Jos on sitä mieltä, että meidän tulee auttaa ihmisiä, koska meillä menee hyvin ja muilla menee huonosti, niin mihin sitten perustuu se, että annamme jonkun tietyn summan per veronmaksaja? Onko niin, että voidaan osoittaa jonkun tietyn euromäärän olevan se moraalisesti hyväksyttävä minimimäärä ja sen alle olevat euromäärät tekevät meistä moraalittomia? Mihin se rajaeuromäärä perustuu, onko tästä jotain yhtälöä saatavilla?
Ja jos oikeasti joku on sitä mieltä, että vaikkapa afrikkalaisia pitää auttaa, niin miksi hän ei ole opiskellut esim. lääkäriksi ja mene sinne vapaaehtoisesti auttamaan? Tai opiskele insinööriksi ja tee keksintöjä, jotka helpottavat vesihuoltoa, energiantuotantoa, maataloutta yms. kehitysmaissa? Vai onko niin, että pieni apupisara, josta vain pieni prosentuaalinen osuus köyhiä hyötyy, vain takaa hyvän omantunnon ja mahdollisuuden esiintyä moraalisena, eikä kuitenkaan olla valmiita tosissaan panostamaan auttamiseen?