Siis tässä nyt taas vedetään mutkia suoriksi ja käytetään termejä miten sattuu. Tai siis, rasismikorttia vedetään esiin, jotta saataisiin keskustelijat jotenkin syyllistettyä.
Ei se ole rasismia, jos ihminen jolla ei ole kansalaisuutta potkitaan pois maasta/hänelle ei myönnetä kansalaisuutta, tottakai valtiolla on oikeus valita kansalaisensa. Väittäisin että jos jokaiselta suomalaiselta kysyttäisiin, tahtoisiko hän naapurikseen rikollisen, prosentuaalisesti varsin suuri osa sanoisi "Ei". Ts. miksei siis tällaista kansan todennäköistä mielipidettä voisi soveltaa myös kansalaisuutta tavoittelevaan henkilöön, jonkun naapurihan hänestäkin tulee jos kansalaisuuden saa.
Se että kansalaisen edut ovat paremmat kuin ei-kansalaisen, ovat taas välttämättömyys, jotta kansallisvaltio tai valtio ylipäätänsä voi toimia, kukapa sitä tahtoisi asua (tai hankkia lapsia) maassa jossa joutuisi elämään kuin pätkätyöläinen koeajalla.
Vaikka tällaiset ilmaiset edut pelkän syntyperän pohjalta voivat tuntua "epäreiluilta", pitää muistaa että ei "reiluus" ole mikään itseisarvo, ei maailma ole reilu eikä sen tarvitsekaan olla sellainen, maailma vain on mitä se on.
Ja koko eettistä velvollisuutta auttaa en nyt oikein ymmärrä, tai siis ymmärrän kyllä sellaisen idealistisen ajatusmallin, mutta en perusteita siitä että sen pitäisi olla jonkinlainen yleinen johtosääntö yhteiskunnassa koskien yleisesti kaikkia maailman ihmisiä. Olen jo tässäkin ketjussa kyseenalaistanut koko avustusprosessin hyötyä, niin humanitäärisen maahanmuuton kuin kehitysyhteistyön kannalta ja toistaiseksi en kyllä ole nähnyt yhtään perustetta miksi näitä kumpaakaan pitäisi nyt oikeastaan harrastaa.