Mainos

Monikulttuurisuus – rikkaus vai vitsaus?

  • 3 150 995
  • 24 186

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
@Vesuri Jos luet kirjaa, jossa käydään läpi tai tutkitaan jotain asiaa, ja väitteiden perässä on lähdeviite, niin hankitko/ostatko kaikki lähdeviitteeksi linkatun materiaalin ja tutkit ne yksi kerrallaan? Eli siis luet yhtä tai muutamaa kirjaa, ja sitten tilaat 750 kirjaa päälle tutkiaksesi lähteet?
Ei. En osta 750 kirjaa. Ei ole kiinnostusta tai tarvetta. Sen sijaan odotan ja oletan, että johonkin teokseen viittaava henkilö on perehtynyt siihen edes sen verran, että tietää teoksen sivumäärän. Hyviin tapoihin kuuluu myös kertoa miltä sivulta lainattu teksti löytyy. Niin yritit tehdäkin, mutta väärä sivunumero kertoi, ettet ole kyseistä teosta lukenut laisinkaan. Kun jäit kiinni, yritit väittää sitä kokonaissivumääräksi, joka meni vielä pahemmin vikaan.
 

gasp

Jäsen
Menin sitten katsomaan, niin ei ko. teoksessa ko. sivulla näin sanota. Ei vaikka kahdesti luin. Ei sanottu seuraavallakaan sivulla, tai edellisellä. En sitten viitsinyt lähteitäsi pidemmälle tarkastaa, kun jo ensimmäinen oli paskapuhetta. Tosin kirjaa lukiessani muistin, että sinähän tapaatkin napata lainauksesi joltain "kansallishenkisiltä" sivustoiltasi, etkä itse ole teoksia lukenutkaan.

Ihan koko summarya 600 sivuisesta kirjasta en viitsi tehdä, mutta siellä puhutaan mm. siitä, kuinka mustia syrjitään yhteiskunnan eri osa-alueilla (esimerkkeinä työ- ja asuntomarkkinat), mikä johtaa heikentyneeseen sosioekonomiseen statukseen. Lapsista köyhyydessä eli 7-10 vuotta lapsuudestaan 33%, verrokkina valkoisten lasten 3%. Vankimäärien suhteellinen ero eri väestöryhmien välillä selitettiin sosioekonomisilla eroilla (surprise!)

Sivu 147. Myös @Vesuri

 

mutina

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Chicago Blackhawks, Fife Flyers
@Vesuri Jos luet kirjaa, jossa käydään läpi tai tutkitaan jotain asiaa, ja väitteiden perässä on lähdeviite, niin hankitko/ostatko kaikki lähdeviitteeksi linkatun materiaalin ja tutkit ne yksi kerrallaan? Eli siis luet yhtä tai muutamaa kirjaa, ja sitten tilaat 750 kirjaa päälle tutkiaksesi lähteet?

Eli siis suurin osa väitteistä on peräisin tästä kirjasta: My Awakening: A Path to Racial Understanding: David Duke, Harry Benson, Glayde Whitney: 9781892796004: Amazon.com: Books
Millä kielellä luet teosta? Annan pari ilmaista neuvoa: Jos luet englanniksi ja teet lainauksia käyttäen lainausmerkkejä, on lainausten oltava englanniksi. Lainausmerkit viittaavat sanatarkkaan lainaukseen alkuperäisteoksesta. Toiseksi lainauksessasi tulisi myös kertoa sen olevan lainaus siitä teoksesta, josta sinä sen lainasit, ei siitä, mistä lukemasi teoksen kirjoittaja sen lainasi. Kolmas alustava huomio on, että lähdeteoksesi on 90-luvun lopusta ja sen käyttämät lähteet (esimerkkiesi perusteella) 70-80-luvuilta. Käytät siis tietoa, joka on parhaimmillaan kolme-neljäkymmentä vuotta vanhaa. On myös huolestuttavaa, että perustat koko ideologiasi yhden teoksen varaan, etenkin kun teoksen kirjoittajan meriitit ovat varsin huterat. Tohtorin arvo ukrainalaisesta, "yksityisestä" "yliopistosta". Teidän nuorten slangia käyttäen: lol.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
@Vesuri Jos luet kirjaa, jossa käydään läpi tai tutkitaan jotain asiaa, ja väitteiden perässä on lähdeviite, niin hankitko/ostatko kaikki lähdeviitteeksi linkatun materiaalin ja tutkit ne yksi kerrallaan? Eli siis luet yhtä tai muutamaa kirjaa, ja sitten tilaat 750 kirjaa päälle tutkiaksesi lähteet?

Eli siis suurin osa väitteistä on peräisin tästä kirjasta: My Awakening: A Path to Racial Understanding: David Duke, Harry Benson, Glayde Whitney: 9781892796004: Amazon.com: Books

Jos yrität esiintyä akateemisen tutkimuksen asiantuntijana ja esität lähteitä väitteidesi tueksi, olisi suotavaa, että tuntisit lähteen sisällön edes jotenkin ja ymmärtäisit edes mitä lainaus ja sen merkitseminen tekstiin tarkoittaa.

Duke on valetohtori, jolta ei löydy yhtään vertaisarvioitua tutkimusta.
 

hiitti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United
Kyllä oikeasti helpottaa kun päästään kohta muuttamaan alueelle missä ei mutamboja oleskele. Nyt tässä nykyisessä muutamat kuukaudet jouduttiin kykkimään ja joka helvetin nurkka täynnä näitä joita ei kiinnosta kunnollinen käyttäytyminen Suomessa vaan perseilevät sen minkä ehtivät.

Stadissa asutaan ja joo onhan niitä täällä joka puolella mutta uusi alue on tuttua ja voi hyvin mielin sanoa myös turvalliseksi. Enkä pelkästään tässä nyt omaa napaani ajattele.
 
Suosikkijoukkue
Suomen suurin ja kaunein
Stadissa asutaan ja joo onhan niitä täällä joka puolella mutta uusi alue on tuttua ja voi hyvin mielin sanoa myös turvalliseksi. Enkä pelkästään tässä nyt omaa napaani ajattele.

Mistä alueesta mahtaa olla kysymys? Kannattaako edes asua kaupungissa jos monikulttuurisuus pelottaa?
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Jos monikulttuurisuus pelottaa niin suosittelen tuota etelä-helsinkiä, veljeskansaa, jännä homma kun siellä ei näy turvapaikanhakijoita ollenkaan. Minulla ei juurikaan huonoja kokemuksia tänne tulleista, mutta Tallinnaan muutto houkuttelisi, hieno kehittyvä kaupunki ilman turhia säätelyjä.

_
 

Jannacci

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Aikoinaan Irak monikulttuuristettiin amerikkaisilla, brittiläisillä, puolalaisilla ja aika monen muunkin maalaisilla sotilailla. Sen olisi pitänyt olla mainio juttu, mutta sitä vastustettiin kiivaasti. Nyt Irak ei ole enää monikulttuurinen valtio ja ei siellä taida kovin hyvin nykyään mennä. Tässä nähtiin, että monikulttuurisuus oli Irakille hyväksi.
 

gasp

Jäsen
Oota, nyt haen kahvia ennen kuin luen yhtään tän pidemmälle. Takuuhuippua opetusta tulossa!

EDIT: Jaa, olikin copy-pastea jostain natsisivulta. Rahat takas!

No nyt... Onko tuo ajatusten virta omaa tuotosta vai perustuuko se johonkin tieteelliseen tutkimukseen?

Conclusion

Fossil records, archaeology, and genetic DNA studies of the living races support Charles Darwin's insight that we evolved in Africa. Humans then spread to the Middle East, Europe, Asia, Australia, and then to the Americas. As humans left Africa, their bodies, brains and behavior changed. To deal with the colder winters and scarcer food supply of Europe and Northeast Asia, the Oriental and White races moved away from an r-strategy toward the K-strategy. This meant more parenting and social organization, which required a larger brain size and a higher IQ.

Race, Evolution, and Behavior:
Richard Lynn -- The evolution of racial differences in intelligence.
Richard Lynn – Wikipedia
 

gasp

Jäsen
Millä kielellä luet teosta?

Suomen kielellä. Ilmeisesti tuossa on tapahtunut käännösvirhe ja sanaa "would" ei ole käännetty.

Toiseksi lainauksessasi tulisi myös kertoa sen olevan lainaus siitä teoksesta, josta sinä sen lainasit, ei siitä, mistä lukemasi teoksen kirjoittaja sen lainasi.

Lopullinen merkittävä lähde tulee joka tapauksessa olemaan se lähde, jota esim Duke lainasi, joten mielestäni on fiksuinta laittaa alkuperäinen lähde. Varsinkin tapauksessa jossa en ole vääntämässä mitään väitöskirjaa, vaan kirjoitan lyhyen tiivistelmän.

Kolmas alustava huomio on, että lähdeteoksesi on 90-luvun lopusta ja sen käyttämät lähteet (esimerkkiesi perusteella) 70-80-luvuilta. Käytät siis tietoa, joka on parhaimmillaan kolme-neljäkymmentä vuotta vanhaa

Lähteiden ikä ei ole juurikaan merkityksellinen väitteissä, jossa käsitellään jonkun vuosikymmenen tuloeroja yms. Jotkut muut tilastot ovat kyllä muuttuneet nykypäivänä, mutta 90-luku ei kuitenkaan ole hirveän kaukana tästä päivästä.

On myös huolestuttavaa, että perustat koko ideologiasi yhden teoksen varaan

Ideologiani on sekoitus pääasiassa Pentti Linkolaa, Julius Evolaa, Adolf Hitleriä ynnä muita vastaavia ja aika monta kirjaa on tullut luettua. Amerikkalaisen historian -ja rotututkijan kirja ei todellakaan ole mikään yksittäinen "aateherättäjä", vaikka kyseessä onkin erinomainen kirja ja suosittelen lukemaan.
 
Viimeksi muokattu:

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Conclusion

Fossil records, archaeology, and genetic DNA studies of the living races support Charles Darwin's insight that we evolved in Africa. Humans then spread to the Middle East, Europe, Asia, Australia, and then to the Americas. As humans left Africa, their bodies, brains and behavior changed. To deal with the colder winters and scarcer food supply of Europe and Northeast Asia, the Oriental and White races moved away from an r-strategy toward the K-strategy. This meant more parenting and social organization, which required a larger brain size and a higher IQ.

Race, Evolution, and Behavior:
Richard Lynn -- The evolution of racial differences in intelligence.
Richard Lynn – Wikipedia
Aivan järkyttävää paskaa englanniksikin. Ei se siitä miksikään muutu.
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Et sitten halunnut perustella. Miksi et?
Kyseinen törky ei ole minkäänlaisen kommentoinnin tai keskustelun atvoista. Aivan täyttä huttua.
 

HekeK

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jääkiekkojoukkue
Mistähän johtuu Kaukoidän ylivoima keskivertoälykkyysosamäärissä muuhun maailmaan verrattuna? Esimerkiksi eurooppalaisilla pitäisi olla ihan yhtälaiset saumat laittaa hanttiin, mutta ei riitä. Minä uskallan väittää, että he yksinkertaisesti ovat meitä älykkäämpiä.
 

sinikettu

Jäsen
Aasialaisen kirjoitusjärjestelmän on myös väitetty vaikuttavan älykkyyden kehittymiseen. En ole ihan varma, mutta siitä taitaa olla ihan konkreettista tutkimustietoakin. Erityisesti visuaalis-spatiaalisessa hahmottamisessa ollaan ilmeisesti huomattavasti edellä siellä suuntaa. Älykkyystestit kun painottavat usein aika vahvasti edellä mainittua ominaisuutta.
 

gasp

Jäsen
Ei varmaan mitään tekemistä opiskelun arvostamisen ja opiskelukulttuurin kanssa?

Vai onko opiskelukulttuuri ja opiskelun arvostus seurausta korkeasta äo:sta?

Aasialaisten äo on n.5% korkeampi kuin eurooppalaisilla, joten mistään aivan huimasta erosta ei ole kysymys. Aasialaisilla äo jakaantuu tasaisemmin, kun taas eurooppalaisissa on enemmän neroja ja myöskin enemmän idiootteja.
 

sinikettu

Jäsen
Vai onko opiskelukulttuuri ja opiskelun arvostus seurausta korkeasta äo:sta?
Geneettinen älykkyys on lähinnä potentiaalia. Jos ihminen asuu ympäristössä, jossa tuota potentiaalia ei voi käyttää hyväkseen, ei älykkyys ja kognitiiviset kyvyt voi kasvaa parhaimpiin mittoihinsa. Tästä syystä Nigeriassa kasvaneen ihmisen ja sieltä Suomeen taaperona adoptoidun ihmisen 'älykkyydessä' on aikuisena suuri kuilu, vaikka heillä muuten olisi täysin sama geneettinen potentiaali älykkyyteen.
 

gasp

Jäsen
Tästä syystä Nigeriassa kasvaneen ihmisen ja sieltä Suomeen taaperona adoptoidun ihmisen 'älykkyydessä' on aikuisena suuri kuilu, vaikka heillä muuten olisi täysin sama geneettinen potentiaali älykkyyteen.

Onko jotain lähteitä tuohon? Esim se, että USA:ssa mustilla on noin 25% korkeampi älykkyys kuin Afrikan mustilla selittyy joidenkin näkökulmien mukaan sillä, kun USA:n mustilla on keskimäärin noin 25% eurooppalaisia geenejä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös