Monikulttuurisuus – rikkaus vai vitsaus?

[Cobol]

Pari pikakommenttia eri ketjuihin:

Näpistykset, varkaudet ja vahingonteot on lisääntyneet varmaan 30-40% viimeisen 15 vuoden aikana. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten aiheuttamat rikokset viimeisen kolmen vuoden aikana ehkä viisinkertaistuneet. 2015 turvapaikanhakija ryöpsähdys on työllistänyt virkavaltaa kaikkinensa useamman sadan miestyövuoden verran.

Määristä en tiedä, mutta kaiketi jotain tuohon suuntaan. Samaan aikaan poliisien määrä on vähennetty. Kun siis puhutaan vuosista 2012-2017. Tavoite oli, että alle 7 000 poliisin mennään. Nyt näyttäisi, että 7 200 pysytään:

Risikko: Poliisille lisää rahaa, poliisien määrä pysyy 7 200:ssa

 

[Anssi #5]

Ja viitsit linkata jonkun bloggarin tekstin, joka puhuu läpiä päähänsä. Vai oliko se niin, että tuo vastaa jo tieteellistä tutkimusta kun kirjoittaja edustaa sopivaa maailmankuvaa.

Jos vedät pari kertaa happea ja luet sen jutun, niin saatat huomata, että bloggauksessa ei ollut kyse siitä onko poliiseja tarpeeksi vai ei. Siinä oli kyse siitä, että virkarikosepäilty Mikko Paatero puhuu paskaa.

 

[Anssi #5]

Luin sen. Siinä bloggari vetelee surutta johtopäätöksiä ja vääriä sellaisia.

Ratakisko-osuus:

Bloggaus on vuosia vanha. Siinä ei puhuta nykytilanteesta. Ymmärsitkö K/E

Paatero väitti tuolloin vuosia sitten, että poliisin resursseja vähennetään samaan aikaan, kun rikokset lisääntyvät. Ymmärsitkö K/E

Tosiasiassa tuolloin vuosia sitten, kun Paatero väitteensä esitti, poliisin määrärahat kasvoivat, poliisien määrä pysyi samana ja rikosten määrä oli lievässä laskussa. Ymmärsitkö K/E

 

[Anssi #5]

Ps. Näpistykset, varkaudet ja vahingonteot on lisääntyneet varmaan 30-40% viimeisen 15 vuoden aikana.

Käsitellään nyt tämäkin paska, vaikka ei oikein huvittaisi. Tämä kirjoitus on aivan järkyttävää paskaa.

Lue nyt vaikka tämä ylen juttu aiheesta: Tutkija: Pelko kasvaa, vaikka rikokset vähentyneet huimasti | Yle Uutiset | yle.fi

15 vuoden tarkasteluväli on monissa rikoksissa vähän hankala. Esim väkivaltarikoksiin on tullut muutoksia, kun vaikkapa lasten ruumiillinen kurittaminen kiellettiin. Ja muitakin muutoksia on tullut. Rikoksissakin on muoti-ilmiöitä, jotka vaihtelevat eri sukupolvilla. Maailma muuttuu ja rikokset siinä mukana. Internet on kehittynyt melkoisesti ja sen mukana tietysti internetin välityksellä tehtävät rikoksetkin.

Mutta joo, yleiskuva on se, että 90-luvulta asti rikollisuus on länsimaissa vähentynyt, varsinkin nuorisorikollisuus. Syitä on monia. Yksi mielenkiintoinen on some ja sen sellaiset. Iso osa nuorisosta pysyy kotona tietokoneen ääressä pelaamassa ja hoitaa sosiaalisen puolen netin välityksellä. Tämän seurauksena nuoriso kokoontuu vähemmän ulkona. Ja sitä kautta tulee entistä harvemmin niitä tilanteita, kun saadaan vähemmän hyviä ideoita ja tyhmyys tiivistyy hölmöilyihin.

Tuossa lainauksessa on se mm ongelma, että varsinkin juurikin varkausrikoksissa ja vahingonteoissa suunta on ollut tasaisesti alaspäin. Kurkkasin pikaisesti tilastokeskuksesta varkausrikokset:
2009: 151 573
2017: 125 438

Vahingonteot:
2009: 50 698
2017: 33 535

Jos välttämättä haluat levittää sitä virheellistä tarinaa rikollisuuden noususta, niin käytä edes sellaisia yksittäisiä rikoksia, joiden määrä on oikeasti noussut. Kuten vaikka petokset. Tuota tietysti selittää paljon esim internetin kehitys, mutta senhän sä tietysti jätät kertomatta.

Tuttuun tapaan sä tietysti tiedät vartijan kokemuksellasi paljon paremmin, kuin jotkut vitun tilastot, schmilastot. Nehän tietysti pitää paikkansa vain ja ainoastaan silloin, kun niistä näkee muslimirikollisten kasvavan määrän.

Vähän samoissa vesissä mentiin tässä taannoin, kun ennustelit turvapaikanhakijoiden määrän omien havaintojesi pohjalta yli tuplasti suuremmaksi, kuin se todellisuudessa oli. Sä kun luulit, että kaikki sun työpaikoillasi näkemät turvikset oli tulleet suoraan rajan yli, vaikka todellisuudessa yli puolet niistä tuli toisista vokeista. Tässä on luultavasti vähän samantyyppinen juttu kyseessä.

Katsos kun vartijan työnkuva on muuttunut aikalailla viimeisen 15 vuoden aikana. Se on nykyään niin, että juurikin vartijat ovat useammin noiden varkausrikosten ja vahingontekojen kanssa tekemisissä. Kas kun ihmiset suojaavat omaisuuttaan paremmin kuin ennen, Vartijan silmin se varmasti näyttää, että noita on enemmän, mutta oikeasti teitä vain palkataan noihin omaisuudensuojeluhommiin useammin kuin ennen. Aiemmin poliisit hoiti ne hommat. Tai siis tulivat toteamaan vahingot jälkikateen. Sen takia teitä vartijoita sinne alettiin palkaamaan. Ja osaksi siitä syystä nuo määrätkin on pudonneet. Petoksilla tienaa helpommin, ainakin toistaiseksi.

 

[koukku]

Käsitellään nyt tämäkin paska, vaikka ei oikein huvittaisi. Tämä kirjoitus on aivan järkyttävää paskaa.

Lue nyt vaikka tämä ylen juttu aiheesta: Tutkija: Pelko kasvaa, vaikka rikokset vähentyneet huimasti | Yle Uutiset | yle.fi

15 vuoden tarkasteluväli on monissa rikoksissa vähän hankala. Esim väkivaltarikoksiin on tullut muutoksia, kun vaikkapa lasten ruumiillinen kurittaminen kiellettiin. Ja muitakin muutoksia on tullut. Rikoksissakin on muoti-ilmiöitä, jotka vaihtelevat eri sukupolvilla. Maailma muuttuu ja rikokset siinä mukana. Internet on kehittynyt melkoisesti ja sen mukana tietysti internetin välityksellä tehtävät rikoksetkin.

Mutta joo, yleiskuva on se, että 90-luvulta asti rikollisuus on länsimaissa vähentynyt, varsinkin nuorisorikollisuus. Syitä on monia. Yksi mielenkiintoinen on some ja sen sellaiset. Iso osa nuorisosta pysyy kotona tietokoneen ääressä pelaamassa ja hoitaa sosiaalisen puolen netin välityksellä. Tämän seurauksena nuoriso kokoontuu vähemmän ulkona. Ja sitä kautta tulee entistä harvemmin niitä tilanteita, kun saadaan vähemmän hyviä ideoita ja tyhmyys tiivistyy hölmöilyihin.

Tuossa lainauksessa on se mm ongelma, että varsinkin juurikin varkausrikoksissa ja vahingonteoissa suunta on ollut tasaisesti alaspäin. Kurkkasin pikaisesti tilastokeskuksesta varkausrikokset:
2009: 151 573
2017: 125 438

Vahingonteot:
2009: 50 698
2017: 33 535

Jos välttämättä haluat levittää sitä virheellistä tarinaa rikollisuuden noususta, niin käytä edes sellaisia yksittäisiä rikoksia, joiden määrä on oikeasti noussut. Kuten vaikka petokset. Tuota tietysti selittää paljon esim internetin kehitys, mutta senhän sä tietysti jätät kertomatta.

Tuttuun tapaan sä tietysti tiedät vartijan kokemuksellasi paljon paremmin, kuin jotkut vitun tilastot, schmilastot. Nehän tietysti pitää paikkansa vain ja ainoastaan silloin, kun niistä näkee muslimirikollisten kasvavan määrän.

Vähän samoissa vesissä mentiin tässä taannoin, kun ennustelit turvapaikanhakijoiden määrän omien havaintojesi pohjalta yli tuplasti suuremmaksi, kuin se todellisuudessa oli. Sä kun luulit, että kaikki sun työpaikoillasi näkemät turvikset oli tulleet suoraan rajan yli, vaikka todellisuudessa yli puolet niistä tuli toisista vokeista. Tässä on luultavasti vähän samantyyppinen juttu kyseessä.

Katsos kun vartijan työnkuva on muuttunut aikalailla viimeisen 15 vuoden aikana. Se on nykyään niin, että juurikin vartijat ovat useammin noiden varkausrikosten ja vahingontekojen kanssa tekemisissä. Kas kun ihmiset suojaavat omaisuuttaan paremmin kuin ennen, Vartijan silmin se varmasti näyttää, että noita on enemmän, mutta oikeasti teitä vain palkataan noihin omaisuudensuojeluhommiin useammin kuin ennen. Aiemmin poliisit hoiti ne hommat. Tai siis tulivat toteamaan vahingot jälkikateen. Sen takia teitä vartijoita sinne alettiin palkaamaan. Ja osaksi siitä syystä nuo määrätkin on pudonneet. Petoksilla tienaa helpommin, ainakin toistaiseksi.

Kun sää oot niin saatanan pätevä kaikissa asioissa, ainakin eri mieltä olevien ihmisten arvostelussa, niin voitko kertoa vielä yhden asian. Siis olisiko kuitenkin mahdollista se, että huolimatta rikosten vähenemisestä, ulkomaan kansalaisten osuus olisi näissä noussut? Sitä T1971 minun mielestäni sanoi, sinä keskityit vittuilemaan jotain vartijaläppää asian vierestä.

 

[Anssi #5]

Siis olisiko kuitenkin mahdollista se, että huolimatta rikosten vähenemisestä, ulkomaan kansalaisten osuus olisi näissä noussut?

Viidessätoista vuodessa? Onhan se.

 

[erku]

Yksiselitteisesti liian vähän. Ja ollut kohta 20 vuotta.

Julkiset taloudelliset resurssit ovat rajalliset ja siksi lähes kaikissa julkisissa organisaatioissa on vähemmän porukkaa töissä kuin mikä olisi ideaali. Siihen minä en ainakaan ole löytänyt mitään kovin yksiselitteistä tai edes uskottavaa dataa, että juuri poliisihallinnossa henkilöstöresurssit muodostaisivat suuremman ongelman kuin vaikkapa vanhustenhoidossa, perusterveydenhuollossa, lastensuojelussa, peruskoulutuksessa tai maanpuolustuksessa. Kaikkien näiden osalta olen kuullut valitusta liian pienistä resursseista ja ainakin minusta on hirvittävän vaikeaa objektiivisesti arvioida maallikkona, missä sille lisähenkilöstölle olisi kriittisin tarve.

Poliisin tietoon ei enää edes tule (eikä myöskään tilastoihin) pienemmät omaisuusrikokset, lievät pahoinpitelyt ja muut pienemmät rikkeet, kuin murto-osin. Syy tähän on yksinkertainen, resurssipula. Jos kauppias ilmoittaa näpistyksistä, vahingonteoista etc. 5 kertaa turhaan eli partio ei tule paikalle, ei kuudennella kerralla edes ilmoiteta. Sama pätee noihin lievempiin pahoinpitelyihin, partio ottaa puhelimitse tietoja (tai päivystäjä) ja jossain vaiheessa( puolen vuoden kuluttua) soittaa tutkija joka kyselee tapahtuneesta.

Epäilemättä on niin, että merkittävä osa vähäisistä rikoksista ei tule ollenkaan poliisin tietoon, mutta ajattelisin niin, että näin on aina ollut aina ja näin olisi siinäkin tapauksessa, että poliisin määrää nostettaisiin vaikkapa neljänneksellä. Loogisesti ajateltuna sähköisen asioinnin kehittyminen on tehnyt rikosilmoituksen jättämisestä helpompaa ja miellyttävämpää asianomistajalle,kun enää ei tarvitse jonottaa tuntikaupalla poliisipäivystykseen, vaan voi tehdä rikosilmoituksen netissä.

Ps. Näpistykset, varkaudet ja vahingonteot on lisääntyneet varmaan 30-40% viimeisen 15 vuoden aikana.

Tarkempiin yksilöintiin menemättä taitaa olla ihan kiistaton fakta, että rikollisuus isossa kuvassa on vähentynyt melko tasaisesti viimeisen 25 vuoden ajan. Samaan aikaan digitalisaatiossa on menty valtavasti eteenpäin, mikä kaiken järjen mukaan lisää työn tehokkuutta ja tuottavuutta etenkin rikosilmoituksen kirjaamisessa ja rikostutkinnassa. Näiden perusteella minusta maltillista henkilöstömäärän vähennystä ei voi pitää mitenkään kohtuuttomana.

 

[Cobol]

Julkiset taloudelliset resurssit ovat rajalliset ja siksi lähes kaikissa julkisissa organisaatioissa on vähemmän porukkaa töissä kuin mikä olisi ideaali. Siihen minä en ainakaan ole löytänyt mitään kovin yksiselitteistä tai edes uskottavaa dataa, että juuri poliisihallinnossa henkilöstöresurssit muodostaisivat suuremman ongelman kuin vaikkapa vanhustenhoidossa, perusterveydenhuollossa, lastensuojelussa, peruskoulutuksessa tai maanpuolustuksessa. Kaikkien näiden osalta olen kuullut valitusta liian pienistä resursseista ja ainakin minusta on hirvittävän vaikeaa objektiivisesti arvioida maallikkona, missä sille lisähenkilöstölle olisi kriittisin tarve.

Hyvä ja perusteltu näkemys. Varsinkin kun kaikki poliisille ilmoitetut rikokset yhteensä ovat laskeneet 1990-luvun aivan alun noin 500 000 rikoksesta vuoden 2016 alle 400 000 rikoksen. Ymmärrän toki sen, että nykyään ei poliisille kaikista rikoksista ilmoiteta samalla tavalla. Toisista vähemmän, ja toisista enemmän, kun mukaan on tullut kokonaan uusiakin rikosmäärityksiä:

Poliisin tietoon tulleet rikokset | Findikaattori.fi

Koska erilaiset väkivaltarikokset ovat kuitenkin kasvussa (alla olevassa taulukossa pahoinpitelyt) ja tällä on todennäköisesti myös yhteys siihen, miten poliisi näkyy ns. katukuvassa, kansalaisten huoli poliisien määrästä ei ole ainakaan aivan perusteeton. Eri EU-tilastojen mukaan Suomessa on vähiten poliiseja Euroopassa per asukas, joten kannattaa ainakin pohtia, olisiko poliisien määrän lisäämisellä todellisuudessa sellaisia vaikutuksia, että yhteiskunnan kannalta katsoen se olisi jopa tuottavaa:

Rikollisuus Suomessa - Sisäministeriö

Mutta ole samaa mieltä siitä, että suorittavan henkilöstön tasolla Suomessa ollaan monessa muussakin julkisessa organisaatiossa liian pienillä resursseilla. Pieni osasyy tähän on se, että nämä organisaatiot tuntuvat haluavan pitää kiinni erilaisten päällikkövirkojen määrästä tai jopa kasvusta suhteessa suorittavaan henkilöstöön. On vaan niin, että esimerkiksi lastensuojeluun kenttätasolla taitaa olla liian vähän resursseja, ja työoloista suhteessa palkkoihin johtuen, pätevät rersurssit hakeutuvat muualle. Tämä on siis laajempi ongelma, kuin vain poliiseja koskien.

 

[erku]

Kyse on mitä yhteiskunta yleisellä tasolla haluaa, voidaanhan poliisista luopua vaikka kokonaan. Tälläkin palstalla löytyy henkilöitä, jotka tällaisesta tilanteesta onanoivat. Tosi paikan tullen nämä samat henkilöt olisivat ensimmäisten joukossa netissä ulisemassa, kun paska leviäisi käsiin.

Tässä ensimmäisessä lauseessa olet mielestäni asian ytimessä. Jos verrataan vaikka 1990-lukuun, niin silloin rikosten määrät olivat suuremmat ja rikosten selvitysprosentti alhaisempi. Siihenkin olen tyytyväinen, että poliisin sisällä priorisointia on tehty siihen suuntaan, että vakavien rikosten (esim. raiskaukset ja ryöstöt) selvitysprosentti on noussut ja lievien rikosten kuten näpistysten, vahingontekojen tai lievien pahoinpitelyjen selvitysprosentti taas laskenut.

Minusta kokonaisuudessaan siis vaikuttaa siltä, että poliisi selviää yhteiskunnallisista velvoitteistaan niin rikosten ennaltaehkäisyssä kuin rikosten selvittämisessä paremmin kuin 1990-luvulla. Tässä mielessä en voi ihan käsittää, miksi poliisin resurssit tai henkilöstömäärä olisi niin merkittävä ongelma kuin vaikkapa sinä tai Mikko Paatero haluatte esiin tuoda.

 

[Anssi #5]

Sinä siis tosissasi väität, että varkaus- ja näpistysrikokset ovat 90-luvun alun jälkeen vähentyneet?

Näpistyksistä en tiedä, mutta varkaudet ovat vähentyneet. Tämän tueksi mulla on tilastot ja näitä asioita työkseen tutkivien ihmisten tutkimuksiin pohjautuva näkemys. Sä saat olla asiasta ihan mitä mieltä haluat, mutta totuus on se, että länsimaissa rikollisuus on vähentynyt 90-luvun alusta asti. Tätä mieltä ovat maailmanlaajuisesti asiaa tutkivat asiantuntijat. Yksittäisissä rikostyypeissä on tietysti paljon vaihtelua. Kännyköitä esim varastetaan nykyään paljon enemmän kuin 80-luvulla.

Jos se yhtään lohduttaa, niin multa on varastettu polkupyörä 80-luvulla, 90-luvulla ja 2000-luvun ensikymmenellä. Ei se kiinnostanut poliisia millään vuosikymmenellä. Tämä viimeinen oli ainoa, joka päätyi tilastoihin, koska mulla oli nyt vakuutus, minkä takia piti ilmoittaa poliisille. Aiemmin ei ollut. Kotivakuutusten määrä on muuten kasvanut tässä vuosien aikana, joten ihmisillä on nykyään useammin syy ilmoittaa varastetusta pyörästä. Me tiedettiin jo 80-luvulla, että poliisille on turhaa ilmoittaa varastetusta polkupyörästä, jos vakuutuksen takia ei ole pakko. Ai niin, se 90-luvun polkupyörä varastettiin itäkeskuksen metroaseman edestä. Noin 50 metriä poliisiaseman pääovesta. Keskellä päivää. Ihan vaan anekdoottina tämä.

Mutta joo. Ei mua erityisemmin enää kiinnosta käydä näitä uskonnollisia keskusteluja. Aikansa kutakin. Jos joku haluaa uskoa, että jumala loi maailman täydelliseksi ja siitä eteenpäin kaikki asiat maailmassa menee koko ajan huonompaan suuntaan, niin ihan vapaasti saavat uskoa ja olla väärässä. Siellä on sullekin netissä tarjolla kaikki maailman tieto siitä mitkä rikokset on menneet mihinkin suuntaan. Ihan oma asiasi tutustutko siihen, vai pidätkö oman, puhtaasti tunteeseen pohjautuvan mielipiteesi.

 

[paki77]

Tämä keskustelu on vähän kuin raiskaustilastot, jotka ei pidä paikkaansa koska suomalaiset raiskaa kotona ja ulkomaalaisten tekemistä ilmoitetaan herkemmin, nyt ainoastaan toiseen suuntaan.

 

[finnjewel]

Tämä keskustelu on vähän kuin raiskaustilastot, jotka ei pidä paikkaansa koska suomalaiset raiskaa kotona ja ulkomaalaisten tekemistä ilmoitetaan herkemmin, nyt ainoastaan toiseen suuntaan.

Mitähän Suomen tilastot mahtavat kertoa sellaisista kotona tapahtuneista seksuaalirikoksista, joissa sekä tekijä että uhri ovat ulkomaalaisia. Veikkaan, että niitä on todella vähän.

 

[Anssi #5]

Koska erilaiset väkivaltarikokset ovat kuitenkin kasvussa (alla olevassa taulukossa pahoinpitelyt)

Ei pidä paikkaansa.

-Henkirikokset ovat vähenentyneet
-Törkeät pahoinpitelyt ovat vähentyneet
-Tavalliset pahoinpitelyt ovat suurinpiirtein ennallaan.

Pahoinpitelyt Tietoon tullut pahoinpitelyrikollisuus kasvoi vuoteen 2011 saakka, jonka jälkeen seurasi lyhyt laskukausi. Pitkän linjan nousutrendiä selittää aina 2000-luvun puoleen väliin jatkunut ilmoitusalttiuden kasvu (SJ 2015 s.11). Rikosilmoitusten ja kirjausten määriin vaikuttavat myös tehdyt lainmuutokset. Vuoden 2011 hyppäys on yhteydessä lainmuutokseen, jossa perheen sisällä ja parisuhteissa tapahtunut pahoinpitely muutettiin virallisen syytteenalaisiksi rikoksiksi. Muutoksen seurauksena erityisesti yksityisessä asunnossa tapahtuneiksi ilmoitettujen rikosten määrä kasvoi. Kansallisen uhritutkimuksen mukaan väkivallan määrä on pysynyt jotakuinkin vakaana (RT 2015 s.50). Törkeiksi pahoinpitelyiksi kirjattujen rikosten määrä on viimeisen 10 vuoden kuluessa laskenut. Trendi on yhteneväinen henkirikostrendin kanssa (RT 2015 s.52 ja 17).

Lähde: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tilastokatsaus rikollisuusmuutoksista 1990-2015.
Linkki lähteeseen eduskunnan sivuilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2017-AK-103193.pdf

 

[Anssi #5]

Hyvä ja perusteltu näkemys. Varsinkin kun kaikki poliisille ilmoitetut rikokset yhteensä ovat laskeneet 1990-luvun aivan alun noin 500 000 rikoksesta vuoden 2016 alle 400 000 rikoksen. Ymmärrän toki sen, että nykyään ei poliisille kaikista rikoksista ilmoiteta samalla tavalla. Toisista vähemmän, ja toisista enemmän, kun mukaan on tullut kokonaan uusiakin rikosmäärityksiä:

Koska keskustelun aihe on poliisin määrä ja resurssit, niin oikeastaan rikosten todellinen määrä on toissijaista. Jos kansalaiset eivät ilmoita pyörävarkauksiaan poliisille, niin eipä se pyöravarkaus poliisia työllistä. Jos rikosilmoitukset ovat vähentyneet 25 vuodessa 20%, niin tuo on kyllä selkeä vähennys poliisin työtaakkaan.

 

[Anssi #5]

Tämä keskustelu on vähän kuin raiskaustilastot, jotka ei pidä paikkaansa koska suomalaiset raiskaa kotona ja ulkomaalaisten tekemistä ilmoitetaan herkemmin, nyt ainoastaan toiseen suuntaan.

Kuten aiemminkin on usein kerrottu, varsinkin raiskauksissa esim väestöhaastattelujen pohjalta tehdyt tutkimukset ovat parempia lähteitä. Monestakin syystä. Yksi niistä tämä:

Raiskausrikosten tunnusmerkistöihin on tehty useita muutoksia joilla rikoksen syyteoikeutta ja törkeysporrastusta on muutettu. Myös tunnusmerkistön sisältöä on lavennettu. Näiden muutosten sekä rikoksen ympärillä käydyn yhteiskunnallisen keskustelun seurauksena rikosilmoitusten määrä on kasvanut tasaisesti jo 1990-luvun lopusta lähtien 400:n rikoksen vuositasolta 1000:een. Väestöhaastattelujen tietojen mukaan seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneiden osuudessa ei kuitenkaan ole tapahtunut muutosta.

Väestöhaastattelujen tie on kuitenkin kovin hidas ja melko kallis. En itse ole törmännyt sellaiseen tutkimukseen, jossa selvitettäisiin ulkomaalaisten tekijöiden osuutta. Ehkäpä roturealistit jossain vaiheessa rahoittaa sellaisenkin. Siellä kun tuntuu olevan erityistä kiinnostusta aihepiiriin. Ellei siellä sitten ole pelko perseessa, että tulokset ei oliskaan propagandan mukaisia.

 

[Cobol]

Ei pidä paikkaansa.

-Henkirikokset ovat vähenentyneet
-Törkeät pahoinpitelyt ovat vähentyneet
-Tavalliset pahoinpitelyt ovat suurinpiirtein ennallaan.

Itsellä taas sisäministeriön luvut ko. sivuilta ja kuten kirjoitin, pahoipitelyissä (kaikki) on todella selvää kasvua. Jos vaikka sama aikajakso 1995-2015, niin 1995 suunnileen 375 000 ja 2015 suunnilleen 580 000. Kyse siis poliisin tietoon tulleesta rikollisuudesta.

Rikollisuus Suomessa - Sisäministeriö

 

[Cobol]

Koska keskustelun aihe on poliisin määrä ja resurssit, niin oikeastaan rikosten todellinen määrä on toissijaista. Jos kansalaiset eivät ilmoita pyörävarkauksiaan poliisille, niin eipä se pyöravarkaus poliisia työllistä. Jos rikosilmoitukset ovat vähentyneet 25 vuodessa 20%, niin tuo on kyllä selkeä vähennys poliisin työtaakkaan.

Kysymys kuuluukin, onko poliisille tullut lisää tehtäviä muilta osin, kuin rikosten selvittämisessä. Kuten valvontaa, tarkkailua, laittomasti maassa olevien etsiskelyä (sisältäen viheravassarien piiloittelut), kiinniottamisia, kuljetuksia Irakiin jne. Erityisesti onko totta, että:

* jo ennen alkoholilain uudistusta poliisilta on jäänyt vuosittain 100 000 hälytystehtävää hoitamatta resurssipulan takia.

Poliisien etujärjestö vaatii satoja poliiseja lisää – varoittaa Ruotsin ongelmista | Yle Uutiset | yle.fi

Minä en osaa tuohon sanoa mitään. Vaikea kuitenkaan kuvitella, että ay-liikekään noin pahasti valehtelisi, että 100 000 hälytystehtää jää hoitamatta vuodessa resurssipulan takia, jos näin ei ole.

 

[El Lude]

Tässä mielessä en voi ihan käsittää, miksi poliisin resurssit tai henkilöstömäärä olisi niin merkittävä ongelma kuin vaikkapa sinä tai Mikko Paatero haluatte esiin tuoda.

Kyllä se vain alkaa ongelma olla. Jos katsotaan vaikka P-Karjalan kuntia Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa, niin viikonloppuna noiden neljän kunnan alueella on teoriassa yksi (1) poliisipartio saatavilla. Tiedän aika monta tilannetta, missä poliisin apuan tarvinneille tarjottiin eioota. Poliisin lupapalveluita ei saa läheskään kaikista kunnista.
Hyvin monilla paikkakunnalla Savossa en ole enää vuosikymmeniin nähnyt poliisia partioimassa. 1980/1990-luvuilla tilanne oli vielä toinen...
Jos haluat ostaa metsästysaseen Somerolla, niin asiointi on Hämeenlinnassa (palvelut keskitetty sinne) ja seuraava vapaa-aika asioiden hoitamiseen on vähintään kuukausien päässä.
Edellä mainitut esimerkit eivät ole mielestäni hyvää hallintoa/palvelua.

Linkissä vielä Ylen uutinen näemmä riittävistä poliisipalveluista Enontekiöllä...
https://yle.fi/uutiset/3-9974230

 

[Anssi #5]

Itsellä taas sisäministeriön luvut ko. sivuilta ja kuten kirjoitin, pahoipitelyissä (kaikki) on todella selvää kasvua. Jos vaikka sama aikajakso 1995-2015, niin 1995 suunnileen 375 000 ja 2015 suunnilleen 580 000. Kyse siis poliisin tietoon tulleesta rikollisuudesta.

Sun lähteelläs ja mun lähteellä on ihan sama lähde. Molemmat jutut kirjoitettu Rikollisuustilanne 2015 (Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti) tutkimuksen pohjalta (mun lähteellä on mukana pari muutakin lähdettä).

Sun lähteessäsi on pelkät kylmät luvut. Mun lähteessä selitettiin, että nousevat luvut pahoinpitelytilastoissa selittyy muilla asioilla.

Mun lähteeni kirjoittaja on Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin johtaja, joka on ollut mukana tekemässä sitä Rikollisuustilanne 2015 tutkimusta ja osaa sitä kautta oletettavasti tiivistää olennaisen paremmin, kuin sun lähteesi kirjoittaja, joka on sisäministeriön hallinto- ja kehittämisosaston strategisen ohjauksen ja kehittämisen strategiapäällikkö.

Sun lähteelläs on komeempi titteli.

Kysymys kuuluukin, onko poliisille tullut lisää tehtäviä muilta osin, kuin rikosten selvittämisessä. Kuten valvontaa, tarkkailua, laittomasti maassa olevien etsiskelyä (sisältäen viheravassarien piiloittelut), kiinniottamisia, kuljetuksia Irakiin jne.

Ihan totta. Varmasti on tullut uusia hommia ja poistunut vanhoja. Esim juoppojen paapomiseen ei mene nykyään aikaa, kun juoppoja ei haalita juoppoputkaan entisaikojen malliin. Mutta kokonaisuudesta ei ole mulla käsitystä, joten en lähde arvailemaan resurssien riittävyyttä.

Näyttää siltä, että meidän konservatiivisen keskustaoikeiston mielestä poliisin määristä on varaa nipistää, joten se ainakin viittaisi siihen suuntaan, että näin on. Onhan konservatiivinen oikeisto perinteisesti ollut se, joka pitää huolen poliisin resursseista. Kun tilastoja katselee, niin näyttää siltä, että vihervasemmiston valtakaudella poliiseja oli tyypillisesti noin 7800. Nyt konservatiivisen keskustaoikeiston valtakaudella määrä on pudonnut useammalla sadalla. En tiedä miksi.

 

[Cobol]

Sun lähteessäsi on pelkät kylmät luvut. Mun lähteessä selitettiin, että nousevat luvut pahoinpitelytilastoissa selittyy muilla asioilla.

Osaatko yhtään arvata, mitä ne muut asiat ovat, jotka nostavat pahoinpitelytilastot mainitulla ajanjaksolla noin 375 000 -> 580 000? Tilastollisesti jos katsoo, nousu on merkittävä.

Näyttää siltä, että meidän konservatiivisen keskustaoikeiston mielestä poliisin määristä on varaa nipistää, joten se ainakin viittaisi siihen suuntaan, että näin on. Onhan konservatiivinen oikeisto perinteisesti ollut se, joka pitää huolen poliisin resursseista. Kun tilastoja katselee, niin näyttää siltä, että vihervasemmiston valtakaudella poliiseja oli tyypillisesti noin 7800. Nyt konservatiivisen keskustaoikeiston valtakaudella määrä on pudonnut useammalla sadalla. En tiedä miksi.

Tätä olen itsekin pohtinut. Yksi lautamiesajoilta tuttu kokoomuslainen juristi väitti, että Kokoomuksen vaikutuksesta Suomessa on poliiseja kroonisesti liian vähän. Syitä on kuulemma monia alkaen siitä, että talousrikoksiin ei haluta riittävästi tutkijoita, eikä varsinkaan päteviä tutkijoita. Tiedä sitten.

 

[paki77]

Kuten aiemminkin on usein kerrottu, varsinkin raiskauksissa esim väestöhaastattelujen pohjalta tehdyt tutkimukset ovat parempia lähteitä. Monestakin syystä. Yksi niistä tämä:

Niin, lähinnä tarkoituksenani oli osoittaa että agendan mukaan aina näitä poliisitiliastoja koitetaan kiistää. Ja onhan tuo ulkkareiden yliedustuksen kiistäminen sillä perusteella että suomalaiset raiskaa kotona tai heidän tekemistä ei ilmoiteta täysin älyvapaata. Ihan kuin hunnutetut musliminaiset olisivat jonossa ilmoittamassa miestensä tekemistä raiskauksista.

 

[Anssi #5]

Niin, lähinnä tarkoituksenani oli osoittaa että agendan mukaan aina näitä poliisitiliastoja koitetaan kiistää. Ja onhan tuo ulkkareiden yliedustuksen kiistäminen sillä perusteella että suomalaiset raiskaa kotona tai heidän tekemistä ei ilmoiteta täysin älyvapaata. Ihan kuin hunnutetut musliminaiset olisivat jonossa ilmoittamassa miestensä tekemistä raiskauksista.

Mun nähdäkseni täällä jatkoajassa tilastojen (ja tieteen) kiistäminen on enemmänkin mamukriitikoiden ja sen sellaisten hommaa. Kuten ihan tässä tämän ja eilisen päivän aikana on taas nähty. Me palstan arvoliberaalit, joita leikkisästi suvakkihuoriksikin kutsutaan, nähdäkseni hyväksymme tilastolliset tosiasiat jopa erinomaisen hyvin. Tietenkään tämä ei sisällä tilastoista tehtyjä virheellisiä tulkintoja, tyyliin jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia.

Mikäli viittaat joihinkin palstan ulkopuolisiin tahoihin, niin epäilemättä maailmasta löytyy idiootteja joka lähtöön. En sitten tiedä miksi jokaisen idiootin idioottimaisia ajatuksia pitää toitottaa täällä jatkoajassa. Toki pelkästään huumoriarvon takia toisinaan, mutta sadas kerta samaa vitsiä ei kyllä enää jaksa viihdyttää.

 

[erku]

Jos haluat ostaa metsästysaseen Somerolla, niin asiointi on Hämeenlinnassa (palvelut keskitetty sinne) ja seuraava vapaa-aika asioiden hoitamiseen on vähintään kuukausien päässä.
Edellä mainitut esimerkit eivät ole mielestäni hyvää hallintoa/palvelua.

Jotenkin tohdin epäillä, että tämä tarina ei ole tosi. Ihan testin vuoksi kävin poliisin sivuilla katsomassa tilanteen ajanvarausten suhteen ja ajan aselupa-asiaan olisi saanut omalle lähimmälle poliisiasemalle perjantaiksi 29.6.2018 ja mainitsemallesi Hämeenlinnan poliisiasemalle maanantaiksi 2.7.2018. Jos ei noin viikon odottelu onnistu, niin vuoronumerolla voi mennä jonottamaan jo maanantaiaamuna. Jonotusaika tuskin olisi yhtä pitkä kuin vaikkapa lähimmässä julkisessa terveyskeskuksessa.

 

[Anssi #5]

Osaatko yhtään arvata, mitä ne muut asiat ovat, jotka nostavat pahoinpitelytilastot mainitulla ajanjaksolla noin 375 000 -> 580 000? Tilastollisesti jos katsoo, nousu on merkittävä.

Mä jo linkkasin sen lähteen tänään, missä se kerrottiin, Ja vieläpä lainasin sen kohdansiihen viestiin. Ja sä jopa vastasit juuri siihen viestiin. Tässä se nyt vielä uusintana:

Pahoinpitelyt
Tietoon tullut pahoinpitelyrikollisuus kasvoi vuoteen 2011 saakka, jonka jälkeen seurasi lyhyt laskukausi. Pitkän linjan nousutrendiä selittää aina 2000-luvun puoleen väliin jatkunut ilmoitusalttiuden kasvu (SJ 2015 s.11). Rikosilmoitusten ja kirjausten määriin vaikuttavat myös tehdyt lainmuutokset. Vuoden 2011 hyppäys on yhteydessä lainmuutokseen, jossa perheen sisällä ja parisuhteissa tapahtunut pahoinpitely muutettiin virallisen syytteenalaisiksi rikoksiksi. Muutoksen seurauksena erityisesti yksityisessä asunnossa tapahtuneiksi ilmoitettujen rikosten määrä kasvoi. Kansallisen uhritutkimuksen mukaan väkivallan määrä on pysynyt jotakuinkin vakaana (RT 2015 s.50). Törkeiksi pahoinpitelyiksi kirjattujen rikosten määrä on viimeisen 10 vuoden kuluessa laskenut. Trendi on yhteneväinen henkirikostrendin kanssa (RT 2015 s.52 ja 17).

 

[Tadu]

Mitähän Suomen tilastot mahtavat kertoa sellaisista kotona tapahtuneista seksuaalirikoksista, joissa sekä tekijä että uhri ovat ulkomaalaisia. Veikkaan, että niitä on todella vähän.

Tällehän on selkeä syy. Ulkomaisissa kulttuureissa naisen asema on vaan niin paljon Suomea parempi.