siellä itsessä on, mutta se pitäisi nyt vain kaivaa esiin.

 

[dimmu]

Kiitokset vinkeistä!

Kysehän todennäköisesti itselläni on siitä, että en vielä halua alkaa seurustelemaan ns. "kunnolla." Siis alkuhuuma ohi..? Eli siis tarkoitan, koska olen vielä aika nuori, 18, että haluaisin seurustelusta jo semmoista "aikuismaista." Tyttöhän on siis kaikin puolin loistava, mutta jos ei kiinnostus ole 100% niin eiköhän ole parempi että jatketaan eri teillä. Asiasta olen puhunut jo hänen kanssaan muutamaankin otteeseen, ja hän on sanonut, että katson rauhassa ja hänellä ei ole kiire jne.. Tottakai hän haluaa, että en syyskuuhun asti mieti ja sitten sano päätöstäni, enkä minäkään niin halua.

Ja Väsyneet Kädet, ei se pimpin saanti siinä suhteessa se tärkein homma ole.. Sitä saa kyllä muualtakin. ;)

No mutta katselen tässä nyt. On kyllä ristiriitaiset fiilikset. Välillä on ikävä ja välillä ei tekisi mieli tavata vähään aikaan. Tai no ikävä on kyllä koko ajan. Tänään on ollut parempi päivä.. Ja olo kyllä on parantunut tässä viime aikoina siitä, mitä se oli. Toivotaan, että tässä käy hyvin.

 

[kamik]

Kysehän todennäköisesti itselläni on siitä, että en vielä halua alkaa seurustelemaan ns. "kunnolla." Siis alkuhuuma ohi..? Eli siis tarkoitan, koska olen vielä aika nuori, 18, että haluaisin seurustelusta jo semmoista "aikuismaista." Tyttöhän on siis kaikin puolin loistava, mutta jos ei kiinnostus ole 100% niin eiköhän ole parempi että jatketaan eri teillä. Asiasta olen puhunut jo hänen kanssaan muutamaankin otteeseen, ja hän on sanonut, että katson rauhassa ja hänellä ei ole kiire jne.. Tottakai hän haluaa, että en syyskuuhun asti mieti ja sitten sano päätöstäni, enkä minäkään niin halua.


No mutta katselen tässä nyt. On kyllä ristiriitaiset fiilikset. Välillä on ikävä ja välillä ei tekisi mieli tavata vähään aikaan. Tai no ikävä on kyllä koko ajan. Tänään on ollut parempi päivä.. Ja olo kyllä on parantunut tässä viime aikoina siitä, mitä se oli. Toivotaan, että tässä käy hyvin.

Et ilmeisesti halua sitoutua toiseen ihmiseen, mikä on iän puolesta täysin ymmärrettävää. On kuitenkin se "paras" (lue: juuri täysi-ikäinen) aika nuoruudesta, jolloin on hyvä hieman antaa aikaa itsellesi ja katsella maailman menoa. Parempi pistää vaikka nuoruus pilalle, kuin jättää se käyttämättä "pakkoseurustellessa". Nuori mies ja terveet kädet, mihin sä naista tarvitset =).

Oikeasti kuuntelet itseäsi ja sydäntäsi ja toimit sen mukaan. Mikään suhde tuskin tuntuu taivaalliselta viikosta, kuukaudesta tai vuodesta toiseen. Arki tulee aina.

 

[Fordél]

Kysehän todennäköisesti itselläni on siitä, että en vielä halua alkaa seurustelemaan ns. "kunnolla." Siis alkuhuuma ohi..? Eli siis tarkoitan, koska olen vielä aika nuori, 18, että haluaisin seurustelusta jo semmoista "aikuismaista."

Kaikella kunnioituksella niin tuossa iässä se seurustelu tuskin on ihan niin aikuismaista kuin vanhemmalla iällä, jolloin aletaan jo miettiä tosissaan, että olisiko tässä se kenen kanssa sitä haluaisi viettää lopun elämäänsä. Tuossa vaiheessa se todellinen sitoutuminen on yleensä vaikeaa kun elämässä tapahtuu niin paljon kaikkea ja muutoksia tulee solkenaan (armeija, opiskelut, uusi asuinpaikka jne.). En halua mitenkään väheksyä suhdettanne, sillä kyllähän osa tuossa iässä aloitettu suhde johtaa vaikka mihin, mutta paljon suurempi osa katkeaa jossain vaiheessa.

Joka tapauksessa ei kannata ottaa mitenkään turhan vakavasti tuota seurustelua tuossa vaiheessa. Jos kyseisen tytön kanssa on hyvä olla ja hommat sujuu niin kannattaa ehkä vielä kattoa tuota korttia vähän pidempään. Ei se nuoruus mene seurustelusta pilalle. Mutta sen sijaan jos tunnet selkeesti, että ei se tästä mihinkään kehity niin laita ihmeessä poikki. Tärkeintä on, että on rehellinen itselleen ja sille toiselle. Näin olet ilmeisesti ollutkin kun olet jo asiasta puhunut, joten sillai on pullat hyvin uunissa. Turha tuntea mitään syyllisyyttä asiasta jos kerran on rehellinen.

Jep olipas sekavaa tekstiä, joten parempi varmaan lopettaa tähän.

 

[Chiesa di Totti]

Viikonloppuna on pakko vetää pää täyteen. Muuten kuolen ikävään.

Mielenkiintoinen lause. Oletkohan edes valmis seurustelemaan ja sinut itsesi kanssa koska koet tuollaisia tunteita mitä kirjoitit? Miksi ikävä pitäisi turruttaa? Kannattaisi ennemmin käsitellä asioita ja miettiä mistä nuo tunteet johtuvat. Ei viinalla kannata asioita ratkaista, masennut vaan enemmän. Puhu ystävillesi ja hae vuorovaikutusta.

Aikoinaan ekassa suhteessa oli itselläkin ylivoimakas ikäväntunne ja se kyllä johtui itsestä ja siitä mitä oli sisällä käsittelemättä. Yritin elää toisen kautta ja en ollut onnellinen enkä sinut itseni kanssa.

 

[dimmu]

Kaikella kunnioituksella niin tuossa iässä se seurustelu tuskin on ihan niin aikuismaista kuin vanhemmalla iällä, jolloin aletaan jo miettiä tosissaan, että olisiko tässä se kenen kanssa sitä haluaisi viettää lopun elämäänsä... ... En halua mitenkään väheksyä suhdettanne, sillä kyllähän osa tuossa iässä aloitettu suhde johtaa vaikka mihin, mutta paljon suurempi osa katkeaa jossain vaiheessa.

Joka tapauksessa ei kannata ottaa mitenkään turhan vakavasti tuota seurustelua tuossa vaiheessa. ...

Tuota juuri tarkoitan, mitä sanot. Eli en halua vielä sitoutua liikaa, koska todennäköisesti se joskus menee kumminkin poikki. Erittäin pieni todennäköisyys että 60-vuotiaana hän on vierellä. Mutta tottakai kannattaa nyt hetken aikaa katsoa, alkaako suhde paranemaan vai ei. Mutta lähinnä siitä on kiinni, että haluanko "tuhlata" aikaani hänen kanssaan, jos esim 2kk päästä minua ei kiinnosta yhtään. Tai häntä, eihän sitä ikinä tiedä. Eihän tämä mitään tuhlausta tietenkään ole, mutta you know...

Mutta enköhän tästä jotenkin selviä. Ei tähän elämä kaadu. Ja jos poikki menee, niin menee. Semmoista elämä on.

 

[Väsyneet Kädet]

Tuota juuri tarkoitan, mitä sanot. Eli en halua vielä sitoutua liikaa, koska todennäköisesti se joskus menee kumminkin poikki. Erittäin pieni todennäköisyys että 60-vuotiaana hän on vierellä. Mutta tottakai kannattaa nyt hetken aikaa katsoa, alkaako suhde paranemaan vai ei. Mutta lähinnä siitä on kiinni, että haluanko "tuhlata" aikaani hänen kanssaan, jos esim 2kk päästä minua ei kiinnosta yhtään. Tai häntä, eihän sitä ikinä tiedä. Eihän tämä mitään tuhlausta tietenkään ole, mutta you know...

Mutta enköhän tästä jotenkin selviä. Ei tähän elämä kaadu. Ja jos poikki menee, niin menee. Semmoista elämä on.

Tämä kertoo ainakin minulle kaiken oleellisen. Tai niin se toimii aina omalla kohdallani.
Parahin dimmu. Kun löydät sopivan rauhallisen hetken päivästäsi, otat ihan rempseästi vaan ballsit kouraan, lepuutat ja tunnustelet niitä siinä hetken, jopa parikin. Jesh, siinä ne nyytit on.
Sitten rimpautat sille misulle, että tänään ois hyvä nähdä ja keskustella. Sitten kun näette, kerrot hänelle, että nyt on parempi jatkaa eteenpäin erillään. Jos tulee tiukka paikka, niin muistelet vaan sitä tuntumaa, kun ne säkit on siinä kourassa, siitä saa voimaa. Koska se on ainoa mitä sulta nyt puuttuu; kykyä viedä läpi se päätös, minkä olet jo sisäisesti tehnyt.
Sää oot vasta 18v - kyllä, te tulette eroamaan jossain kohtaa. Joten tehkää se, ennen kuin jompikumpi (todnäk sinä) tekee jotain tyhmää ja loukkaa pahemmin toista.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Eli en halua vielä sitoutua liikaa, koska todennäköisesti se joskus menee kumminkin poikki.

Jos edes tuollaisia vakavissasi mietit, niin silloin kannattaa lopettaa seurustelu saman tien. Mikäli ilmaisusi ei sittenkään kuvannut ajatuksiasi hyvin, mieti vielä kertaalleen mitä oikein haluat. Millainen yhdessäolo vastaa toiveitasi seurustelusta, ja millaisen ihmisen kanssa haluat seurustella?

Päätellen iästäsi ja riviesi välistä, et liene ainakaan näin vakavasti vielä ehtinyt kenenkään kanssa seurustella? Jotkut puhuvat ensimmäisen vakavan suhteen aiheuttavan nuorella iällä jonkinlaisen "shokin". Tiiviimmän seurustelun aloittaminen merkitsee nuorena aina jonkinlaista elämänmuutosta. Voi tuntua että asiat etenevät liian nopeasti, eikä tapahtumien suunta oikein ole tiedossa. Vähän kuin ei oikein olisi tilanteen herra. Seurustelu on todennäköisesti rikkonut vanhat rutiinit, ja vapaa-ajan käyttö on mennyt uusiksi. Nämä ajatukset voivat vaivata mieltä vaikka seurustelukumppani olisi kuinka sopiva ja täydellinen tahansa.

Mutta lähinnä siitä on kiinni, että haluanko "tuhlata" aikaani hänen kanssaan, jos esim 2kk päästä minua ei kiinnosta yhtään.

Jos yhdessäolo ylipäätään miellyttää, niin silloin kukaan täysijärkinen ihminen ei pelkää sitä että suhde kenties saattaa lerpahtaa jossain tulevaisuudessa. Jos ajatukset kulkevat tuota rataa, niin silloin jotain on pielessä jo nyt.

Voiko kohdallasi olla kyse siitä, että pelko kiinnostuksesi mahdollisesta lopahtamisesta toiseen ihmiseen ei olekaan todellinen ongelmasi? Sen sijaan et ehkä ole tällä hetkellä sellaisessa moodissa, että seurustelun aloittaminen tai jatkaminen kenenkään kanssa on ajankohtaista. Muuttuisiko tilanne jos sen tytön tilalla olisi joku muu? Jos kyllä, niin lopeta tuo suhde ja ryhdy katsomaan eteenpäin. Reilumpaa teille molemmille kuin pitkittää vääjäämätöntä. Jos taas ei, niin ottakaa vaikka pieni aikalisä siihen seurusteluunne. Tapaatte sitten vaikka muutaman viikon päästä seuraavan kerran.

 

[scholl]

Putoan viikonlopun aikana kahden muijan tilanteesta nollaan. Toinen lentää la-iltana ja toinen su-aamuna pois. Jännä nähdä joutuuko lähtemään jonnekin mestoille, jotta naiset voivat sitten oikein toisissaan minua pokailla.

 

[julle-jr]

Jännä nähdä joutuuko lähtemään jonnekin mestoille, jotta naiset voivat sitten oikein toisissaan minua pokailla.

Mitä tarkoittaa "mestoille"? Miksi joutuisi lähtemään?

 

[Buddha]

Jännä nähdä joutuuko lähtemään jonnekin mestoille, jotta naiset voivat sitten oikein toisissaan minua pokailla.

Niin, asiaahan voisi lähestyä myös siltä kantilta, että mitä maailman naiset oikein menettävätkään mikäli et lähde?

Edit... Legendoja ja urbaanitarinoita syntyy vain tekemällä ja uhrautumalla!

 

[banaaninviljelijä]

Jaa-a. Pikkuhiljaa sitä alkaa uskomaan, että hän on tosiaankin poistunut elämästäni ja jopa vähän tottumaan tähän tilanteeseen. Mutta se minua vielä rassaa ja kovasti, että missähän vaiheessa olen poistunut junasta ja miksi? Siitä kun minulla ei ole oikein minkäänlaista käsitystä.

 

[muaddib]

Jännä nähdä joutuuko lähtemään jonnekin mestoille, jotta naiset voivat sitten oikein toisissaan minua pokailla.

Veikkaan, että ei ihan hirveästi ole pelkoa.

muaddib

 

[Fordél]

Jaa-a. Pikkuhiljaa sitä alkaa uskomaan, että hän on tosiaankin poistunut elämästäni ja jopa vähän tottumaan tähän tilanteeseen. Mutta se minua vielä rassaa ja kovasti, että missähän vaiheessa olen poistunut junasta ja miksi? Siitä kun minulla ei ole oikein minkäänlaista käsitystä.

Varmasti auttaisi ylipääsyä kun saisi vastaukset noihin kysymyksiin eli ehkä olisi paikallaan kysyä niistä vastapuolelta.

 

[Trenchtown]

Varmasti auttaisi ylipääsyä kun saisi vastaukset noihin kysymyksiin eli ehkä olisi paikallaan kysyä niistä vastapuolelta.

Voihan sitä kysyä, mutta ei se välttämättä halua kertoa. Mulle kävi niin, että yritin pari kertaa jankata tuonkaltaisiin kysymyksiin vastauksia ja kyllä niitä sainkin, mutta sellaisia, joiden tiedän ainakin osaksi olevan valhetta. Ehkä hän ei vaan vieläkään voi minulle puhua asiasta rehellisesti. Tiedä sitten, että häpeääkö tekojaan, vai eikö vaan voi kohdata itseään ja tekemisiään puhumalla asiasta rehellisesti minun kanssani.

 

[Ted Raikas]

Varmasti auttaisi ylipääsyä kun saisi vastaukset noihin kysymyksiin eli ehkä olisi paikallaan kysyä niistä vastapuolelta.

Kokemuksieni mukaan sieltä voi tulla kaikenlaista ympäripyöreätä, joka oikeastaan enemmän lisää niitä kysymyksiä, kuin antaa niitä vastauksia. Tiedän sen tunteen, että haluaisi saada täyden selityksen, miksi asiat meni miten meni. Sitä vaan ei aina saa. Senpä takia asia pitäisi itsekseen vähitellen unohtaa ja siirtyä eteenpäin.

Kaikkia vastauksia asioihin ei elämän aikana saa, kun ei niihin aina selkeitä vastauksia välttämättä olekaan. Etenkin kun puhutaan tunteista, liikutaan niinkin abstrakteissa ja monella tapaa vaikeasti määriteltävissä asioissa, ettei niiden kantajatkaan osaa syitä määritellä. Vaikka haluaisikin kertoa, miksi joku on niin kuin on, niin ei löydy oikeita sanoja.

 

[Veijari]

Taidan olla jokin idioottimagneetti tai sitten naiset muuttuvat ääliöiksi oltuaan riittävän kauan minun seurassani. Kolmas vaihtoehto on se että vika on minussa, mutta tätähän en hevillä niele.

Nykyinen akka, siis vaimoni, sai viime yönä kohtauksen. Olin viikonloppuna eräällä leirillä mukuloita (juniorijalkapallojoukkuetta) kaitsemassa ja olin ilmoittanut, että tulen vasta sunnuntai aamuna himaan, tai ainakin omasta mielestäni ilmoitin. La-su välisenä yönä akka oli soittanut puhelimeeni valehtelematta 30 kertaa (puhelimeni oli äänettömänä) ja tekstiviestit olivat muotoa; vitun homo, missä olet, vastaa!!!. Aamulla kun heräilin, luin nuo viestit ja soitin akalle, joka aamun avauksessaan ilmoitti, että papin aamenet palakoon helvetissä, se on loppu nyt.

Siinä sitten vähän H.Moilasena ihmettelin, että mistä nyt tuulee. En kuulemma ollut kertonut että olen yön poissa kotoa. Sain ohjeet että tavarat saa noutaa rappukäytävästä ja yhtäkään yötä en enää vietä tässä kämpässä.

Nooh, osa uhkauksista on jo nyt kumoutunut, sillä kirjoittelen tätä viestiä tutulla keittiön pöydällä. Ensi yö menee varmaan kuitenkin sohvalla nukkuessa. Tekisi mieli suorastaan aloittaa pieni piilovittuilu vaimolle ja kysyä, että mistä niitä avioerohakemuksia voi noutaa, Kelasta vai? Voi olla oman terveyden kannalta kuitenkin parempi pysyä tämä ilta hiljaa ja tissutella tätä bisseä vaan ja surffailla netissä.

Vitsit vitseinä. Todellisuudessa vituttaa aika rankasti tuollainen käytös. Heti kun tulee vastoinkäymisiä tai tässä tapauksessa väärinkäsityksiä niin ollaan uhkailemassa rankimmalla kädellä, kuten suhteen lopettamisella. Ei mitään mahdollisuutta että asioista voisi keskustella täysipäisen ihmisen tavoin. Joko olen täysin sokea omalle käytökselleni ja kohtelen häntä kuin rukkasta tai sitten tälläkin naisella on todella vaikeata puhua asioista. Ei nimittäin ole ensimmäinen tapaus kohdallani kun asioita "sovitaan" huutamalla ja ovia potkimalla. Minä taas haluaisin puhua asiat heti selväksi juurta jaksain enkä viettää montaa päivää mykkäkoulua.

Noh, jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, ensi torstaina seuraavan kerran jutellaan asiallisesti ruokakaupan ostoslistasta ja perjantai iltana sovintopanot. Ankea alkuviikko joka tapauksessa tiedossa.

ps. Sovintopanot on muuten usein melkoisen hyvää seksiä. Onko siinä sitten normaalia enemmän panosta ja tunnetta mukana, en tiedä?

 

[Ender00]

Nykyinen akka, siis vaimoni, sai viime yönä kohtauksen. Olin viikonloppuna eräällä leirillä mukuloita (juniorijalkapallojoukkuetta) kaitsemassa ja olin ilmoittanut, että tulen vasta sunnuntai aamuna himaan, tai ainakin omasta mielestäni ilmoitin. La-su välisenä yönä akka oli soittanut puhelimeeni valehtelematta 30 kertaa (puhelimeni oli äänettömänä) ja tekstiviestit olivat muotoa; vitun homo, missä olet, vastaa!!!. Aamulla kun heräilin, luin nuo viestit ja soitin akalle, joka aamun avauksessaan ilmoitti, että papin aamenet palakoon helvetissä, se on loppu nyt.

Siinä sitten vähän H.Moilasena ihmettelin, että mistä nyt tuulee. En kuulemma ollut kertonut että olen yön poissa kotoa. Sain ohjeet että tavarat saa noutaa rappukäytävästä ja yhtäkään yötä en enää vietä tässä kämpässä.

Kyllähän tuo kuulostaa melkoiselta ylireagoinnilta. Tosin onhan tässä ainakin kaksi vaihtoehtoa.

a) Joko nainen tosiaan on piilevä psykopaatti, joka voi räjähtää tuollaisista täysin mitättömistä asioista, joita pystyy päänsä sisällä paisuttelemaan täysin ulos kehyksistään.

tai

b) Hän käyttää tuota tekosyynä ja hakee tietoisesti parisuhteenne lopettamista. Tällöin syyt lienevät jossain ihan muualla, mutta käyttää tilaisuutta hyväkseen ja ratsastaa tuolla keppihevosella nyt kohti itselleen mieluisaa ratkaisua.

Toki hän voi olla myös vain raivoisan mustasukkaista tyyppiä, joka toki osin sopii tuon kohdan a alle, mutta usein mustasukkaisimmat ovat mustasukkaisia siitä surullisesta syystä, että ovat jo itse menneet osaltaan jotain ikävää tekemään ja projisoivat sen sitten kumppaniinsa.

 

[AnaMasa]

tai

Olen nyt varmaan ekaa kertaa "vihollisen" puolella tässä ketjussa, mutta jos puoliso tosiaan jättäisi tulematta kotiin ilmoittamatta etukäteen, niin kyllä siinä saattaisi naama palaa ihan terveeltäkin ihmiseltä. Kyse voi olla mustasukkaisuuden lisäksi ihan aidosta huolesta, että onko jotain sattunut. En kyllä pitäisi mustasukkaisuusreaktiotakaan tässä tapauksessa (yö pois) mitenkään mielisairaana "raivoisana mustasukkaisuutena". Ensireaktion voimakkuus on toki oma lukunsa, mutta ymmärrän kyllä senkin.

 

[V-man]

Olen nyt varmaan ekaa kertaa "vihollisen" puolella tässä ketjussa, mutta jos puoliso tosiaan jättäisi tulematta kotiin ilmoittamatta etukäteen, niin kyllä siinä saattaisi naama palaa ihan terveeltäkin ihmiseltä. Kyse voi olla mustasukkaisuuden lisäksi ihan aidosta huolesta, että onko jotain sattunut. En kyllä pitäisi mustasukkaisuusreaktiotakaan tässä tapauksessa (yö pois) mitenkään mielisairaana "raivoisana mustasukkaisuutena". Ensireaktion voimakkuus on toki oma lukunsa, mutta ymmärrän kyllä senkin.

Mutta jos mies on uskottavasti todistanut olleensa jossain junnujen futisturnauksessa, niin eikös vaimon pitäisi olla iloinen asiasta eikä jatkaa pyhää sotaansa?

 

[Squit]

No naiset on välillä mitä on. Itse olen saanut samantyyliset huudot, kun nukuin pitkiä päikkäreitä ja en täten vastannut naisen soittoihin ja tekstiviesteihin. Naisilla tulee näitä kohtauksia, kun tarvitsee saada mussu langan päähän, ihan muuten vaan. Sitten jos ei ensimmäiseen yhteyden ottoon vastata niin sieltä voi tulla mitä vain. Silloin kun nainen haluaa tietää missä olet ja mitä teet, niin heidän tarvitsee se tietää heti. Muuten voi tulla mustasukkaisuutta ja huolestuneisuutta.

Lisäksi jos on yötä pois täytyy tottakai naiselle sanoa, kuinka paljon haluaisi olla hänen viekussa. Jos mies on tuosta noin vain poissa eikä ilmoita ikäväänsä tai mitään niin siitä nainen pahastuu. Vaikka hän ei välttämättä ikävöisi sinua. Yö poissa pitäisi olla kauhean vaikea juttu.