Kerran vielä tämäkin: olen maahanmuuton kannattaja. Ehdoton. Olen siis
maahanmuuttopositiivinen.
Mutta kuten monta kertaa aiemminkin, katsotaan lukuja. Kantasuomalaisten määrä ei juuri kasva ja se johtaa siihen, että vuosittain meillä on laskentatavasta riippuen 10 000 - 25 000 työikäistä kantasuomalaista vähemmän. Kun samaan aikaan suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Ongelma tulee vastaan mm. siinä, että kun Suomen väkiluku on kasvanut 25 vuoden aikana noin 500 000 henkilöä, työllisten määrä on kasvanut vain noin 2 000 henkilöllä.
Eva: Suomi tarvitsee 340 000 maahanmuuttajaa 2025 mennessä | Vantaan Sanomat
Edellä kuvattu kehitys johtaa siihen, että työllisten suhteellinen määrä sekä työllisyysaste putoavat. Nyt työllisyysaste Suomessa on noin 69 prosenttia kun työllisyysaste Suomen tärkeimmissä kaumppakumppanimaissa Ruotsissa ja Saksassa on noin 75 prosenttia.
File:Employment rate, age group 15–64, 2004–14 (%) YB16.png - Statistics Explained
Migrin tilastojen mukaan vuonna 2015 Suomeen muutti noin 33 500 henkilöä (pois lukien turvapaikanhakijat). Heistä noin 5 400 muutti Suomeen työn perässä. Kokonaisluvusta noin 11 000 oli EU-kansalaisten rekisteröintejä. Kun edellä oleviin lukuihin lisätään yhteensä noin 32 500 turvapaikanhakijaa, huomataan että ilman EU-kansalaisten rekisteröintejä Suomeen tuli noin 55 000 henkilöä ulkomailta, joista noin 5 400 tuli varsinaisesti töihin. Jos katsotaan pelkästään töihin tulleita ja verrataan turvapaikanhakijoihin, turvapaikanhakijoita on noin kuusi kertaa enemmän kuin töihin tulleita. Suhde on karmea Suomen taloudelle.
http://www.emn.fi/files/1363/EMN_maahanmuuton_tunnusl_2015_tumma.pdf
http://www.migri.fi/download/64990_Tp-hakijat_2015.pdf?fd5dce9dd077d388
Edellä kerrottu johtaa siihen, että kuntien väkimäärä kyllä kasvaa samoin kuin uusien tulijoiden palvelutarve, mutta kunnan verotulot eivät kasva tai jopa laskevat. Esimerkiksi Vantaan talouteen on syntynyt 85 miljoonan euron aukko, koska kunnan verotuloissa ei näy kasvua parin viime vuoden ajalta siitä huolimatta, että Vantaan väestönkasvu on Helsingin luokkaa.
Vantaan talouteen revähti 85 miljoonan euron aukko | Talous | HS
Vantaan tai minkään muunkaan kunnan tilanne ei tietenkään johdu pelkästään siitä, että uusista maahanmuuttajista ja pakolaisista vain pieni osa tekee työtä. Mutta Suomen nykyisessä taloustilanteessa, väestön ikääntyessä ja työllisyysasteen pudotessa, valtiolla ja kunnilla ei ole varaa siihen, että vuosittain otetaan tuhansia ja tuhansia pakolaisia, joiden kotoutuminen on yksin heidän kulttuuritaustastaan johtuen heikkoa ja sopeutuminen suomalaisen yhteiskunnan työntekijöiksi erittäin matala. Tämän takia Suomella ei ole varaa siihen, että esimerkiksi vajaasta 8 000 somalista noin 1 600 on töissä tai noin 15 000 irakilaisesta arviolta 10-15 prosenttia työllistyy. Irakilaisten osalta tilastoja ei vielä ole, mutta luku on arvioitu sen perusteella, että kunnat eivät ole heitä hallituksen patisteluista huolimatta halukkaita ottamaan vastaan ja kotouttamaan. Irakilaisten luku voi olla pienempikin, jos poistumisesta kieltäytyneet joskus poistuvat.
Suomen maahanmuuttajien työllistyminen ym. | Väestötiede
Mitä sitten pitäisi tehdä? Täyskäännös. Muussa tapauksessa Suomen talous romahtaa 5-15 vuoden aikana. Jotta Suomeen saataisiin lisää ammattimaista työvoimaa - joilla on myös työhalua - Suomen tulisi ensimmäisenä rajoittaa mm. vaikeasti työllistyvien muslimien - irakilaisten ja somalien - pääsyä Suomeen ja käyttää nämä rahat työperäisen maahamuuton kasvattamiseen. Lisäksi pakolaisille tulisi jatkossa myöntää vain määräaikainen oleskelulupa. Sen ensimmäinen jakso olisi kaksi vuotta ja sinä aikana oleskeluluvan saaneen tulee osoittaa kotoutumisensa tai muussa tapauksessa hänet karkotetaan Suomesta.
Pakolaisten määrä tulisi myös rajata esimerkiksi toistaiseksi 2 500 henkilöön vuodessa ja suosia Ruotsin tapaan kristittyjä tulijoita, joiden sopeutuminen Suomeen on todennäköisesti helpompaa kuin muslimien. Tällöin valtion ja kuntien talous saataisiin mahdollisesti sellaiseen kuntoon, että hieman isommastakin vuosittaismäärästä voitaisiin keskustella.
Pidän yllä olevia muutoksia aivan välttämättöminä edellä kerrotuista syistä. Keskustelen mielelläni asiatasolla myös niiden kanssa, joiden mielestä Suomeen tulee sopivasti tai liian vähän turvapaikanhakijoita. Edellytän kuitenkin sitä, että keskustelussa on mukana edes peruskäsitys Suomen taloudesta ja isojen maahanmuuttajaryhmien (nyt Irak, Somalia, Afganistan) työllistymisestä.
Toistaiseksi vuonna 2016 Suomeen on tullut noin 2 750 turvapaikanhakijaa + todennäköisesti viime vuoden tapaan noin 1 000 kiintiöpakolaista. Tällä hetkellä 13.5. 2016 yhteislukumäärä olisi noin 3 750 vuositasolla + toki huomisesta vuoden loppuun saapuvat turvapaikanhakijat.
http://www.migri.fi/download/67437_turvapaikkatilastot_2.5.-8.5.2016.pdf?f441cf9cd077d388
Kiintiöpakolaiset - Maahanmuuttovirasto
Sen sijaan, että Suomi laittaa vuosittain puolitoista tai kaksi miljardia turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin vuodessa ja summan lisääntyessä uusien tulijoiden myötä, Suomen tulisi ottaa oppia mm. Kanadan tavasta edistää markkkinoinnilla ja kansalaisuuden pikamyöntämisellä työperäistä maahanmuuttoa. Kun huomioidaan, että valtion menoarvio vuodelle 2016 on noin 54 miljardia, turvapaikka- ja pakolaiskulut lähestyvät viittä prosenttia koko menoarviosta.
Valtionbudjetti.fi