Työperäistä maahanmuuttoa Suomi ei tule saamaan ikinä kuntoon tällä ilmastolla, kielellä ja ostovoimalla, mutta ratkaisevampaa olisi olla tuhoamatta tuosta ostovoimaa vääränlaisella maahanmuuttopolitiikalla joka juuri vain heikentää Suomen houkuttelevuutta paikkana työnteolle.
Tässä tuli hyvä pointti suomalaisesta perusongelmasta. Suomi ei ole houkutteleva maa muuttaa muualta Länsi-Euroopasta. Tuhannet järvet, paljon metsää, vähän ihmisiä, jotka vain jurottaa ja kirsikkana kakun päälle pitkä, kylmä ja pimeä talvi ovat aika marginaalisen porukan arvostamia asioita - länsimaissa. Kiinalainen tai intialainen jantteri on onnesta ovaalina, jos vain pääsee Eurooppaan ja puhtaaseen ympäristöön, joten ehkä Suomen markkinointia tulisi suunnata noiden maiden koulutetulle väöstelle, sillä heidän integroitumisensakin on parempaa verrattuna moneen muuhun maahanmuuttajaryhmään.
Kun itse olen maahanmuuttajana Saksassa ja työskentelen varsin monikansallisessa ympäristössä nykyisellä toimistolla (36 kansallisuutta), niin jonkin asteinen kuva on monikulttuurisuudesta muodostunut. Työskentely-ympäristönä tämä on inspiroiva, mielenkiintoinen sekä joskus haastava. Suurimman haasteen asettaa kieli, silä mm. kiinalaisille englannin oppiminen tuntuu olevan lähes ylivoimaista tai ainakaan sen ymmärrettävällä tavalla ulostaminen. Koulutustasossa, osaamisessa ja työskentelytavoissa on myöskin aika suuria eroja eri kansallisuuksien välillä. Nyrkisääntönä voisi sanoa, että kaikki länkkärit tulee hyvin toimeen keskenään, mutta muiden kanssa on joskus haastavampaa. Tekniikan alalla kuitenkin ollaan sen faktan edessä Euroopassa, että insinöörikunnan keski-ikä alkaa olemaan todella korkea ja Eurooppalaiset korkeakoulut eivät pysty tuottamaan tarpeeksi osaajia teollisuuden tarpeisiin, ainakaan omista kansalaisistaan, joista liian moni valitsee mieluummin helpomman tien jokapäiväiselle selviytymiselleen. Saksassa ollaan tartuttu tähän aika tehokkaasti yliopistojen vaihto-oppilasohjelmien kautta, joissa ulkomaalaiset opiskelijat saavat esim. master thesis paikan saksalaisesta yliopistosta, harjoittelupaikan paikallisista yrityksistä ja kieliopinnot päälle. Useat heistä jäävät sitten paikallisen teollisuuden palvelukseen. Tämä menetelmä palvelee tehokkaasti ns. seulovaa maahanmuuttoa ja opettaa sekä integroi tulijat hyvin paikalliseen kieleen ja kulttuuriin.
Totuus on, että jaan mielipiteeni aika monen ulkosuomalaisen kanssa siitä, että Suomeen paluu ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Suomessa on moni asia ihan hyvin, mutta asenneilmasto on aika ahdistava paskan fyysisen ilmaston lisäksi. Kai nyt jotain kertoo myös suomalaisesta byrokratiasta ja holhoamiskulttuurista, että esim. Saksan vastaava tuntuu ihan lastenleikiltä Suomen touhuun verrattuna.