Itsellä ei ole vaihtokuumetta lainkaan, koska ei ole mitään seuraavaa pyörää mielessä. Oma pyörä on hienoimpia mitä tiedän, joten olen keskittynyt sen laittamiseen.
Mitä olitkaan sanomassa...?
Vaihtokuume tuli tällä kertaa hieman puun takaa. Kippasin Busan soratiellä kävelyvauhdista kyljelleen heinäkuun alkupuolella, ja vitutuksen määrä oli niin suuri että aloin samalla suunnitella laitteesta luopumista. Vahingot pyörään eivät olleet naarmuja pahempia, mutta vaihtoon meni lopulta melkoinen määrä tavaraa: etukate, sivukate, jarrukahva, kahvapaino, jalkatappi, jarrupoljin sekä Akran vaimennin ja väliputki. Pyörä säilyi toki ajokuntoisena.
Aikaisemmin olin jo huomannut pientä kyllästymistä mopoiluun nykyisessä muodossaan. Mutkapätkät eivät enää houkutelleet entiseen malliin, eikä kesäisen Lapin reissun jälkeen tullut kuukauteen ajettua muuta kuin työmatkaa. Lopulta, kaadon myötä, aloin miettiä että onko tuollainen pyörä sittenkään sopiva minulle. Sillä kun ei oikein uskalla ajaa tosissaan, ja se johtuu pääasiassa juuri kaatovahinkojen pelosta. Ja matka-ajoa olen tehnyt vain sen yhden pitemmän reissun vuodessa. Hieno laite toki, mutta Suomen rajoituksilla ei oikein pääse oikeuksiinsa.
Muutoksen suunta tuli lopulta opiskelukaveriltani, jota voi pitää oman mp-harrastukseni alullepanijana ja mentorina. Kaverin aikaisemmat pyörät ovat olleet toineen toistaan äkäisempiä sportteja. Keväällä heppu kuitenkin laittoi Husqvarnan supermoton. Testasin sitä itsekin ohuesti samana päivänä ennen kuin kaadoin Busan. Näiden yhteenvaikutuksesta ajatus smotosta jäi kytemään, ja huomasin seuraavani netistä tarjolla olevia supermotoja. Lisäksi kahlasin foorumien kertomuksia, koeajoraportteja, arvosteluja yms.
Busan korjaaminen kuitenkin tuntui venyvän ja venyvän, eikä pk-seudulta meinannut löytyä miltään liikkeeltä isoa supermotoa koeajolle. Kunnes viimein keskiviikkona asiat loksahtivat kohdalleen. Busa kävi pajalla ehostuksessa, ja ajoin suoraan sieltä RM Heinolle koeajamaan
Husqvarnan supermotoa. Enkä muista koska viimeksi olisi ollut niin hauskaa koeajolla! Ei varmaan koskaan, aika tuntui loppuvan kesken. Kaupat syntyivät sitten melko nopeasti, eilen vein Busan ja hain Hussen tilalle. Ajelin eilen iltamyöhään, enkä meinannut malttaa lopettaa. Ja nytkin tekisi mieli lähteä jo ajelemaan. Toki ensi-innostuksen piikkiin voi laittaa melko paljon, mutta hieno fiilis kun harrastus sai näin suuren piristysruiskeen.
Supermoton hankkiminen tuo myös uusia aivan ulottuvuuksia: jahka perinteiset mutkapätkät on tahkottu, tuolla pyörällä voi halutessaan siirtyä soralle tai vaikka mikroautoradalle. Talvikaudeksi alle voi iskeä enskarengasta, tai ehkä jopa nastat, ja ajot jatkuvat. Mutta tällä hetkellä ihan normaaliajaminenkin on yksinkertaisesti hauskaa. Yksipyttyisen papattimen viehätystä on vaikea selittää, mutta jotain siinä on. Ehkä jotenkin enemmän
ajamisen meininkiä (huom, videossa esiintyy vanhempi malli).