Naisasiat

[banaaninviljelijä]

No joo, kuten tuossa aikaisemmin jo sanottiin, ongelmat seksissä kyllä yleensä kielivät muistakin parisuhteeseen liittyvistä ongelmista? Sun pitäisi kertoa hiukan enemmän taustaa, että mitään järkevää voi oikeasti kommentoida. Kerroit, että teillä on kaksi pientä muksua? Onko vaimosi heidän kanssaan kotona vai käykö lisäksi duunissa? Jos on kotona, niin onko hänellä tarpeeksi harrastuksia ja kodin ulkopuolista elämää? Jos hän käy duunissa, niin voisiko olla, että hän on ihan yksinkertaisesti liian väsynyt duunin ja lasten/kodin hoidon puristuksessa (varsinkin jos sinä olet laiska tai pihi tai vaihtoehtoisesti supermulkku, eli molempia). Suomeksi sanottuna, kannatko oman kortesi kekoon perheen arjen pyörittämisessä? Väsyneenä ei seksi välttämättä jaksa iltaisin kiinnostaa?

Tuntuu nimittäin ihmeelliseltä, että mielestäsi kaikki on muuten OK, mutta seksi ei toimi?

Olen laiska ja vitun pihi raha-asioissa. Joka toinen viikko teen yöt töitä ja päivät nukun ja joka toinen viikko oon 24/7 lasten kanssa kotona tekemässä kotihommia. Vaimo on töissä ihan miten sattuu. Kummallakaan ei ole kavereita, eikä harrastuksia. Kaikki vapaa-aika kuluu tenavien kanssa. Yritetty käydä ulkona syömässä ja ottamassa vähän kuppia, lopputulos on ei enää ollenkaan alkoholia. Pahensi vaan tilannetta.

Onko tilanne koska muuttunut? Eli hässittekö ennen sitten jatkuvasti?

Ei nyt jatkuvasti, mutta toisen tenavan syntymän jälkeen on ollut paljon hiljaisempaa. tänään irtosi.

 

[Väsyneet Kädet]

Naisasiat. Aika vitun sekasta touhua. Ihan liian monimutkaista, mutta kuitenkin kiehtovaa. Perseelleen menee aika vakuuttavasti.

 

[Prof. Puck]

Olen laiska ja vitun pihi raha-asioissa. Joka toinen viikko teen yöt töitä ja päivät nukun ja joka toinen viikko oon 24/7 lasten kanssa kotona tekemässä kotihommia. Vaimo on töissä ihan miten sattuu. Kummallakaan ei ole kavereita, eikä harrastuksia. Kaikki vapaa-aika kuluu tenavien kanssa. Yritetty käydä ulkona syömässä ja ottamassa vähän kuppia, lopputulos on ei enää ollenkaan alkoholia. Pahensi vaan tilannetta.

Toivottavasti yllä kirjoittamasi oli vain vastavittuilua tuohon lainaamaasi kommenttiin, jonka heitin kieli poskessa? Pääpointti oli tietenkin se, että jos vaimollasi (tai sulla) ei ole omia harrastuksia, ystäväpiiri on suppea ja on kotona pienten lasten kanssa non-stop, niin kyllä se vaan vaikuttaa siihen, miten seksi jaksaa kiinnostaa. Tai vaihtoehtoisesti on totaaliväsynyt kaikesta arjen kiireistä.

Raota kukkaron nyörejä sen verran, että palkkaat siivojan laittamaan koti kuntoon ja paikat järjestykseen. Jos siihen ei ole vara säännöllisesti, niin edes silloin tällöin; "jouluksi ja juhannukseksi", tiedossa olevien juhlien alla jne. Samoin palkkaa kerta viikkoon tai edes pari kertaa kuukaudessa joku naapuriston tai sukulaisten teini (mielummin sieltä luotettavammasta päästä) hoitamaan lapsia illaksi, kun te kehitätte vaimon kanssa jotain yhteistä kivaa. Viekää lapset isovanhemmille viikonlopuksi ja lähtekää vaimon kanssa konsertteihin, leffoihin, kävelylle... Tehkää jotain, josta hän pitää. Jos vaimo ei diggaa alkoholin juomisesta (tai sun katsomisesta kännissä) niin juo mielummin kavereiden kanssa.

Eiköhän näillä eväillä ala vaimon mieli kirkastua ja piparia irrota. Jos ei, niin syyt ovat todennäköisesti syvemmällä kuin harmaassa ja monotonisessa arjessa.

 

[moby]

Viekää lapset isovanhemmille viikonlopuksi ja lähtekää vaimon kanssa konsertteihin, leffoihin, kävelylle... Tehkää jotain, josta hän pitää. Jos vaimo ei diggaa alkoholin juomisesta (tai sun katsomisesta kännissä) niin juo mielummin kavereiden kanssa.

Juuri näin. Toisaalta kannattaisi ehkä laittaa emäntä liikenteeseen myös muiden kanssa ja itsekin käydä omilla menoilla. Mutta jos kavereita on vähän, tämä on vaikeaa. On tärkeää saada ns. omaa aikaa perheen ulkopuolella.

 

[banaaninviljelijä]

Jos vaimo ei diggaa alkoholin juomisesta (tai sun katsomisesta kännissä) niin juo mielummin kavereiden kanssa.

Melkeimpä toisinpäin tämä asia, mutta en minäkään todellakaan viisas päissäni ole.

. On tärkeää saada ns. omaa aikaa perheen ulkopuolella.

No, minä lähden tod.näk. ensi kuun kolmas päivä YKSIN reiluksi viikoksi Thaimaaseen, riippuu siitä onko koneessa vapaata eikä id-matkalaisia ole liikaa.

 

[pernaveikko]

ensi kuun kolmas päivä YKSIN reiluksi viikoksi Thaimaaseen

Yksinmatkustaminen on loistavaa, teen sitä itsekin, mutta onkohan tuo kohde aivan kaikista järkevin tilanteessa missä kassit painaa ainakin tonnin.

 

[banaaninviljelijä]

Yksinmatkustaminen on loistavaa, teen sitä itsekin, mutta onkohan tuo kohde aivan kaikista järkevin tilanteessa missä kassit painaa ainakin tonnin.

Lue eilen kirjoittu viesti, se mikä lukee hyvin vaalealla viestin lopussa.

 

[Vakio]

Vittumainen tilanne kaiken kaikkiaan, mutta vaikuttaa siltä, että eväät on syöty. Itse olin pari vuotta sitten samassa tilanteessa, eikä mitään eroa kummempaa ratkaisua löytynyt. Taustalla oli kaikenlaisia juttuja mm. vaimo ei ehtinyt oikein elää kunnolla nuoruutta, vittuuntuminen kotielämään lasten kanssa, uusi alku työelämässä, minua ei kiinnostanut hänen aikaisemmat ongelmat yms. Näitähän riittää

Jos ongelma on pelkkä seksi, asia lienee ratkaistavissa. Toisaalta yleensä seksin pihtaamisen takana on jotain muita ongelmia. Joko sitä saadaan muualta tai sitten se on muuten vaan keino nopeuttaa eroprosessia/ei vaan nappaa enää. Varsinkin naisilla ja miksei myös miehilläkin seksiin liittyy suuria tunteita ja jos niitä tunteita ei ole, ei ole seksiäkään. Jotain random muijaa voi käydä painamassa kerran, mutta oman vaimon kanssa tuollainen "painaminen" on vähän väkinäistä.

Jos homma ei tosiaan etene mihinkään järkevään suuntaan, kannattaa erota ja aloittaa uusi elämä ja miettiä mikä itselle on tärkeää, ennenkuin aloittelee uusia suhteita. Itse olen todella tyytyväinen nykyiseen elämään. "Pienellä" koulutuksella sain hyvän naisen ja lapsetkin ovat tyytyväisiä ilman vittumaisia riitoja ja ilman painostavaa tunnelmaa.

Tavoistani ja palstan säännöistä piittaamatta lainaan nyt koko tekstin, koska se hämmästyttävällä tavalla vastaa omia kokemuksiani. En tosin ymmärrä, mitä tuo "pienellä" koulutuksella tarkoittaa, mutta muuten sanasta sanaan minun ajatuksiani ja kokemuksiani tuo vastaa.

Nuo mobyn kertomat tunnusmerkit naisen käyttäytymisessä ovat juuri niitä irtioton merkkejä. Mielestäni siinä ei miehellä ole enää paljon tehtävissä kun tuohon tilanteeseen ajaudutaan. Aluksi taistelin vastaan niin paljon kuin pystyin. Puhuin ja puhuin. Nainen ei kuunnellut ja oli päätöksensä tehnyt. Siinä muuten tuntee olevansa melko huono ihminen.

Nyttemmin on ääni muuttunut kellossa ja viiden vuoden eron jälkeen takaisin oltaisiin hinkuamassa ja anteeksi pyydellään. Eipä onnistu enää. Löysin naisen, jonka kanssa elämä ei ole jokapäiväistä selittelemistä ja riitelemistä. Lapsetkin voivat paremmin kun ei aina ole riitoja. Itse asiassa nykyään ei enää ole ollenkaan riitoja, enää moneen vuoteen.

Saatanan ahdistava ja maailman lopulta tuntuva erokin voi siis olla uusi mahdollisuus parempaan elämään. Myös lapsille.

 

[Hejony]

Nuori ja tyhmähän minä varmasti vielä olen, mutta on kyllä aina ihmetyttänyt oikein tosissaan suhteet joissa joutuu vonkaamaan seksiä. Mitä rakkautta ja seurustelua se sellainen on?

Totta kai jokaisessa suhteessa tulee silloin tällöin tilanteita, joissa toisen tekisi mieli ja toista ei nappaa lainkaan, jolloin ensinmainittu joutuu tavallaan vonkaamaan, ja jää mahdollisesti sillä kertaa tyhjin käsin. Se on ihan normaalia. Mutta jos tuo on ihan vakiokäytäntö, että toinen ei esim. tee aloitetta koskaan, niin en minä sellaisessa suhteessa kyllä eläisi. Eipä olisi kauhean helppoa tuntea itseään haluttavaksi jos aina pitäisi kinuta kauheasti. Ja miten siitä seksistä voisi edes nauttia, jos tietäisi että toisella koko akti on vain välttämätön paha?

Uskomatonta touhua kertakaikkiaan. Suoraselkäisyyden ja omanarvontunnon perään kuulutan.

 

[moby]

Tavoistani ja palstan säännöistä piittaamatta lainaan nyt koko tekstin, koska se hämmästyttävällä tavalla vastaa omia kokemuksiani. En tosin ymmärrä, mitä tuo "pienellä" koulutuksella tarkoittaa, mutta muuten sanasta sanaan minun ajatuksiani ja kokemuksiani tuo vastaa.

No pieni koulutus tarkoittaa sitä, että kun homma meinasi luisua käsistä, kerroin mitä tältä elämältä haluan ja se on ota tai jätä. En siedä enää yhtään minkäänlaista epäkunnioitusta tai turhaa paskan jauhamista. Sen verran elämä on opettanut, ettei kannata kärvistellä naisten kanssa yhtään ylimääräistä. Muutama kerta nainen on yrittänyt testata olenko tosissani ja aina huomannut, että ei kannata.

Jos haluan polttaa röökiä ja kupitella tai harrastaa jotain mihin menee paljon aikaa, en halua enää mitään naputusta asian suhteen. En oikein usko enää tuohon "vastakohdat täydentävät toisiaan" mantraan. Aika kyyniseksi tässä on tullut, mutta kyllähän naisia tähän maailmaan mahtuu.

Kai nämä jutut menevät pitkälti saman kaavan mukaan ja mitä nopeammin tajuaa pistää homman poikki, sitä enemmän on mahdollisesti onnellisia vuosia edessä ja onnettomia vuosia takana. Lapset kyllä ymmärtävät myös, että kaikki on päin helvettiä, jos jatkuvasti riidellään ja muutenkin asiat ovat sekaisin.

 

[banaaninviljelijä]

Mutta jos tuo on ihan vakiokäytäntö, että toinen ei esim. tee aloitetta koskaan, niin en minä sellaisessa suhteessa kyllä eläisi. Eipä olisi kauhean helppoa tuntea itseään haluttavaksi jos aina pitäisi kinuta kauheasti. Ja miten siitä seksistä voisi edes nauttia, jos tietäisi että toisella koko akti on vain välttämätön paha?

Uskomatonta touhua kertakaikkiaan. Suoraselkäisyyden ja omanarvontunnon perään kuulutan.

Katotaan sitten, kun se sinun niin aulis, antava ja seksiä pyytävä tyttöystävä muuttuu vaimoksi ja parin kolmen lapsen äidiksi. Voi olla, että sitten joutuu selkäänsä vähän kyyristää, jos mielii pimppiä saada. Tosin ei aina ja kaikille käy näin.
Kyllä seksistä voi silti nauttia, se on vähän niinkuin se vitsi tosi pieni pippelisestä miehestä joka meni huoriin. Mies kun heitti housut pois, huora alkoi nauramaan ja kysyi, että kenet meinasit tolla nysällä tyydyttää. Siihen mies vastasi tyynesti, että: Itseni.

 

[Hejony]

Katotaan sitten, kun se sinun niin aulis, antava ja seksiä pyytävä tyttöystävä muuttuu vaimoksi ja parin kolmen lapsen äidiksi. Voi olla, että sitten joutuu selkäänsä vähän kyyristää, jos mielii pimppiä saada. Tosin ei aina ja kaikille käy näin.

Ei käy ei. Kyllä mä väitän, että jos molemmat panostaa suhteeseen tosissaan, niin löytyy keinot pitää suhde sen verran tuoreena ettei ainakaan vakavia ongelmia seksin suhteen synny. Totta kai seksi vähenee esim juuri lasten myötä, mutta edellisessä viestissäni kuvailemaan tilanteeseen ei silti todellakaan tarvitse ajautua.

Ja ei, mulla ei todellakaan ole kompetenssia omasta takaa kertoa kuinka oikeasti pitkää suhdetta hoidetaan, mutta lähipiiristä löytyy esimerkkejä molemmista ääripäistä. Toiset ovat rakastuneen oloisia ja haluavat toisiaan yhä, kun taas esimerkiksi omat vanhempani ovat ajautuneet tilanteeseen jossa itse en pystyisi elämään hetkeäkään.

Kyllä seksistä voi silti nauttia, se on vähän niinkuin se vitsi tosi pieni pippelisestä miehestä joka meni huoriin. Mies kun heitti housut pois, huora alkoi nauramaan ja kysyi, että kenet meinasit tolla nysällä tyydyttää. Siihen mies vastasi tyynesti, että: Itseni.

Nojoo, mutta kyllä minä ainakin pidän sitä molemminpuolista nauttimista melko olennaisena osana sitä tapahtumaa. Vähän kärjistettynä, jos vain omien kassien keveneminen kiinnostaa, niin miksei sitten hakkaisi vaan tumppuunsa niin perkeleesti?

 

[cottonmouth]

Nyt puhut HN, kahta Suomen kansallissankaria mukaillen, "vähän, mutta asiaa"! *hymiö*

 

[moby]

Kyllä seksistä voi silti nauttia, se on vähän niinkuin se vitsi tosi pieni pippelisestä miehestä joka meni huoriin. Mies kun heitti housut pois, huora alkoi nauramaan ja kysyi, että kenet meinasit tolla nysällä tyydyttää. Siihen mies vastasi tyynesti, että: Itseni.

Toivottavasti heitit tämän läpällä, mutta jos olit tosissasi, niin en yhtään ihmettele miksi vaimosi on nihkeä seksin suhteen. Otatkohan nyt hänen tarpeitaan seksin suhteen huomioon? Huoria/hoitoja voi käydä naimassa, mutta kyllä oman vaimon kanssa pitäisi sentään RAKASTELLA.

 

[Trenchtown]

Kyllä mä väitän, että jos molemmat panostaa suhteeseen tosissaan, niin löytyy keinot pitää suhde sen verran tuoreena ettei ainakaan vakavia ongelmia seksin suhteen synny.

Totta joka sana. Ainakin siihen asti, että jotain kummallista tapahtuu. Sitä niin kovasti haluaa pitää sen toisen ihmisen vierellään, onhan hän maailman tärkein henkilö. Petihommat ovat kuitenkin alkaneet maistua puulta jo pitkän aikaa sitten ja muutenkin sitä jonain päivänä huomaa, että eihän meillä saatana ole mitään yhteistä. Ja vaikka miten kummatkin yrittävät tosissaan panostaa suhteeseen, niin liekki on jo sammunut.

Nohevampi jätkä sanoisi tässä kohtaa, että sittenpä kerää kamansa, jos suhde ei tuo onnea. Mutta siinähän yrität erota, kun ainakin luulet rakastavasi niin perkeleesti ihmistä johon olet kasvanut vuosien ja taas vuosien saatossa kiinni. Saattaa olla niin, että teillä ei ole mitään yhteistä ja samalla olette kuin yksi sielu kahdessa ruumiissa. Lapset, koti, lainat ja jopa tavarat sitovat ihmisiä yllättävän tiukasti yhteen. Vaikka ei ole rakkautta, niin sitä elää siinä uskossa, että välittäminen riittää. Onhan se toinen maailman tärkein ihminen, jota ilman ei osaa kuvitella elävänsä. Kaikki on niin helppoa ja tutun turvallista.

Jos molemmat osapuolet pitävät siitä että kaikki on tuttua ja turvallista, siitä, että asioissa on totuttu ja hyväksi havaittu toimintamalli ja muutenkin arvostavat rutiineja päivittäisessä elämässään, niin se väljähtänyt hmv -suhde saattaa kestää loppuelämän. Varsinkin jos ajatuskin yksin olemisesta laukaisee välittömän paniikkikohtauksen. Ja vaikka ero tulisikin, niin riittävän pitkä aika yhdessä saa elämän eron jälkeen tuntumaan siltä kuin olisi vain puolikas ihminen. Lisäksi pitkässä suhteessa tottuu siihen, että juuri se sama ihminen jakaa kanssasi arkiset ja vähän harvinaisemmatkin ilot ja ennen kaikkea surut. Yksin on niin saatanan vaikea olla, kun et pääsekään avautumaan päivittäin asioistasi ihmiselle, joka oikeasti välittää asioistasi ja ottaa taakastasi osan kannettavakseen.

Parempihan se on tuollaisessa tilanteessa erota, mutta sen tajuaminen saattaa kestää vuosia, jopa kymmeniä.

Tiedän, että olen kovin kyyninen, mutta aina se "suhteeseen panostaminen" ei vaan riitä, vaikka miten haluaisi.

 

[banaaninviljelijä]

Toivottavasti heitit tämän läpällä, mutta jos olit tosissasi, niin en yhtään ihmettele miksi vaimosi on nihkeä seksin suhteen. Otatkohan nyt hänen tarpeitaan seksin suhteen huomioon? Huoria/hoitoja voi käydä naimassa, mutta kyllä oman vaimon kanssa pitäisi sentään RAKASTELLA.

No voin helpottaa oloa sen verran, että heitin läpällä. Mutta joskus se saattaa olla noinkin.

 

[sampio]

Seuraava ei ole ptk:lle, vaan vain viimeisimpien viestien herättämiä ajatuksia yleisesti.

Omat harrastukset ovat tärkeitä, mutta yhtä tärkeää on, että olisi joitain juttuja, jotka yhdistäisivät pariskuntaa intohimoisesti. Siis muukin kuin alkusuhteen seksi. Se, että panostaa vain omiin juttuihin, eikä anna puolison kahlita, saattaa tuntua miehekkäältä ja määrätietoiselta toiminnalta, mutta ei ole varmasti mikään ihme, jos toinen muuttuu siinä samalla etäisemmäksi, ja alkaa lopulta tehdä eroa. Luulisin, että se synnytää myös kumppanuutta, kun on perheen ulkopuolellakin jotain yhteistä. Samaan taisi Pressiboxikin viitata, lapset isovanhemmille ja yhdessä kokemaan jotain, se rakentaa suhdetta.

Edit: + i ja r.

 

[Ender00]

En oikein usko enää tuohon "vastakohdat täydentävät toisiaan" mantraan. Aika kyyniseksi tässä on tullut, mutta kyllähän naisia tähän maailmaan mahtuu.

No, tuo vastakohdat täydentävät nyt onkin täyttä puppua. En tiedä mihin ajatusmalliin koko sanonta oikein rakentaa, mutta eihän se paikkaansa pidä. Ainakaan kun puhutaan pidemmästä suhteesta.

Tietty vastakkaisuus ja erilaisuus voi aluksi olla jännittävää ja mielenkiintoista, mutta kun suhde etenee ja kestää niin erilaisuus, erilaiset tavat, ajatukset, tavoitteet jne, alkaa olla hiljalleen erottava tekijä, ei yhdistävä.

Pitkissä suhteissa ihmisten pitää olla tärkeimmiltä ajatuksiltaan ja tavoitteiltaan varsin samanlaisia, jotta suhteella oikeasti olisi toivoa jatkua pidempään.

 

[Alamummo]

No pieni koulutus tarkoittaa sitä, että kun homma meinasi luisua käsistä, kerroin mitä tältä elämältä haluan ja se on ota tai jätä. En siedä enää yhtään minkäänlaista epäkunnioitusta tai turhaa paskan jauhamista. Sen verran elämä on opettanut, ettei kannata kärvistellä naisten kanssa yhtään ylimääräistä. Muutama kerta nainen on yrittänyt testata olenko tosissani ja aina huomannut, että ei kannata.

Jos haluan polttaa röökiä ja kupitella tai harrastaa jotain mihin menee paljon aikaa, en halua enää mitään naputusta asian suhteen. En oikein usko enää tuohon "vastakohdat täydentävät toisiaan" mantraan. Aika kyyniseksi tässä on tullut, mutta kyllähän naisia tähän maailmaan mahtuu.

Oletan, ettei naisesi tarvitse kärsiä sinunkaan puoleltasi epäkunnioitusta tai kärvistellä turhaan tai kuunnella paskanjauhamista. Jos hän haluaa harrastaa jotain aikaavievää tai käydä tyttöjen kanssa ulkona, niin sinulla varmasti ei ole asiassa mitään valittamista. Jos näin on, niin elätte tasa-arvoisessa suhteessa ja hyvä niin.

Jos asia on toisin, kyykytät naistasi ja estät häntä olemasta oma itsensä. Hölmö, jos viitsii moiseen alistua ja roikkua tuollaisessa suhteessa. Itse en katsoisi hommaa sekuntiakaan. Miehiäkin piisa maailmalla, sen kuin ottaa vaan.

 

[Ted Raikas]

Tietty vastakkaisuus ja erilaisuus voi aluksi olla jännittävää ja mielenkiintoista, mutta kun suhde etenee ja kestää niin erilaisuus, erilaiset tavat, ajatukset, tavoitteet jne, alkaa olla hiljalleen erottava tekijä, ei yhdistävä.

Pitkissä suhteissa ihmisten pitää olla tärkeimmiltä ajatuksiltaan ja tavoitteiltaan varsin samanlaisia, jotta suhteella oikeasti olisi toivoa jatkua pidempään.

Naulan kantaan! Juuri näin se menee ja se tuli itsekin aikanaan huomattua. Sen takia nykyään haluan selvittää nopeasti, että minkälaiset intressit ja elämänarvot naisella on. Jos ne alkavat näyttää siltä, että poikkeavat omistani, niin tiedän valmiiksi, että jutusta ei tule mitään. Niin se vaan on. Tämä ei tietysti meinaa, että jok'ikisen pikkuasian tulisi olla samalla lailla, ei kukaan ole täysin toisensa kopio (onneksi), mutta tietynlaisia yhteisiä harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita olisi hyvä olla, oikeastaan ne on ehdottomuus. Näin ollen ei tunnu kummastakaan osapuolesta ikävältä jos mennään vaikka tiettyyn paikkaan ja ollaan ja tehdään siellä sitten mitä tehdään. Päälinjat tulisi siis olla yhteneväiset.

Se on siis aika olennaista, että kumppani on myös kaveri, jonka kanssa voi tehdä kaverijuttuja ja ne kaverijutut yleensä on juuri joku yhteinen intressi. En oikein näe, että siinä on mitään mieltä, että on kumppani vaan kumppanina, miksei samantien voisi olla hyvänä kaverina tai ystävänä? Ei kaiken tarvitse, tai pidäkään liittyä seksiin ja tietynlaiseen tasapaksuun kotiympäristöön. Siinä ei ole mitään haasteellista tai mielenkiintoista.

Tietysti joissain tapauksissa kun muodostuu suhde, niin asioista tulee niin vakavia ja mustasukkaisuuden ja omistamishalun kyllästämiä, että se ystävyys hautautuu sen kaiken alle. Tällöin en osaa ennustella kauhean pitkää, tai ainakaan tervettä parisuhdetta.

 

[moby]

Oletan, ettei naisesi tarvitse kärsiä sinunkaan puoleltasi epäkunnioitusta tai kärvistellä turhaan tai kuunnella paskanjauhamista. Jos hän haluaa harrastaa jotain aikaavievää tai käydä tyttöjen kanssa ulkona, niin sinulla varmasti ei ole asiassa mitään valittamista. Jos näin on, niin elätte tasa-arvoisessa suhteessa ja hyvä niin.

Jep. Hänellä on harrastuksia ja minulla ei ole mitään asiaa vastaan. Hän harrastaa myös kotona ja silloin annan rauhassa harrastaa, vaikka meillä on aina paikalla 2-4 lasta. Ennemmin kannustan näihin harrastuksiin, koska tiedän että ne ovat hänelle tärkeitä.

Harvemmin hän kyllä käy ulkona kavereiden kanssa. Yleensä menemme yhdessä, koska hän haluaa näin tehdä ja minulla ei ole mitään tätä vastaan. Kavereita kyllä käy kylässä ja hänkin kyläilee taas kavereiden ja tuttavien luona.

Minä käyn joskus katsomassa lätkää tai muuten hengailemassa kavereiden kanssa yksin ja muutenkin kavereita tulee nähtyä paljon, kun suurin osa asuu ihan vieressä ja ollaan tuttuja lastenkin kautta - kummeja yms.

Tuosta kyykytyksestä sen verran, että en tosiaan itse halua kyykyttää, mutta teen vain selväksi että itseeni kohdistuvaa kyykytystä en salli yhtään. En ymmärrä mitä tuolla kyykytyksellä oikein yritetään saavuttaa. Mitään hyvää siitä ei kuitenkaan seuraa.

Täällä moni mies valittaa siitä, että naiset kyykyttävät/yrittävät kyykyttää mitä erilaisimilla keinoilla, kun taas "Miesasiat"-ketjusta ei tällaista ole tullut liiemmin esille. Liittyykö tämä jotenkin sukupuolirooleihin ja tasa-arvoon? Vai onko tämä "halu hallita" vain luonteenpiirre joka ihmisellä joko on tai sitten ei? Toki olen nähnyt pariskuntia, jossa mies kyykyttää aika totaalisesti, mutta silti nainen roikkuu mukana, vaikka ei ole edes lapsia tai mitään muutakaan estettä potkia pihalle ja sama myös toisinpäin.

 

[tant gredulin]

Täällä moni mies valittaa siitä, että naiset kyykyttävät/yrittävät kyykyttää mitä erilaisimilla keinoilla, kun taas "Miesasiat"-ketjusta ei tällaista ole tullut liiemmin esille. Liittyykö tämä jotenkin sukupuolirooleihin ja tasa-arvoon?

Saattaa myös olla niin, että tänne kirjoittavat daamit eivät ole aivan niitä sterotyyppisimpiä oman sukupuolensa edustajia. Miesten harrastuksena jääkiekon seuraaminen ei taida olla kovinkaan poikkeuksellista.

 

[scholl]

Jos asia on toisin, kyykytät naistasi ja estät häntä olemasta oma itsensä.

Kyllä se Suomessa on niin, että naiset ne ovat niitä paskiaisia, jotka joitain yrittävät kyykyttää, eivätkä miehet. Se vaatii kurinpalautuksen ja tasa-arvon palauttamisen sitä kautta, että mies on jälleen mies. Dokaa silloin kun haluaa, eikä kuuntele mitään naisten juonittelua. Futisforum2:sta voi lukea tarinaa siitä, miten joku mies on taas joutunut jyrän alle.

Itse olen toki aloittanut jo vastatoimet. Harmi vain, että lähipiirin tapahtumat ovat vaikuttaneet omaan terveyteenikin, koska oma elämänikin mennyt osittain pilalle kavereiden muijien takia, mutta kun saan kirjan ulos niin miehet ryhdistäytyvät kollektiivisesti. Ensimmäinen asia mikä tulee olemaan kiellettyä on se, että viihteelle ei tule yksikään eukko mukaan tai tulee verta nenästä.

 

[sampio]

Scholl2004 taas lempiaiheensa kimpussa. Mutta miksi sinulta tulsi verta nenästä, jos kavereiden vaimot ovat mukana?

 

[Ted Raikas]

Ensimmäinen asia mikä tulee olemaan kiellettyä on se, että viihteelle ei tule yksikään eukko mukaan tai tulee verta nenästä.

Kummalta osapuolelta?

Itse tunnen kyllä naisia, jotka osaa olla viihteellä messissä ihan siinä missä miehetkin. Kieltämättä kyllä keskim. miehet on huolettomampaa seuraa, tai eivät ota aikatauluja ja tiettyjä yksityiskohtia niin vakavasti. Kai se on niin, että miesten on tietyllä tapaa helpompaa olla siten ja sitä ei katsota niin pahalla. Naiset on usein varautuneempia ja hillitympiä, mutta kai siihenkin on ihan pätevät syyt. Pidän kyllä siitä, että porukassa on myös naisia ja naisten kanssa yleensä on tietynlaiset keskustelut parempi käydä, mutta ihan sellaiseen kunnon irroitteluun ja vauhdikkuuteen ei naisten kanssa pääse oikein koskaan.