Tuomiojan ehdotus on pölhöpopulistinen varttikommarin aivopieru.
Tuskin Erkkikään olisi ehdottanut ihan tuollaisia, mikäli hän olisi muutaman sesongin verran käynyt puoliahkerasti metsästämässä. Esim. hirviporukassa, jänismetsällä, sorsajahdissa ja pienpetoja pyytämässä, valvonut ja ampunut itse ampumakokeita ynnä käynyt ampumassa välillä pahvimaalia ja savikiekkoa ampumakunnon ylläpitämiseksi. Siinäpä sitten metsästäjä Tuomiojakin juoksisi ahkerasti seuran bunkkerilla hakemassa ja palauttamassa releitään. Tai oppisi kohta olemaan palauttamatta joka käytön jälkeen. Väkisinkin tulisi vastaan tilanteita joissa aseiden ja ampumatarvikkeiden säilyttäminen omassa hallussa olisi ainoa järjellinen vaihtoehto.
Kustannukset ampumaseurojen tms. turvallisten välinevarastojen rakentamisesta, ylläpidosta ja valvonnasta olisivat helvetilliset. Niin olisivat riskitkin, koska tuollaisista asearsenaaleista tulee äärimmäisen kiinnostavia murtokohteita aserosvoille. Jos kontrolli pettää tai murtomiehet ovat yksinkertaisesti riittävän ovelia, saattaa vääriin käsiin hävitä kerralla enemmän aseita kuin mitä murtojen yhteydessä nykyään joutuu vuosissa tai vuosikymmenissä. Voi kiesus mikä ulvonta siitäkin tulisi, kaikki kynsisaksia järeämmät aseet varmaan kiellettäisiin kokonaan.
Etenkin pohjoista kohti mentäessä etäisyydet käyvät niin pitkiksi, että pieniä asejemmoja pitäisi olla siellä täällä. Muussa tapauksessa metsästäjän tarvitsisi joka saatanan kerta hakea aseensa jostakin sadan kilometrin päästä, jotta olisi saumoja lähteä mökin kulmalta jänisjahtiin ajokoiran kanssa. Tuollaisiin Kainuun ja Lapin pikkujemmoihin onkin varmaan tosi kustannustehokasta järjestää riittävä säilytysturvallisuus.
Tuomiojan systeemiä varten pitäisi luonnollisesti organisoida kunnon virkamieskoneisto. Helvetillinen lupabyrokratia, kentällä tapahtuvan valvonnan vastuuttaminen, valvonta, tarkastukset, ties mitä muuta. Tuomiojan ehdotuksessa on vahvasti Itä-Saksan meininkiä mukana, mutta Erkki onkin Erkki.