Ei sitä lupausta jumalalle anneta vaan toisilleen. @BOL in viestin linkistä voi lukea lisää, ja jos jotkut nykyään muuta ajattelevat eivät tiedä mistä siinä on kysymys.
Ei sitä lupausta jumalalle anneta vaan toisilleen. @BOL in viestin linkistä voi lukea lisää, ja jos jotkut nykyään muuta ajattelevat eivät tiedä mistä siinä on kysymys.Ei kai ihmiset, jotka menee kihloilin niin varsinkaan nykyään välttämättä edes halua mihinkään naimisiin? Ei kaikille kihloihin meneminen ole mikään kirkollinen juttu, että on annettu jumalalle lupaus jostain naimisiin menosta tai ylipäätään mitään lupauksia.
No varmaan moni ihminen ei mene oppikirjojen mukaan, mutta ei mene monessa muussakaan asiassa tässä elämässä.Ei sitä lupausta jumalalle anneta vaan toisilleen. @BOL in viestin linkistä voi lukea lisää, ja jos jotkut nykyään muuta ajattelevat eivät tiedä mistä siinä on kysymys.
No varmaan moni ihminen ei mene oppikirjojen mukaan, mutta ei mene monessa muussakaan asiassa tässä elämässä.
Voihan se olla et tietävät ihan hyvin mistä kysymys, mutta se alkuperäinen tarkoitus ei ole itelle niin justiin.
Sinänsä mulle on, edelleen, ihan sama, missä järjestyksessä ihmiset asioita elämässään tekevät. Ihmettelin vain, että ihmiset eivät enää tunnu tietävän, että kihlaus tarkoittaa kosinnan hyväksymistä. Onko sillä mitään merkitystä? No, eipä ole.
Varoituksen sana. Noin minullekin sanottiin 5,5 vuotta sitten, mutta pari kuukautta siitä hän alkoi kyselemään minulta sopivaa ajankohtaa häille.Sopivasti ketjuun aiheeseen liittyvät saunapuheet äsken. Hän ei naimisiin halua, mutta haluaa sormuksen sormeen. Sopii minulle kyllä tässä kohtaa.
Toisaalta asioilla ja käytännöillä on tapana muuttua ajan saatossa. Avioliittokin on ollut joskus aikoinaan juridinen yksityisasia, kunnes siitä sitten tuli jumalan silmien alla luvattu ikuinen liitto, mitä se ei puolestaan enää monelle lähtökohtaisesti ole. En pitäisi mitenkään ihmeellisenä asiana, jos kihlauksenkin merkitys on muuttunut muutenkin kuin avioliittolaissamme.
Onneksi lapsia ei enää tässä iässä itse tehdä ilman apukeinoja, mutta pelottavasti tuokin tullut jo puheeksi. Ja naimisiinmenossakin kuulemma ongelmana vain ettei halua mitään juhlia järjestää, jos moinen tehdään niin jossain Fidzillä kahdestaan. Mihinköhän tässä vielä joutuu.Varoituksen sana. Noin minullekin sanottiin 5,5 vuotta sitten, mutta pari kuukautta siitä hän alkoi kyselemään minulta sopivaa ajankohtaa häille.
Noh. Mä halusin itsekin virallistaa ja vakinaistaa suhteen, koska mulla kävi tässä älytön flaksi, niin ei mua haitannut. Eikä se avioliitto mitään muuttanut. Yhteenmuuttaminen muuttaa hieman, mutta lapsen saaminen muuttaakin sitten ihan kaiken.
Maistraatissa vain naimisiin niin ei tarvitse tehdä siitä mitään numeroa. Näin toimimme mekin vaimon kanssa aikoinaan.Onneksi lapsia ei enää tässä iässä itse tehdä ilman apukeinoja, mutta pelottavasti tuokin tullut jo puheeksi. Ja naimisiinmenossakin kuulemma ongelmana vain ettei halua mitään juhlia järjestää, jos moinen tehdään niin jossain Fidzillä kahdestaan. Mihinköhän tässä vielä joutuu.
Jep. Jos sitten haluaa jotain pientä, niin maistraatin kautta ravintolan kabinettiin perheen kanssa. Meillä paikalla oli molempien vanhemmat ja vaimon veli perheineen. @CuJo#31 @CzesckuSe on juuuri noin, mitä @CuJo#31 tuossa toteaa. Naimisiin meno eli avioituminen ei vaadi minkäänlaisten hääjuhlien järjestämistä. Tuo tuppaa monilta unohtumaan.
Erinomainen teksti. Arki ja tylsyys. Tuntuu, että sitä ei kovinkaan moni enää siedä, etenkään nuoremmasta väestöstä. Koko ajan pitäisi olla shamppanjaa, vaahtokarkkeja ja aktiivilomia. Sitten kun niitä ei olekaan enää koko ajan tarjolla, niin erotaan kun on niin tylsää ja arkista elämää. Jep.Se on muuten aika karua, miten moni järjestää isot ja kalliit juhlat ja muutaman vuoden päästä pistetään lusikat jakoon. Osalle jää vielä pankkilainaakin häistä. Ja saahan sitä järjestää hienot ja kalliit juhlat, en mä sitä sano, mutta usein tuntuu, että mitä isommat kekkerit, sitä suuremmat harhaluulot on itse avioliitosta. Suurimmaksi osaksi avioliitto on arjen jakamista yhdessä puolison kanssa. Ja suurimmaksi osaksi monen arki on tylsää. Moni ihminen muuttuu arjen keskellä vähän tylsäksi, koska työ ja velvollisuudet vievät niin paljon aikaa ja energiaa.
Väitän rohkeasti, että mitä paremmin ihminen sietää tylsyyttä, sitä paremmin hän sietää itseään ja puolisoaan ja sitä vähemmän avioliitossa on kriisejä. Tämän väitteen ulkopuolelle jäävät päihdeongelmat ja väkivalta, jotka eivät kuulu normaalin parisuhteen "arviointiin".
Mun mielestä on aivan älytöntä, käsittämätöntä ja typerää, että otetaan lainaa JUHLIA varten. Jos joku täällä on ottanut ja loukkaantui, niin sori siitä.Se on muuten aika karua, miten moni järjestää isot ja kalliit juhlat ja muutaman vuoden päästä pistetään lusikat jakoon. Osalle jää vielä pankkilainaakin häistä. Ja saahan sitä järjestää hienot ja kalliit juhlat, en mä sitä sano, mutta usein tuntuu, että mitä isommat kekkerit, sitä suuremmat harhaluulot on itse avioliitosta. Suurimmaksi osaksi avioliitto on arjen jakamista yhdessä puolison kanssa. Ja suurimmaksi osaksi monen arki on tylsää. Moni ihminen muuttuu arjen keskellä vähän tylsäksi, koska työ ja velvollisuudet vievät niin paljon aikaa ja energiaa.
Väitän rohkeasti, että mitä paremmin ihminen sietää tylsyyttä, sitä paremmin hän sietää itseään ja puolisoaan ja sitä vähemmän avioliitossa on kriisejä. Tämän väitteen ulkopuolelle jäävät päihdeongelmat ja väkivalta, jotka eivät kuulu normaalin parisuhteen "arviointiin".
Samoin me. Kun menimme kihloihin, niin emme vielä siinä vaiheessa päättäneet, milloin menemme naimisiin. Naimisiin mentiin sitten maistraatissa. Siitä tiesi etukäteen molempien vanhemmat sekä ne kaverit, jotka tuli todistajiksi. Pieniä juhlia pidettiin sitten useita eri ryhmille.Maistraatissa vain naimisiin niin ei tarvitse tehdä siitä mitään numeroa. Näin toimimme mekin vaimon kanssa aikoinaan.
Meillä oli maistraattikäynnin aikoihin yhteiseloa reilut 12 vuotta takana. Emme kertoneet kenellekään mitään etukäteen, mutta toki lähipiirin kesken tarjosimme kakkukahvit tapahtuman jälkeen.Samoin me. Kun menimme kihloihin, niin emme vielä siinä vaiheessa päättäneet, milloin menemme naimisiin. Naimisiin mentiin sitten maistraatissa. Siitä tiesi etukäteen molempien vanhemmat sekä ne kaverit, jotka tuli todistajiksi. Pieniä juhlia pidettiin sitten useita eri ryhmille.
Syyskuussa tulee 20 vuotta ukkomieselämää täyteen.
Niinpä, samoin jotain lomamatkaa varten, jota sitten maksetaan seuraavaan lomaan asti. Ennenhän sentään sai joulurahat veronpalautuksista, mutta nyt nekin on ehditty tuhlaamaan jo reilusti ennen joulua ja taas pitää ottaa lainaa.Mun mielestä on aivan älytöntä, käsittämätöntä ja typerää, että otetaan lainaa JUHLIA varten. Jos joku täällä on ottanut ja loukkaantui, niin sori siitä.
Se on muuten aika karua, miten moni järjestää isot ja kalliit juhlat ja muutaman vuoden päästä pistetään lusikat jakoon. Osalle jää vielä pankkilainaakin häistä. Ja saahan sitä järjestää hienot ja kalliit juhlat, en mä sitä sano, mutta usein tuntuu, että mitä isommat kekkerit, sitä suuremmat harhaluulot on itse avioliitosta. Suurimmaksi osaksi avioliitto on arjen jakamista yhdessä puolison kanssa. Ja suurimmaksi osaksi monen arki on tylsää. Moni ihminen muuttuu arjen keskellä vähän tylsäksi, koska työ ja velvollisuudet vievät niin paljon aikaa ja energiaa.
Mun elämä koostuu noista kaikista, paitsi vaahtokarkeista. Arjen (tylsää tahi ei) vastapainona shampanjat ja aktiivilomat. Sopivassa suhteessa ilmeisesti, kun arki ei tunnu tylsältä.Arki ja tylsyys. Tuntuu, että sitä ei kovinkaan moni enää siedä, etenkään nuoremmasta väestöstä. Koko ajan pitäisi olla shamppanjaa, vaahtokarkkeja ja aktiivilomia. Sitten kun niitä ei olekaan enää koko ajan tarjolla, niin erotaan kun on niin tylsää ja arkista elämää. Jep.
Mun elämä koostuu noista kaikista, paitsi vaahtokarkeista. Arjen (tylsää tahi ei) vastapainona shampanjat ja aktiivilomat. Sopivassa suhteessa ilmeisesti, kun arki ei tunnu tylsältä.
Eräs kaveri järjesti kalliit hääjuhlat hienoine hääpaikkoineen ja puoli vuotta tästä eteenpäin, niin oli jo lusikat jaossa. Morsian oli sinä aikana käynyt vähän kuksimassa kodin ulkopuolellakin. Tätä varoittavaa esimerkkiä olen tarkoin vaalinut ja tähän päivään mennessä en olekaan vielä avioliiiton satamaan purjehtinut.
Niin ihan siinä melkoinen kulttuuri shokki…original six versus uusi nousukas.Kova NHL-fani ja Krakenin kannattaja ja helluntailainen. Uhka vai mahdollisuus?
En tiennyt, että hellarit voivat olla intohimoisia lätkäfaneja. Tuntuu kyllä siltä, etten tiedä enää mistään muustakaan mitään.
Ulkonäkö kyllä miellyttää.
Voiko tapakristitystä Blackhawks-fanista ja hellarista Kraken-fanista tulla pari?