Ne haastattelut yleensä tehdään siinä pelaaja-aitioiden välissä olevalla käytävällä.
Eikös ne valmentajahaastattelut tehdä jossain "studiossa" eikä käytävällä?
Ne haastattelut yleensä tehdään siinä pelaaja-aitioiden välissä olevalla käytävällä.
Eikös Turkuhallissa VIP katsomot ole aika korkealla? Ne haastattelut yleensä tehdään siinä pelaaja-aitioiden välissä olevalla käytävällä. Jos miettii sitä matkaa joka tuosta on VIP aitioihin niin eihän VIP ihmiset edes näe tuonne alas. Ajatus että joku voisi sylkeä Turkuhallin VIP aitiosta tuonne on aika absurdi.
Tutkin asiaa ja alkuperäisessä uutisessa johon jutut perustuvat puhutaan "Skulle göra en introduktion som programledare stående vid svenskarnas bås." eli haastattelut on tehty ilmeisesti Ruotsin vaihtoaitiossa. Pysyn siis kannassani että VIP-aitioista on tuonne aika huono näkyvyys.Eikös ne valmentajahaastattelut tehdä jossain "studiossa" eikä käytävällä?
Lasten ja nuorten ennakkoluuloihin ja rasismiin on onnistuneesti vaikutettu yksinkertaisella, mutta pitkäjänteisellä toiminnalla seuraavin askelin:
- nostetaan esille positiivisia esimerkkejä ja kertomuksia, kaikki negatiiviset kertomukset sivuutetaan ilman huomiota
- nostetaan esille esimerkkejä myönteisestä kehityksestä ja tehdään positiivisista tapahtumista näyttäviä dokumentteja ja suuria uutisia
- edellinen nostaa esille lisää positiivisia esimerkkejä, joille annetaan näyttävää julkisuutta
- nostetaan esille positiivisia esimerkkejä ja kertomuksia, kaikki negatiiviset kertomukset sivuutetaan ilman huomiota
- nostetaan esille esimerkkejä myönteisestä kehityksestä ja tehdään positiivisista tapahtumista näyttäviä dokumentteja ja suuria uutisia
Monikulttuurisuus näyttää olevan rikkaus, ainakin opetushallituksen mielestä.
Tuolta rasismi osiosta löytyy tälläinen katkelma:
Lievästi kyllä harmittaa, että opetushallitus kehottaa kouluja propagandaan. Sitähän tuo on, ylistetään kivoja tekoja, mutta unohdetaan huonot.
Linkki vie edu.fi sivulle, joka on opettajien verkkopalvelu.
Käsittääkseni tämä malli opittiin kun olivat tutustumiskäynnillä Pohjois-Koreassa.
Tämän pohjalta teit aika suoraviivaisen johtopäätöksen, opetushallitus kehottaa kouluja propagandaan.
...Mitä tuo sitten on, jossei propagandaa?
Sinäkin, kun opettajana toimit, niin onko omasta mielestäsi opettajan tehtävä muuttaa oppilaiden mielipiteitä asiasta kuin asiasta?
Ennakkoluulojen ja rasismin torjunnassa pitää muistaa, että ennakkoluuloihin ei voi vaikuttaa järkeilyllä tai faktoilla, ennakkoluuloinen tietää kuitenkin olevansa oikeassa. Eri tutkimusten mukaan toimivin keino on vaihtoehtoisten toimintamallien luominen. Ellei se enää ole mahdollista, on koulun tehtävä lopettaa rasistinen toiminta interventiolla. Tässä kuten muussakin pätee sääntö: positiiviset kokemukset luovat positiivisia asenteita, negatiiviset kokemukset ja esimerkit luovat vihaa.
Ennakkoluulojen ja rasismin torjunnassa pitää muistaa, että ennakkoluuloihin ei voi vaikuttaa järkeilyllä tai faktoilla, ennakkoluuloinen tietää kuitenkin olevansa oikeassa. Eri tutkimusten mukaan toimivin keino on vaihtoehtoisten toimintamallien luominen. Ellei se enää ole mahdollista, on koulun tehtävä lopettaa rasistinen toiminta interventiolla. Tässä kuten muussakin pätee sääntö: positiiviset kokemukset luovat positiivisia asenteita, negatiiviset kokemukset ja esimerkit luovat vihaa.
Ainakin minulla herää tästä kysymys, että onko puuttuminen vähemmistön ennakkoluuloisuuteen vähemmistön keskuudessa negatiivisia kokemuksia aiheuttavaa ja vihaa luovaa toimintaa, ja siksi sitä on konfliktitilanteissa vältettävä?
Varmasti palstalta löytyisi parempiakin asiantuntijoita vastaamaan, mutta luulen, että nämä erityishaasteet ovat pitkälti sellaisia, että Suomea sivistymättömämmistä kulttuureista tuleville lapsille ei ihan samoilla resursseilla opetetakaan samoja sisältöjä kuin keskivertosuomalaisille. Johan nykyään huomattavan suurella osalla kantasuomalaisista lapsistakin on kaiken maailman oppimisvaikeuksia, joten tuskin se maahanmuuttajan lapselta ainakaan helpommin käy.Voisiko joku hieman avata tuota kohtaa. Itseäni kiinnostaa tietää mitä tuo monikulttuurinen pedagogiikka tarkoittaa sekä mitä nuo erityishaasteet oikein ovat.
Vanha, mutta totuudenmukainen kuva. Tietysti voidaan argumentoida, että punaiset alueet olivat ns. slummeja jo ennen maahanmuuttoakin. Mutta kehitys tuosta nyt aika hyvin näkyy.
PK-Seudun muslimialueet ja niiden työttömyys
Varmasti palstalta löytyisi parempiakin asiantuntijoita vastaamaan, mutta luulen, että nämä erityishaasteet ovat pitkälti sellaisia, että Suomea sivistymättömämmistä kulttuureista tuleville lapsille ei ihan samoilla resursseilla opetetakaan samoja sisältöjä kuin keskivertosuomalaisille. Johan nykyään huomattavan suurella osalla kantasuomalaisista lapsistakin on kaiken maailman oppimisvaikeuksia, joten tuskin se maahanmuuttajan lapselta ainakaan helpommin käy.
MTV:n julkaiseman uutisen mukaan neljäsosa Helsingissä toimeentulotukea saavista henkilöistä on ulkomaalaistaustaisia.
Jutussa kerrotaan niin ikään, että "[t]oimeentulotukea hakivat eniten Venäjän, Viron, Somalian ja Irakin kansalaiset eli suurimmat ulkomaalaisryhmät". Mainitussa tiedossa ei ole sinänsä mitään yllättävää, mutta huomiota voi kiinnittää esimerkiksi em. etnisten ryhmien työttömyyslukemiin kansalaisuuden mukaan jaoteltuna (2010): Irak 72%, Somalia 69%, Venäjä 33%, Viro 12% [ja Suomi 10%] (lähde: Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2011 -raportti, s. 38, Tilastokeskuksen julkaisuja 2012).
Ei voi maahanmuuttajilta odottaa että he työllistyisivät paremmin kuin suomalaiset, näin se ei vain mene.
Mites kun yksi suurimmista maahanmuuttoa puolustelevista perusteista, voisi jopa sanoa että tärkein, on se että maahanmuuttoa tarvitaan koska Suomessa on/tulee olemaan työvoimapula. Ja sitten kuitenkaan ei voida olettaa, että ne työvoimapulan takia tänne halutut maahanmuuttajat työllistyisivät paremmin kuin suomalaiset. Onkos tässä nyt joku paha ristiriita havaittavaissa?
Puurot ja vellit ovat taas menossa pahasti sekaisin. Työperäinen maahanmuutto tarjonnee apua mahdolliseen työvoimapulaan. Ulkomaalaiset puolisot ehkä silloin tällöin. Kiintiöpakolaiset, turvapaikanhakijat tuskin koskaan ja heidän lapsensa ehkä toisessa tai kolmannessa sukupolvessa.
Puurot ja vellit ovat taas menossa pahasti sekaisin. Työperäinen maahanmuutto tarjonnee apua mahdolliseen työvoimapulaan. Ulkomaalaiset puolisot ehkä silloin tällöin. Kiintiöpakolaiset, turvapaikanhakijat tuskin koskaan ja heidän lapsensa ehkä toisessa tai kolmannessa sukupolvessa.