Suomessa oleskeluluvan saanut henkilö tai rekisteröity EU-kansalainen voidaan karkottaa, jos hän on syyllistynyt rikokseen, josta voidaan tuomita vähintään vuoden vankeusrangaistus, tai useamman lyhyemmän tuomion perusteella. Laillisesti oleskelevan, mutta ilman rekisteröityä oleskeluoikeutta olevan henkilön kynnys maastapoistamiseen on käytännössä huomattavasti matalampi. Käännyttämisen perusteet määrittävässä ulkomaalaislain 148 pykälässä toistuu tulkinnanvarainen muotoilu ”voidaan perustellusta syystä epäillä”, kuten ”voidaan perustellusta syystä epäillä hankkivan tuloja epärehellisin keinoin”, ”voidaan perustellusta syystä epäillä myyvän seksuaalipalveluja”, ”voidaan tuomitun vankeusrangaistuksen perusteella tai muutoin perustellusta syystä epäillä syyllistyvän rikokseen, josta on Suomessa säädetty vankeusrangaistus, tai epäillä syyllistyvän toistuvasti rikoksiin”. Näin ollen pelkkä rikosepäily voi riittää ulkomaalaisen käännytykseen myös pienimuotoisten rikosten kohdalla, joista Suomen kansalaisen kohdalla todennäköinen seuraus olisi sakkorangaistus, mikäli teoista nostettaisiin syyte.
Ulkomaalaisten säilöönottoa ja maastapoistamista koskevan tutkimukseni osana olen analysoinut poliisin ja rajavartioston tekemiä säilöönottopäätöksiä (ks. Könönen 2018). Tutkimukseni perusteella rikosperusteisesti maastapoistettavat ulkomaalaiset ovat useimmiten syyllistyneet verrattain vähäisiin rikoksiin – pienimuotoisiin omaisuusrikoksiin, huumausaineiden myyntiin tai rattijuopumukseen. Joukossa on toki myös vakavimpia rikoksia ja vankeusrangaistuksen suorittaneita henkilöitä. Säilöönottopäätöksissä on kuitenkin selkeitä viitteitä siitä, että esimerkiksi Romanian kansalaisten kohdalla käännytyspäätöksen perusteena vedotaan usein pykälään ”voidaan perustellusta syystä epäillä syyllistyvän toistuvasti rikoksiin”. On mahdollista, että monet käännytyspäätösten taustalla olevista rikosepäilyistä johtaisivat kuitenkin syyttämättäjättämispäätökseen, joko näytön puutteen vuoksi tai rikoksen vähäisyyden takia. Usein rikosepäilyjen perusteella säilöönotetut henkilöt hyväksyvät kuitenkin käännytyspäätöksen päästääkseen pois säilöönotosta (EU-kansalainen voi palata myös Ruotsiin tai Viroon, jos maksaa itse paluulipun), koska muutoin säilöönotosta voisi muodostua pitkäkin vapaudenriiston jakso – mikä taas ei rikoslain perusteella olisi mahdollista.