Monikulttuurisuus – rikkaus vai vitsaus?

  • 3 095 127
  • 24 186

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
Jatkoajan johtava politrukki suoltaa jöötä taas kerran. Ainakin historian suhteen kertoessaan, että elämä on jatkunut kansainvalluksista huolimatta. Vaan kun ei kaikilla ole jatkunut. Länsi-Intian saarilla apokalyptinen aika koitti - ainakin intiaaneille. Intiaanit "hävisivät" käytännössä kokonaan Kolumbusta seuranneen sadan vuoden aikana. Espanjan hallitsemilla alueilla Etelä-Amerikassa intiaanien määrä laski 80-90% 1650-luvun puoliväliin mennessä. Jäihän 10% eloon - tai jopa 20%. Meksikossakin 25 000 000 intiaaniväestö laski vain 6 000 000. Ei paha.
 

Mälkiä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmoitetaan lähiviikkoina
Pohtiminen tämmöisellä mielikuvitustasolla on ajanhukkaa. Ihan sama kun miettisit salaojittaessasi, että muuttuuko isademäärä 10, 50, 100, 200 vai 500 milliä vuodessa suuremmaksi ilmaston muuttuessa. Niitä rakenteita voi miettiä ja laittaa kuntoon tulevaisuuden varalle, että parhaan tuloksen kaikissa olosuhteissa aikaiseksi saa. Arvailu on täysin hyödytöntä ja pelkkää ajanhukkaa asioissa joille pitää luoda strategiat agendan sijaan.

Ei tässä ole kyse mistään arvailusta, vaan siitä, että minua kiinnostaisi kuulla arviosi siitä, kuinka paljon afrikkalaisia tulijoita sinusta Eurooppa kestäisi vaikkapa seuraavan sadan vuoden aikana.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Ei tässä ole kyse mistään arvailusta, vaan siitä, että minua kiinnostaisi kuulla arviosi siitä, kuinka paljon afrikkalaisia tulijoita sinusta Eurooppa kestäisi vaikkapa seuraavan sadan vuoden aikana.

Se riippuu niistä rakenteista ja niiden toimivuudesta jotka on älytty pystyttää, toimivuus tarkoittaa joustavuutta kulloisenkin tilanteen mukaan.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Jatkoajan johtava politrukki suoltaa jöötä taas kerran. Ainakin historian suhteen kertoessaan, että elämä on jatkunut kansainvalluksista huolimatta. Vaan kun ei kaikilla ole jatkunut. Länsi-Intian saarilla apokalyptinen aika koitti - ainakin intiaaneille. Intiaanit "hävisivät" käytännössä kokonaan Kolumbusta seuranneen sadan vuoden aikana. Espanjan hallitsemilla alueilla Etelä-Amerikassa intiaanien määrä laski 80-90% 1650-luvun puoliväliin mennessä. Jäihän 10% eloon - tai jopa 20%. Meksikossakin 25 000 000 intiaaniväestö laski vain 6 000 000. Ei paha.

Ja tässäkö kansankynttilä brassa historian nippelitiedolla? Jos peilaat historialla opettele suhteuttamaan se asiaan johon haluat vertautuvan vuosilukujen ja numeroiden luetteleminen, missä järki, jos kausaliteetit on jossain saharassa pierujen kanssa piilostaleikkimässä, opetti johtava politrukki, viisas käsittää, tyhmä jatkaa jankkaamista.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Ehkäpä ongelma on siinä, että olen realisti en missään pilvilinnassa elävä unelmien toteuttaja.
Nimeomaan sanoit, että asenteeni on rasistinen ja halveksiva eli syytit rasistiksi.

No, en minä kyllä usko sinua realistiksikaan, kaikki kirjoittamasi kun sotii sitä vastaan. Koeta kuitenkin ymmärtää tämmöinen ylemmyydentuntoinen arvottaminen jonkun maanosan ihmisistä heidän oppimattomuutensa perusteena viittaa vahvaan rasistiseen näkemykseen, kun tosiassa niistä oppimattomista hyvin minella löytyy resurssia paljon pidemmälle, kun sinulla konsanaan, kyse on vain olosuhteista yksilölle ja olsuhteet eivät ole muuttumattomia.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Varjotuuli
Yleensäkin on naurettavaa piiperrystä pyrkiä torppailemaan ihmisten liikkumista, niin ovat vaellelleet kautta ihmiskunnan historian ja tulevat ikuisesti vaeltelemaan, milloin pakosta, milloin parempaa etsien.

Tästä olen täysin samaa mieltä. Ihmiset ovat vaeltaneet aina ja ihmisiä ei pysäytetä kuin asein.

Mutta se nyt on aivan huuhaata väittää että turvapaikkoja haetaan oikein perustein. Lähestulkoon kaikille pitäisi antaa hylsy jos rehellisiä ollaan. Nykyäänhän ollaan siirrytty kuvittelemaan että esim sotaa tai nälänhätää pakeneminen olisi mukamas syy turvapaikan hakemiseen tai saamiseen.
 

sinikettu

Jäsen
Yleensäkin on naurettavaa piiperrystä pyrkiä torppailemaan ihmisten liikkumista, niin ovat vaellelleet kautta ihmiskunnan historian ja tulevat ikuisesti vaeltelemaan, milloin pakosta, milloin parempaa etsien.

Tästä olen täysin samaa mieltä. Ihmiset ovat vaeltaneet aina ja ihmisiä ei pysäytetä kuin asein.
Tässä tulkinnassa on monta perustavanlaatuista ongelmaa. Vaeltelu ei ole samanlaista nykyään kuin se oli vaikka 100 vuotta sitten ja siitä taaksepäin tuhansia vuosia. Käytännössä kukaan ei saanut sosiaalietuuksia. Tulijoista ei ollut merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia. Tulijoiden piti käytännössä pakostakin integroitua eri tavoin uuteen yhteiskuntaan, jos ei halunnut elää kerjäläisenä katuojassa. Yhteiskunnalliset häiriköt joko karkotettiin yhteisöistä pois tai mahdollisesti tapettiin, jos olivat erityisen hankalia tapauksia tai vastaavaa. Suuri osa töistä ei vaatinut erityistä koulutusta tai osaamista. Koska tuottavuus oli pientä ja kaikki piti tehdä enemmän tai vähemmän käsin tai manuaalisesti, työtä riitti käytännössä kaikille, joilla riitti fyysistä terveyttä ja suorituskykyä. Taloudelliset erot olivat paljon pienempiä hyvinvoivien ja köyhien yhteiskuntien välillä kuin nyt.

Nykyään homma onkin vähän eri.
 
Jos länsimaiset suuryhtiöt maksaisivat edes sen keskimääräisten globaalien suuryritysten tuloveropinnan mukaan Afrikassa veroja sekä vastaisivat aiheuttamistaan ympäristöhaitoista rahallisesti, voitaisiin kehitysapu lopettaa ja paikallisilla ei todennäköisesti olisi merkittävää painetta muuttoliikkeelle.

Siihen vielä EU lopettaisi maataloustuotteiden tullit sekä maataloustuet, niin kehitystuet voitaisiin lopettaa ja silti kaikkialla voitaisiin paremmin.

Markkinatalous pelastaisi Afrikan.
Mikä tässä prosessissa on Afrikan/afrikkalaisten vastuu? Onko sitä ollenkaan vai että suomalaisten pitää kantaa vastuunsa siirtomaapolitiikastaan?
Afrikassa on muutama pieni valopilkku talouden ja yhteiskunnan kehittämisessä kuten Namibia ja Etiopia.
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Se riippuu niistä rakenteista ja niiden toimivuudesta jotka on älytty pystyttää, toimivuus tarkoittaa joustavuutta kulloisenkin tilanteen mukaan.
Toivottavasti nämä "rakenteet" ovat piikkilanka-aitoja ja konekivääripesäkkeitä Euroopan rajoilla. Miljardia ylimääräistä afrikkalaista ei muuten hallita. Ennen sodat, nälkä ja taudit tappoivat kantokyvyn ylittävän jengin nopeasti, mutta nykyään kaikki pitäisi ratkaista sivistyneesti keskustelemalla ja auttamalla hätää kärsiviä? Miksi? Jos ylimääräiselle porukalle annetaan ruokaa, tuloksena on vain lisää ylimääräistä porukkaa.

Kärpästen syömille lapsille pitäisi lahjoittaa rahaa. Miksi? Siksi että organisaatiot pysyvät pystyssä ja johtajille riittää rahaa. Tuollaiset organisaatiot ovat pahimpia kaikista. Eivät ne ajattele muuta kuin omaa etuaan ja loppumatonta avustettavien määrää, joka vain avustettaessa lisääntyy. Täysin idioottimaista toimintaa. Annetaan afrikkalaisten ratkaista omat ongelmansa ja pidetään heidät omalla mantereellaan. Problem solved old fashioned way.
 

Blöö

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Blues, Kiekko-Espoo
Mikä tässä prosessissa on Afrikan/afrikkalaisten vastuu? Onko sitä ollenkaan vai että suomalaisten pitää kantaa vastuunsa siirtomaapolitiikastaan?
Afrikassa on muutama pieni valopilkku talouden ja yhteiskunnan kehittämisessä kuten Namibia ja Etiopia.
Ei afrikkalaisilla ole mitään vastuuta, he ovat jaloja villejä. Vähän niin kuin antiloopit ja virtahevotkin, jotka hekin lisääntyvät miten ehtivät. Onneksi 1985 järjestetty Live Aid -kampanja edesauttoi Etiopian väestöä kasvamaan 40 miljoonasta (1985) nykyiseen reiluun 100 miljoonaan. Nyt heillä on kuulemma taas nälkä. Uskallammeko auttaa? Onko näitä käsioikosia kärpässilmiä kohta miljardi?
@Konsta Kepuli Myös Karthagolaiset saattaisivat olla kriittisiä kansainvaelluksille, elleivät roomalaiset olisi tappaneet kaikkia. Nyt emme saa koskaan tietää heidän mielipidettään asiasta.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Mikä tässä prosessissa on Afrikan/afrikkalaisten vastuu? Onko sitä ollenkaan vai että suomalaisten pitää kantaa vastuunsa siirtomaapolitiikastaan?
Afrikassa on muutama pieni valopilkku talouden ja yhteiskunnan kehittämisessä kuten Namibia ja Etiopia.

Tätä jaksetaan hokea, mutta todellisuus on kuitenkin se, että mahdollinen afrikkalaisten kansainvaellus ei pysähdy Suomen rajoille tuolla hokemalla. Se pysähtyy joko äärimmäisin toimenpitein tai järjestämällä Afrikan olot niin, ettei sieltä tarvitse lähteä vaeltamaan. Suomi on saanut osansa länsimaisesta hyvinvoinnista ja meidän kannattaisi olla mukana rakentamassa parempia oloja Afrikkaan.
 

Blöö

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Blues, Kiekko-Espoo
@TosiFani Eli ovatko afrikkalaiset kuin kultakaloja, joille pitää järjestää mukavat olot? Mitäs jos ihan itse järjestäisivät?
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Tätä jaksetaan hokea, mutta todellisuus on kuitenkin se, että mahdollinen afrikkalaisten kansainvaellus ei pysähdy Suomen rajoille tuolla hokemalla. Se pysähtyy joko äärimmäisin toimenpitein tai järjestämällä Afrikan olot niin, ettei sieltä tarvitse lähteä vaeltamaan. Suomi on saanut osansa länsimaisesta hyvinvoinnista ja meidän kannattaisi olla mukana rakentamassa parempia oloja Afrikkaan.
Miten tämä meidän pitäisi järjestää? Kuka meidän läsimaisen hyvinvointimme on järjestänyt? Meidän järjestämämme traktorit ovat ruostuneet, troolarit uponneet Afrikan satamiin ja koulut on purettu ja rakennustarvikkeet myyty.

Kerro nyt ihmeessä miten Afrikan olot järjestetään sille tasolle, että siellä mahtuu olemaan vaikkapa vain 2mrd ihmistä?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
@TosiFani Eli ovatko afrikkalaiset kuin kultakaloja, joille pitää järjestää mukavat olot? Mitäs jos ihan itse järjestäisivät?

Mikä on vaihtoehto? Aletaan ampumaan pakolaisveneitä Välimereen ja rakentamaan muuria Euroopan ympärille? Meillä on yli tuhat kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, miten ajattelit valvoa koko rajan?

Miten tämä meidän pitäisi järjestää? Kuka meidän läsimaisen hyvinvointimme on järjestänyt? Meidän järjestämämme traktorit ovat ruostuneet, troolarit uponneet Afrikan satamiin ja koulut on purettu ja rakennustarvikkeet myyty.

Kerro nyt ihmeessä miten Afrikan olot järjestetään sille tasolle, että siellä mahtuu olemaan vaikkapa vain 2mrd ihmistä?

Kuten @Tuamas sanoi, kun länsimaiset yritykset maksavat veronsa ja maksunsa, Afrikka pärjää ilman kehitysapua. Valtiot tarvitsevat varmasti hieman apua YK:lta rauhanturvaoperaatioiden muodossa, mutta demokratia vaatii aikansa. Tähän mennessä länsimaiset yritykset ovat kannattaneet sekasortoa, koska se on taannut heille parhaat voitot.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Varjotuuli
Mikä on vaihtoehto? Aletaan ampumaan pakolaisveneitä Välimereen ja rakentamaan muuria Euroopan ympärille? Meillä on yli tuhat kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, miten ajattelit valvoa koko rajan?

Pakolaislaivat olisi alusta asti pitänyt joko hinata takaisin tai upottaa, se nyt on täysin selvä asia. Mutta Venäjän raja on koko Euroopalle ongelmallinen, se on kylmä fakta. Sisään sitä kautta tulevien osalta radikaalit toimenpiteet olisivat varmaankin se ainoa toimiva ratkaisu, mutta siihen Euroopassa tuskin mennään vielä ainakaan pariin kymmeneen vuoteen.

Afrikan ongelma on todennäköisesti se, ettei se ole vielä varsinaisesti käynyt omaa maailmansotaansa. Nyt, vihdoin ja viimein siellä pitäisi saada maailmansotien tapaan jengiä, varsinkin miehiä, isolla kädellä harventava ja rajat uudelleen määrittelevä iso kahina päälle. Tämän jälkeen jäljelle jäänyt kansanosa omaisi edes jonkinlaiset alkeelliset mahdollisuudet siirtyä kehitysmaa-statuksesta askeleen ylöspäin.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Afrikan ongelma on todennäköisesti se, ettei se ole vielä varsinaisesti käynyt omaa maailmansotaansa. Nyt, vihdoin ja viimein siellä pitäisi saada maailmansotien tapaan jengiä, varsinkin miehiä, isolla kädellä harventava ja rajat uudelleen määrittelevä iso kahina päälle. Tämän jälkeen jäljelle jäänyt kansanosa omaisi edes jonkinlaiset alkeelliset mahdollisuudet siirtyä kehitysmaa-statuksesta askeleen ylöspäin.

Aika huima mielipide.

Länsimaat veivät aikanaan ruutiaseet Afrikkaan, jakoivat niitä eri osapuolille ja keskittyivät raaka-aineiden rahtaamiseen emämaahan. Unohdettiin mm. koulutus, terveydenhuolto ja verojen maksu, nyt ollaan sitten yllättyneitä ylikansoituksesta. Minulle opetettiin aikanaan yläasteella lukutaidon ja syntyvyyden kausalitetti, ilmeisesti tämä on taas unohdettu.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Afrikan ongelma on todennäköisesti se, ettei se ole vielä varsinaisesti käynyt omaa maailmansotaansa. Nyt, vihdoin ja viimein siellä pitäisi saada maailmansotien tapaan jengiä, varsinkin miehiä, isolla kädellä harventava ja rajat uudelleen määrittelevä iso kahina päälle. Tämän jälkeen jäljelle jäänyt kansanosa omaisi edes jonkinlaiset alkeelliset mahdollisuudet siirtyä kehitysmaa-statuksesta askeleen ylöspäin.

Voi olla noinkin, mutta päinvastoin kuin yleensä kerrotaan, BKT:lla mitattuna jättiosa kehitysmaista on päässyt ainakin kohtuullisessa määrin jaloilleen. Kuten Argentiina, Brasilia, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Hongkong, Intia, Indonesia, Kiina, Malesia, Meksiko, Nigeria ja Taiwan. Taloustieteilijä Deepak Nayyarin mukaan yllä olevat maat ovat pystyneet eri syistä hyödyntämään globalisaation taloutta vetäneen teollisuusmaiden kulutuskysynnän oman taloutensa kasvattamisessa. Nayyarin mukaan maat ovat lähtökohtaisesti hyvin erilaisia, joten ne ovat kukin kehittäneet oman menestysreseptinsä.

Iso kysymys onkin, miksi yhtään Afrikan maata (pl. Etelä-Afrikka) ei ole joukossa. Jos onnistumisia on tullut muualla, miksi ei laajemmin Afrikassa ja miksi esimerkiksi Afrikan vilja-aitta Zimbabwe romahti täydellisesti.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Pahus kun en lainannut koko alkuperäistä viestiä, olisi tämä pitänyt arvata. Voisitko itse vastata kysymykseen.

Ei minulla ole vastausta kysymykseen, miksi Argentiina, Brasilia, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Hongkong, Intia, Indonesia, Kiina, Malesia, Meksiko, Nigeria ja Taiwan onnistuivat ja miksi Afrikka laajemmin ei ole onnistunut.

Onnistuneet maat tuottavat ymmärtääkseni yli 90 prosenttia kehittyvien maiden BKT:sta, joten niiden tarina on huima. En ole Afrikan ongelmiin perehtynyt. Palstalla on heitäkin, jotka tuntevat aiheen eli Afrikan suhteellisen hyvin.

Miksi Afrikka on poikkeus, kun verrokkina ovat yllä luetellut kehittyvät maat, jotka ovat osanneet hyödyntää globalisaation kasvun? Onko kyse Afrikan maiden omista, vääristä toimista korruptioineen ja sotineen vai onko kyse eurooppalaisten ja amerikkalaisten yhtiöiden haluttomuudesta maksaa veroja vai jostain muusta tai näiden sekoituksesta?
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Miksi vaelletaan pohjoiseen? Miksi ei etelään? Mitä sellaista on Euroopassa, jota ei ole päiväntasaajan eteläpuolisessa Afrikassa?
- Aseettomia ja suvaitsevaisia ihmisiä sekä mielenkiintoinen infrastruktuuri.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Olisiko syynä raaka-aine varannot, joiden takia kansainvälisten yritysten kannattaa pitää afrikkalaiset yhteiskunnat heikkoina?

Onko ihan kotikutoista tuotetta, vai löytyykö luotettavaa asiantuntijaa/tutkimusta yllä olevasta?

Toisin sanoen, kansainväliset yritykset pitävät afrikkalaiset yhteiskunnat heikkoina, ja tästä löytyy riittävän luotettava lähde.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös