Kun ei ole sosiaalisia tilanteita elämässä muualla kuin koulussa, niin aika hidasta ja olematonta tuon asian korjaaminen on. Opin jo nuorena sen asian, että oli parempi pitää mölyt mahassa kuin mennä tuhoamaan ja sotkemaan asioita, joten ainoa ihminen, joka tuosta minun heikkoudestani tietää (ainakin näin oletan), on minä itse. Tervehenkinen parisuhde tullee tuon asian korjaamaan, siinä olet taatusti oikeassa, koska ei tämä tällainen meininki vaan tunnu sopivan pirtaani. Olen nimittäin muuten varsin lupsakka ja rento tyyppi, joka tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa vallan mainiosti, joten siksi tämä heikkous harmittaa minua niin suuresti.
Jos koet sosiaalisten tilanteidesi rajallisuuden jotenkin jarruttavan mustasukkaisuuden tunteen korjaamista, niin sitä suuremmalla syyllä neuvon samaa kuin
@L. Öysä edellä, eli keskustelemaan ammattilaisen kanssa asiasta. En tarkoita välttämättä pitkäkestoista terapiaa, mutta jo yksi tai muutama keskustelu osaavan ammattilaisen kanssa voi auttaa vähintään tulemaan toimeen asian kanssa entistä paremmin.
On tuo mustasukkaisuus kyllä melkoinen pentele ihmisessä, jos se oikein kipakkana osuu kohdalle. Pienen matkan päästä katselin joskus muuatta pariskuntaa, jossa rouva oli se kovasti mustasukkainen osapuoli. Ero siitä lopulta tuli. En tiedä yhtään mitä tälle naiselle nykyään kuuluu, mutta ymmärsin hänen tiedostaneen jossakin vaiheessa eronsa jälkeen, että hänen pitäisi tehdä tälle piirteelleen jotain. Tuohan se on ensimmäinen askel asioiden korjaamiseen, että tiedostaa ainakin peilin edestä löytyvän parannettavaa. Muita on aina helppo syytellä, myös tässä asiassa.
Asiaa sivuten, vähän omakohtaista tilitystä aiheesta perään.
En ole luonteeltani erityisen mustasukkainen, korkeintaan sen verran, että pidän ns. "talon tavarasta huolta". Erosin suunnilleen 7 vuotta sitten. Mustasukkaisuus, vieraat suhteet ja sen sellaiset eivät liittyneet tuohon avioliittoon, eron syyt olivat muualla, mutta eron jälkeen tätä ilmiötä on esiintynyt pienesti ympärilläni.
Välillä suhteessa ja välillä vapaana eläneenä eronneena miehenä olen tietenkin tullut käyttäneeksi erilaisia deittipalveluita. Olen käynyt sen kymmenet kerrat treffeillä ja pidemmälläkin. Tämän harrasteen ohessa matkaan on tarttunut tindereistä, kontakteista ja pannareista muutama naispuoleinen ystäväkin. Kahden kanssa näistä ehti olla pientä suhteenpoikasta, muut ovat sitten tällaisia ihan-vaan-kavereita. Viestittelen kenen kanssa harvemmin ja kenen kanssa tiiviimmin, käyn joskus kahvilla, syömässä, museossa, elokuvissa, lasillisella, ja missä nyt kavereiden kanssa yleensä käydään. Yhden kanssa kävin tässä taannoin juhannuksena jopa yön yli kestäneellä reissulla, sisältäen vähän nähtävyyksiä ja yhteisen yön maatilamajoituksessa seuranpitoineen, tosin nukuimme kiltisti eri huoneissa. Tästä ja muista kuvioistani on sitten siinnyt vähintään vakavailmeisiä keskusteluja ja vaihtelevaa mustasukkaisuutta. Tuon juhannuksen maatilamajoituksen tiimoilta tuli jo varmaan vähän aiheesta hieman ahdistuksen sävyistä palautetta seurustelukumppaniltani, vaikka asia oli sinänsä puhuttu jo ennen kyseistä reissua, eikä minulla ollut hänen kanssaan sovittuna mitään juhannusohjelmaakaan. Siitäpä sitten jussinviettoon jonkun toisen naisen kanssa, kyllähän se vähän paksulta voi kuulostaa joo.
En yhtään kiistä, etteivätkö omat sosiaaliset kuvioni ole ikään kuin provosoineet jonkinasteisen mustasukkaisuuden puhkeamista kulloisessakin seurustelukumppanissani. Yksi nainen sanoi vähän aikaa touhujani seurattuaan, että "tämä taitaa olla minulle vähän liikaa". Niin kai se sitten lopulta olikin, vaikka mielestäni tuo suhde päättyi ensisijaisesti ihan yhteisten mielenkiinnon kohteiden niukkuuteen.
Ehkä tuo on vähän "epähygieeninen" tapa ottaa kaveripiiriin entisiä deittisussuja. En minä kuitenkaan heitä tällaisina ajattele, enkä ainakaan näin vuosia sen jälkeen, kun ollaan aikanaan tutustuttu. Ystäviä he minulle ovat siinä kuin muutkin. Enkä ala neuvottelemaan uuden tai tutummaksikaan tulleen seurustelukumppanin kanssa siitä, ketkä ystävistäni saan pitää. Jos tällaista piirrettä ilmenee ihan vakavissaan, niin olen tehnyt selväksi, että mahdollisessa vääntötilanteessa naisystävä tai -kandidaatti lähtee kiertoon ja ystävät jäävät. Jos seurustelukumppanin kanssa mennään tuolle zonelle, että pitää alkaa käydä kauppaa ystävistä, niin tuo ei varmastikaan ole viimeinen odotettavissa oleva dorka vääntö, jota kyseisen ihmisen kanssa käydään. Suosittelen vakavasti samaa kaikille muillekin. Suhde ei ole kestävällä pohjalla, jos sen tieltä pitää poistaa mustasukkaisuussyistä vääränlaiset ihmiset ystävien joukosta.
Se on sitten eri asia, jos antaisin oikeasti aihetta epäluottamukseen.