Tuollaisia vaatimuksia en ole juuri nähnyt, mutta jonkinlainen realiteetti se on, että Euroopan etu on auttaa Afrikkaa. Apu ei tarkoita rajojen avaamista ja loputtoman täysylläpidon tarjoamista jokaiselle halukkaalle, vaan Afrikan kehityksen ohjaamista ja tukemista. Olen aiemminkin todennut, että mielestäni kaikki kehitysapu tulisi toteuttaa erilaisina projekteina, joissa autetaan apua saavaa tahoa kehittämään omaa koululaitostaan ja yhteiskunnallista infraa. Koulutuksen kautta väestönkasvu hidastuu, yhteiskunnat pystyvät itse kehittämään itseään, ja muuttohalukkuus vähenee. Ilmastonmuutos on siitä aika perkeleellinen juttu, että se ei juuri kysele, että milläs tolalla asiat näillä seuduin on, jotka ensimmäisinä muuttuvat asuinkelvottomiksi. Näiltä alueilta ei tulla lähtemään siksi, että Suomessa saa juustoa leivän päälle, vaan siksi, että siellä ei ole mahdollista elää.
Siinä olet oikeassa, että Afrikan maiden tulisi hoitaa omat asiansa kuntoon. Eikö olisi aika fiksua auttaa niitä siinä? Jos näet jossain vaatimuksen, että meidän tulee noiden maiden väestö elättää, niin suhtaudu siihen samoin kuin kaikkeen muuhunkin järjettömään, mitä näet: kohauta olkapäitäsi ja tuumi, että onneksi tuon aivopierun esittäjä ei ole minkäänlainen auktoriteetti tai vaikuttaja tässä asiassa.
Onhan sekin mahdollista, että Euroopan on jossain vaiheessa pakko estää fyysisesti ulkorajojen ylittäminen. Jos niin käy, niin sitten niin käy ja niin on tehtävä. Mutta ei tässä olla tilanteessa, jossa on vain kaksi vaihtoehtoa, eli rajat täysin auki tai täysin kiinni. Vaikutusmahdollisuuksia on. Toivottavasti on myös halua käyttää niitä.