Näkökantamme eroavat toisistaan niin tolkuttoman paljon etten usko hedelmällistä keskustelua syntyvän, joten täsmennän vastauksena viestiisi muutamia asioita.
Eivät vaikuta vaan kyse oli siitä, että nämä kaikki ovat arvovalintoja.
Minä hakuan, että suomalaisista pidetään mahdollisimman hyvää huolta ja haluan myös auttaa muita maailman vähäosaisia. Koen, että kun itse olen saanut niin paljon hyvää, olen siitä valmis antamaan osan niille, joilla asiat ovat huonommin. Valtaosa tästä menee Suomeen, mutta pieni osa myös muualle maailmaan ja se on mielestäni hieno asia. Suomi hyötyy hyvin moninaisesti siitä, että maailmassa on mahdollisimman vakaat olot.
Pidän yhteyskuntarauhan kannalta tarpeellisena sitä, että suomalaiset pyrkivät kantamaan mahdollisimman hyvää huolta huono-osaisista suomalaisista mutta samalla tulisi koettaa asettaa tiettyjä ehtoja myös tälle avulle eli loputtomiin senkään ei tule olla täysin vastikkeetonta esim. työttömyyskorvaus tai sosiaalitoimen kautta annettava apu, minkä tosin ei edes tulisi olla jatkuvaluonteista vaan vain ja ainoastaan väliaikaista apua. Sen sijaan en pidä tarpeellisena sitä, että Suomeen tulee edes nykyistä määrää turvapaikanhakijoita vuodessa, määrä saisi olla tuhannen pari luokkaa pienempi.
Suomi hyötyy siitä, että maailmassa on mahdollisimman vakaat olot, kyllä allekirjoitan tämän, mutta Suomi voi välittää muulla tapaa osaamistaan edistääkseen vakaiden olojen leviämistä maailmaan kuin vastaanottamalla turvapaikanhakijoita Suomeen. Minusta huomattavasti hyödyllisempää toimintaa on osallistua kv. kriisinhallinnan tehtäviin ja ne vieläpä hyödyttävät välillisesti Suomea eli pv saa kenttäkokemusta erilaisista toimintaympäristöistä.
Mielestäni meillä on velvollisuus auttaa hädässä olevaa, aivan kuin meitäkin on aikanaan autettu hädässä. Ja kielteisenä perusteena en osta sitä, että Suomen tulisi olla kohdemaassa jotenkin erityisen tunnettu. Tuskin jenkeissäkään oli aikanaan valtavaa Suomi-tietoutta, mutta niin vain halusivat auttaa Suomea (toki osaksi amerikansuomalaisten ansiosta).
Sinulla on oikeus mielipiteeseesi ja kunnioitan mielipidettäsi vaikka en voi allekirjoittaakaan sitä. Minusta ei ole olemassa mitään muuta velvollisuutta kuin niiden velvotteiden täyttäminen mihin kv. sopimusten allekirjoittaminen Suomen määrää. Ja osa näistä allekirjoitetuista sopimuksista tulisi mitätöidä silläkin uhalla, että Suomen maine saa pienen kolauksen esim. tällainen allerkijoitettu sopimus on aihepiiriin kuulumaton Ottawan jalkaväkimiinat kieltävä sopimus.
Kuinka vastikkeellista on se tuki ja turva, jonka suomalainen yhteiskunta antaa kansalaisilleen? Aika vastikkeetonta apua sekin on, mutta se on mielestäsi ilmeisesti ok, kun kyse on oman maan kansalaisista?
Kuten jo todettua, yhteiskuntarauhan tähden on parempi kantaa edes jossain määrin huolta vähäosaisista. Vaikka olenkin sitä mieltä, että apu tulisi sitoa entistä enemmän vastikkeellisuuteen ja koettaa ohjata ihmiset pois "apu-automaateilta" ottamaan itse vastuuta elämästään, esim. priorisoida th-sektorilla entistä enemmän ja asettaa ehtoja tietyissä tapauksissa avun toimittamiseen (alkoholistit, hoitamaton diabetes tms.)
Mielestäni Suomi hyötyy toimimisesta osana kansainvälistä yhteisöä. Se saa näkyvyyttä, luo suhteita ei maihin, näyttää esimerkkiä ja lisää vaikutusvaltaa. En usko, että Suomen kv-asema parantuisi, jos vaatisimme kaikesta selkeä hyödyn itsellemme ja vastikkeen avulle.
Minusta Suomi ei kovinkaan kummoisesti kerää hyötyä toimimalla turvapaikanhakijoiden vastaanottomaana. Sen sijaan hyöty olisi suurempaa jos pyrkisimme aktiivisesti kehittämään oloja kohdealueilla, ottamaan osaa entistä näkyvämmin kv. kriisinhallintaoperaatioihin tai kv. katastrofioperaatioihin. Vaikka nämä maksaisivat jonkin verran niin samalla suomalaiset organisaatiot keräisivät kenttätoiminnan kautta saadun hyödyn itselleen ja välillisesti tällainen toiminta voi tuottaa kauppoja suomalaisten ja kohdemaan paikallistahojen välillä.
Olen sitä mieltä, että on silkkaa idiotismia olla pelkkä hyväntekijä ja unohtaa samalla mahdollisuus tehdä kauppaa paikallisten välillä ja sitouttaa heidät toimimaan organisoidulla tapaa. Tällainen toiminta tulee ulottaa kaikelle tasolle ruohonjuuritasosta alkaen ja päätyen laajempiin kokonaisuuksiin. Se että myydään avun ohella kohdemaihin suomalaista kalustoa ja pyritään luomaan kauppakumppanuuksia tulee myö myydä suomalaista osaamista koulutuksen, terveydenhoidon saralta lähtien ja päätyen poliisivoimien ja miksei jopa puolustusvoimien uudelleen organisointiin.
Hyödyt näyttäytyvät muutenkin hyvin monenlaisina. Kehittynyt yhteiskuntarakenteen myötä pakolaisvirrat Eurooppaan pienevät. Myös rikollisuuteen on mahdollista vaikuttaa. Merirosvous vähenee kun Suomi on turvaamassa merireittejä tai ehkä voimme olla vaikuttamassa huumevirtoihin Afganistanista Eurooppaan kouluttamalla Afganistaniin poliiseja jne.
ks. yllä.
Tässä on meidän näkemyksen ero ja se ei varmasti keskustelemalla parane. Sinun mielestä sadan ihmisen pelastaminen on turhaa. Mielestäni se ei ole turhaa vaan pelastaa sata ihmistä ja tulevaisuuden kannalta monta sukupolvea. Sadan ihmisen pelastaminen on parempi asia kuin nollan ihmisen pelastaminen. Yksinkertaista. Kahden sadan ihmisen pelastaminen on parempia asia kuin sadan ihmisen pelastaminen. Ei se tämän ihmeellisempi asia ole.
Sata tai tuhat ihmistä - näiden ihmisten pelastaminen on loppujen lopuksi aivan yhtä tyhjän kanssa, koska se ei muuta tilannetta miksikään. Itseasiassa pakolaisuuden on "valinnut" miljoonat ihmiset ja yli miljoonat ovat jo siirtyneet kehittyneisiin maihin tai teollisuusmaihin mutta käytännössä mikään ei ole muuttunut suuressa osaa Afrikkaa - Aasiassa on tapahtunut alueellista kehittymistä mutta syyt johtuvat usein yhteiskuntajärjestelmien kehittymisestä eivätkä siitä, että ihmiset ovat siirtyneet paikasta A paikkaan B. Eli tahdon vaan sanoa, että kenties on tehtävä jotain muuta kuin pelastatettava niitä "satoja tai tuhansia" ihmisiä kun se ei tunnu tuottavan hedelmää tai jos tuottaakin niin hedelmä on mätä.
Ihan sama kun vaikka Estonian onnettomuudessa oli hyvä, että saatiin pelastettua lähes 140 ihmistä vaikka reilu 850 ihmistä kuoli. Sun logiikalla nuokin 140 ihmistä olisi pitänyt jättää kuolemaan, koska ei olisi muuttanut merkittävästi kokonaisuutta. Ihan samahan se on onko kuolleita 852 vai 989.
Ihmisinä minulle nämä kaikki olivat ja ovat saman arvoisia mutta luulisi sinun kuitenkin tiedostavan sen, että suuronnettomuuteen on reagoitava kun sellainen tapahtuu lähialueilla (oliko jopa aluevesillä) ja tällöin on pyrittävä tekemään kaikkensa jotta tilanne saadaan stabiiliksi ja pelastettavat pelastettua. Tässä kohdin on jo ajateltava Suomen mainetta ja tehtävä se minkä kv. opimukset velvoittavat meitä tekemään.
Ja toisaalta pyydän sinua lukemaan niitä viestejä joita olen kirjoittanut - olen ties kuinka monta kertaa tullut maininneeksi sen, että autetaan kohdealueilla mutta ei siirretä autettavia tänne, koska minusta se ei hyödytä Suomea tippaakaan. Vastaavasti Suomessa autetaan niitä ihmisiä täällä - kohdealueella - koska se on meidän velvollisuus huolehtia omista nurkista tiettyyn rajaan saakka (ks. mitä olen kirjoittanut aiemmin tähän viestiin).
Riippuu varmasti tilanteesta. Jos ihmiselle ei ole mahdollista taata elämiseen vaadittavia perusasioita kohdemaassa esim. sodan tai vainon takia niin sinne jääminen ei ole yksilön kannalta järkevää. Kokonaisuuteen ei välttämättä pystytä sillä hetkellä vaikuttamaan niin, että eläminen olisi siellä mahdollista. Parempi ottaa ihminen turvaan kuin jättää kohtemaahan kuolemaan.
Tähän pätee sama mitä kirjoitin jo aiemmin. Tilanne ei ole muuttunut mihinkään vaikka jo miljoonat ihmiset ovat siirtyneet paikasta A paikkaan B, eli jotain muuta kannattaisi ryhtyä tekemään.
Ja täytyy muistaa, että Suomi hoitaa vain oman pienen tontin. Moni muu maa hoitaa oman tonttinsa, jolloin kokonaisuus on isompi ja vaikuttavampi. Jos kaikki toimisivat kuten sinun haluamasi Suomi, katastrofi olisi vaikutuksiltaan selkeästi laajempi.
Suomi voi hoitaa oman tonttinsa muutenkin kuin ottamalla tänne turvapaikanhakijoita jonkun tuhat kappaletta vuoteen. Keinoja toimia on muitakin kuin ihmisten siirtäminen eri paikkojen välillä vuodesta toiseen. Tilanne on jatkunut tällaisena jo vuosikymmeniä mutta mikään ei muutu mihinkään. Ikävä kyllä alan olla sitä mieltä, että jotain muuta on vihdoin ja viimein tehtävä.
Suomesta haki turvapaikkaa vuonna 2011 noin 3000 ihmistä. Linjasi on todella tiukka, jos sun ja Suomen nykyisen linjan väliin mahtuu jokunen tuhat ihmistä.
Ja olet valmis myöntymään, jotta moraalinen velvollisuutemme tulisi täytettyä. Meillä siis onkin joku moraalinen velvollisuus?
Linjani on tiukka. Suomen tulis ottaa vastaan vain se minimi määrä pakolaisia joilla on YK:n pakolaisstatus. Ei sen enempää.
Suomella on moraalinen velvollisuus noudattaa allekirjoittamiaan sopimuksia (mutta ainahan sopimukset voi mitätöidä).
vlad.