Täällä näyttää olevan Homma-kirjoituskilpailu taas käynnissä
Tulee olemaan kiinnostavaa nähdä millaiseksi poliitiseksi asiaksi EU:n ja ETA:n ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinta nousee. Nythän sekä RKP että Kokoomus olisivat poistamassa tarveharkinnan. Saman asian puolesta on myös puhunut Vasemmistonuoret mutta ihan eri syistä.
RKP kannoista voi lukea eilisestä Hesarista
Saatavuusharkinta EU ja ETA:n ulkupuolisille lisäisi työvoiman tarjontaa joka kysynnän ja tarjonnan mukaan johtaa työn hinnan laskuun.
EVA:n eilisessä raportissa visioidaan massamaahanmuutolla työllisyysasteen nostamista ylös. Se kuitenkin tekee tärkeän varauman:
Niin, maahanmuutto parantaa julkista taloutta vain jos tulevan väestön työllisyysprosenti on parempi kuin kantaväestöllä. Noiden artikkeleiden mukaan Suomen nykyinen työlllisyysaste on 69 ja maahanmuuttajien 50. Jos maahanmuuttajien toivotaan parantavan tilanetta, niin maahanmuuttajien työllistymisen tulee nousta radikaalisti. Paras tämä nähdäkseni on tällöin keskittyä sellaiseen maahanmuuttoon jossa työllisyysaste on nyt korkea ja rajoittaa maahanmuuttoa jossa se 14 % tienoilla. Kuten tutkimus sanoi suomalaisten työttömien työllistäminen on vaikeaa koska heillä on puutteellinen koulutus, korkea ikä tai pitkä työttömyys. Työnikäinen koulututtamaton ja kielitaidoton ei ole sen helpommin työllistettävä.
Lisäksi olisi toivottavaa että tulijat työllistyisivät yksityissektorille sen sijaan että heistä kaikista tehdään monikulttuuri-koordinaattoreita.
Ai mitä mieltä minä olen? En ole varma. Ymmärrän molemmat argumentit, mutta en osta tuota Juhana Vartiaisen argumentia että työvoiman tarjonta vähentää työttömyyttä. Se voi kenties kasvattaa työllisten määrää lukumääräisesti (ei prosentuaalisesti), mutta en todellakaan usko että se ei kasvattaisi työttömyyttä lukumääräisesti ja pienentäisi työllisyysastetta. Saisimme kenties jonkun verran lisää nettomaksajia, mutta myös lisää elätettäviä.
Toki se mitä "vähän" tarkoittaa riippuu täysin toteutustavasta. Jos saatavuusharkinta tarkoittaa sitä että työluvan anomisvaiheessa arviointia ei enää tehdä, niin se on hyvä. Ajatus että ottaisimme tänne 34 000 työnhakijaa aloille joilla työllistyminen on vaikeaa kuulostaa haastavalta jo ottaen huomioon Suomen eurooppalaisittain erikoisen asumisperusteisen sosiaaliturvan. Jos olet maassa, saat sosiaaliturvaa.
Tulee olemaan kiinnostavaa nähdä millaiseksi poliitiseksi asiaksi EU:n ja ETA:n ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinta nousee. Nythän sekä RKP että Kokoomus olisivat poistamassa tarveharkinnan. Saman asian puolesta on myös puhunut Vasemmistonuoret mutta ihan eri syistä.
RKP kannoista voi lukea eilisestä Hesarista
"Rkp poistaisi myös tarveharkinnan, joka koskee EU-maiden ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työlupia. "Työikäisten määrä Suomessa vähenee, me tarvitsemme ulkomaisia työntekijöitä. Maahanmuuttajien työllistymistä on parannettava."
Saatavuusharkinta EU ja ETA:n ulkupuolisille lisäisi työvoiman tarjontaa joka kysynnän ja tarjonnan mukaan johtaa työn hinnan laskuun.
EVA:n eilisessä raportissa visioidaan massamaahanmuutolla työllisyysasteen nostamista ylös. Se kuitenkin tekee tärkeän varauman:
"Maahanmuuton lisääminen parantaisi ikärakennetta, mutta se ei yksinään riitä. Myrskylä ja Pyykönen korostavat, että sekä maahanmuuttajien että kantaväestön työllisyysasteiden pitää nousta.
Työikäisiä maahanmuuttajia on Suomessa runsaat 200 000, ja heistä noin joka toinen on töissä."
Niin, maahanmuutto parantaa julkista taloutta vain jos tulevan väestön työllisyysprosenti on parempi kuin kantaväestöllä. Noiden artikkeleiden mukaan Suomen nykyinen työlllisyysaste on 69 ja maahanmuuttajien 50. Jos maahanmuuttajien toivotaan parantavan tilanetta, niin maahanmuuttajien työllistymisen tulee nousta radikaalisti. Paras tämä nähdäkseni on tällöin keskittyä sellaiseen maahanmuuttoon jossa työllisyysaste on nyt korkea ja rajoittaa maahanmuuttoa jossa se 14 % tienoilla. Kuten tutkimus sanoi suomalaisten työttömien työllistäminen on vaikeaa koska heillä on puutteellinen koulutus, korkea ikä tai pitkä työttömyys. Työnikäinen koulututtamaton ja kielitaidoton ei ole sen helpommin työllistettävä.
Lisäksi olisi toivottavaa että tulijat työllistyisivät yksityissektorille sen sijaan että heistä kaikista tehdään monikulttuuri-koordinaattoreita.
Ai mitä mieltä minä olen? En ole varma. Ymmärrän molemmat argumentit, mutta en osta tuota Juhana Vartiaisen argumentia että työvoiman tarjonta vähentää työttömyyttä. Se voi kenties kasvattaa työllisten määrää lukumääräisesti (ei prosentuaalisesti), mutta en todellakaan usko että se ei kasvattaisi työttömyyttä lukumääräisesti ja pienentäisi työllisyysastetta. Saisimme kenties jonkun verran lisää nettomaksajia, mutta myös lisää elätettäviä.
Toki se mitä "vähän" tarkoittaa riippuu täysin toteutustavasta. Jos saatavuusharkinta tarkoittaa sitä että työluvan anomisvaiheessa arviointia ei enää tehdä, niin se on hyvä. Ajatus että ottaisimme tänne 34 000 työnhakijaa aloille joilla työllistyminen on vaikeaa kuulostaa haastavalta jo ottaen huomioon Suomen eurooppalaisittain erikoisen asumisperusteisen sosiaaliturvan. Jos olet maassa, saat sosiaaliturvaa.
Viimeksi muokattu: