Monikulttuurisuus – rikkaus vai vitsaus?

[finnishninja]

Juokset nyt asioiden edelle.

Ja höpö höpö! Riski pahimpaakin mahdolliseen tapaukseen on suurempi kuin nolla, sen tiedät itsekin, koska jo lainaamassani viestissä tuot esille sellaisen mahdollisuuden olemassa olon kirjoittaessasi suomensukuisista naisista, jota vuosikymmenten maassa asumisen jälkeenkään eivät osaa kunnolla ruotsia - tai eivät puhu sitä lainkaan. Toki kyse heidän tapauksessa on aikuisina Ruotsiin muuttaneista ihmisistä mutta yhtälailla on mahdollista, että näin käy lastenkin kohdalla jos kannustusta asuinmaan kielen opiskeluun ei kotoa tule.

On kaksi eri asiaa saapua maahan koulunsa käyneenä siirtolaisena tai syntyä maahan. Lapset oppivat pihalla kielen muutamassa päivässä. Kommunikoivat jo ensimmäisistä hetkistä asti.
Joku lypsyjakkaralta Ruotsiin lähtenyt ujo tyttö on täysin eri paikassa, kun puhutaan kielen opiskelusta. Sellaisten kohdalla on vaikea ymmärtää, miten he ovat onnistuneet välttämään maan kielen niin täydellisesti?

Minulla, sekä alan ammattilaisilla, on kokemusta siitä etteivät lapset opi kieltä hetkessä jos sitä kannustusta ei kotoa tule.

Minulla on taas paljon kokemusta siitä, että niin kauan kun lapsi saa olla ulkona ikäistensä kanssa, hän oppii kielen heti, eikä siihen tarvita mitään kannustusta. Mutta on tietenkin selvää, että jos lapsi pidetään neljän seinän sisällä 24/7, niin silloin ei opita. Mutta tässä lienee silloin jotain poikkeuksellista, eikä voida puhua mistään kannustuksesta tai kannustuksettomuudesta.

Puhutaan vanhempien äidinkieltä kotona ja etsiydytään (tässä tapauksessa) venäläislasten seuraan, jolloin tarve suomen opiskeluun on hyvin vähäinen tai olematon vaikka liki päivittäin käydään suomenkielisessä päiväkodissa.

Myöskin tässä tapauksessa suomenkieltä on vaikea välttää. Se jos lapset kommunikoivat keskenään venäjänkielellä Suomessa, ei tarkoita tietenkään sitä, etteivätkö he osaisi suomea.

Täällä Ruotsissa on paljon vanhempia, jotka ovat kasvattaneet lapsensa täydellisesti suomalaisessa kulttuurissa ja ovat jopa ohjanneet heidät suomalaisiin päiväkoteihin, suomalaisiin kouluihin, suomalaisiin urheiluseuroihin jne. Siitä huolimatta lapset osaavat puhua ruotsia. Itse asiassa en ole koskaan törmännyt Ruotsissa syntyneeseen suomalaiseen, joka EI osaisi ruotsia. Pikemminkin asia on päinvastoin, paljon useammin täällä törmää sellaisiin maassa syntyneisiin "suomalasiin", joiden suomenkielentaito alkaa olla heikkoa.
Rattaile joskus Sisu Radio päälle ja kuuntele huviksesi ruotsisuomalaisten juttuja. Huomaat välittömästi kuka on siirtolainen ja kuka on syntynyt Ruotsissa. Varsinkin nuorilla suomenkieli on usein todella heikko.

Myös monella suomalaisella on voimakkaat siteet Suomeen. Ja lapset on kasvatettu sitä silmällä pitäen, että Suomeen muutetaan kun aika on kypsä. Siitä huolimatta lapset puhuvat ja kirjoittavat ruotsia.

 

[finnishninja]

Eli omien havaintojeni perusteella se kielitaito ei välttämättä tartu helposti vaikka eletäänkin ympäristössä jossa puhutaan suomea jos kannustusta opiskeluun ja oppimiseen ei tule kotoa.

Tästä pieni esimerkki, omalta kohdalta.
Poika oli kaksivuotias kun kävimme ulkomailla. Vietimme maassa 8 viikkoa. Poikaa ei kannustettu mitenkään. Hän oli ja eli kuin muutkin ja leikki tietenkin muiden lasten kanssa. Kotiin palattumme hän kommunikoi täysin sen maan kielellä ja osaa sitä yhä.
Kävimme samassa maassa joulukuussa. Ei tarvinnut kannustaa silloinkaan. Hän katosi heti muiden lasten mukana ja puhuu jopa sen paikkakunnan murteella (maan asukkaat tunnistavat missä poika on kielensä oppinut).

 

[finnishninja]

ei Minnesota todellakaan ole mikään onnela, jossa automaattisesti somaleita pidetään ja kunnioitetaan uutterina yrittäjinä ja työntekijöinä. Työllisyysprosentin ero vertaillessa maapallon muiden somaliyhteisöjen vastaavaan saattaa selittyä heikon sosiaaliturvan pakottamaan tilanteeseen, sillä toisaalta keskiansiot ovat matalat, joten jos haluat rahaa edes köyhyysrajan pinnassa elämiseen, niin olet pakotettu töihin.

Mistäs sen onnelan löydät? Ruotsin vankiloissa istuva suurin vähemmistö on suomalaiset. Näin kansalla, jonka ihmiset ovat tunnetusti tunnollisia työläisiä.

Somalien työttömyydestä sen verran, että suuri osa somalinaisista ei edes hae töitä, ei ole koskaan hakenut, eikä aio edes koskaan hakea. Eihän työnteko mikään pakkotilanne ole aina.

 

[TosiFani]

...On kaksi eri asiaa saapua maahan koulunsa käyneenä siirtolaisena tai syntyä maahan. Lapset oppivat pihalla kielen muutamassa päivässä. Kommunikoivat jo ensimmäisistä hetkistä asti...

Ei pidä paikkaansa, riippuu yksilöstä ja perheestä.

 

[ms.qvist]

On kaksi eri asiaa saapua maahan koulunsa käyneenä siirtolaisena tai syntyä maahan. Lapset oppivat pihalla kielen muutamassa päivässä. Kommunikoivat jo ensimmäisistä hetkistä asti.

Minulla on taas paljon kokemusta siitä, että niin kauan kun lapsi saa olla ulkona ikäistensä kanssa, hän oppii kielen heti, eikä siihen tarvita mitään kannustusta. Mutta on tietenkin selvää, että jos lapsi pidetään neljän seinän sisällä 24/7, niin silloin ei opita. Mutta tässä lienee silloin jotain poikkeuksellista, eikä voida puhua mistään kannustuksesta tai kannustuksettomuudesta.

Luitko lainkaan ajatuksella mitä minä kirjoitin edellisessä viestissäni?

Lainaus siitä ja boldattuna huomionarvoinen kohta:

"Minulla, sekä alan ammattilaisilla, on kokemusta siitä etteivät lapset opi kieltä hetkessä jos sitä kannustusta ei kotoa tule. Puhutaan vanhempien äidinkieltä kotona ja etsiydytään (tässä tapauksessa) venäläislasten seuraan, jolloin tarve suomen opiskeluun on hyvin vähäinen tai olematon vaikka liki päivittäin käydään suomenkielisessä päiväkodissa."

Eli lapsi (lapset) on tekemisissä suomen kielen kanssa käytännössä päivittäin ollessaan päiväkodissa mutta kun lasta ei motivoida kielen oppimiseen kotona ei hänellä ole halua opiskella kieltä vaan hän on omiensa (venäläisten) kanssa tai yksin erakoituneena eikä ota kontaktia suomenkielisiin. Lapsi ei siis opi kieltä jos häntä ei kannusteta siihen eikä hänellä ole halua siihen jos/kun venäjälläkin kaveripiirissä kotioloissa pärjää. Eikä kyse ole aivan yksittäisistä tapauksista vaan L:rannassa on jonkin verran venäläisiä lapsia jotka viettävät lapsuudessa aikaa vain samankielisten kanssa. Peruskoulu sitten muuttaa viimeistään tilannetta, jos muuttaa, kun tuo venäläinen luokkakin on mahdollisuus, jolloin toisena opiskelukielenä on venäjä.

Pidän kuitenkin tätä venäjänkielistä luokkaa hyvänä, koska yhtälailla sen avulla suomalaisten on mahdollista opiskella hyvä venäjän kielen taito, josta sitten myöhemmin on suuresti apua tällä suunnalla Suomea kun olettaen venäläisturistien virta tullee pysymään jatkossakin suurena. Kenties jopa kasvaa jos tulevaisuudessa viisumivapaus toteutuu.

Keskimääräisesti lapset ovat enemmän tekemisissä suomenkielistenkin kanssa, aikuisten sen sijaan on mahdollista elää elämänsä lähes täysin oppimatta suomea. Suurimmissa kaupoissa on myyjiä jotka puhuvat venäjää, sairaaloissa on venäjänkielisiä hoitajia ja lääkäreitä ja lisäksi laki takaa tulkkauspalvelut maahanmuuttajille, joten tarvetta kielen kunnolliseen opiskeluun ei ole kun sillä välttävällä tai jopa huonolla kielitaidollakin pärjää. Ja jos/kun vanhemmat pärjäävät suhteellisen hyvin pelkällä venäjällä niin onko heillä välttämättä motivaatiota kannustaa lastaan opiskelemaan kunnolla suomea? Sanoisin ettei ole vaan monelle varmaan riittää se, että lapsi nyt jotenkuten kieltä taitaa. Eräs osittainen ongelma on vielä se, että kaikki venäläiset eivät pidä Suomea "kotimaanaan" vaan Venäjää, jolloin asennoituminen maahan sopeutumiseen voi paikoin olla huonoa.

En kuitenkaan yleistä, koska vastaavasti on paljon venäläisiä jotka haluavat oppia suomea, opiskella sitä ahkerasti ja jotka hakeutuvat suomalaisten seuraan, koska kokevat sen myös hyödyttävän heitä parhaimmalla mahdollisella tavalla. Ja epäilemättä pienempi ääripää on se ryhmä, joka ei koe tarpeelliseksi opettaa lapsilleen kunnollista suomea mutta heitäkin on ikävä kyllä olemassa. Ja voi olla, että murroskauden jälkeen tämä ryhmä pienenee entisestään kun maahanmuuttajat alkavat pitää tärkeänä sitä, että oppivat kielen ja kulttuurin hyvin. Lappeenrannassa kun kuitenkin eletään vielä murroskautta tässä suhteessa. Venäläisten, niin asukkaiden kuin turistienkin määrä kasvaa kasvamistaan ja kenties niin heikäläisten kuin suomalaistenkin kohdalla eletään vielä murroskautta ja haetaan sitä yhteistä kieltä ja tapaa elää ja toimia. Toki suomalaisissakin on omat ongelmansa ja edelleen vaikuttava ryssä viha varmasti vaikeuttaa monien kohdalla venäläisten kohtaamista.

Yleisesti ottaen olen ymmärtänyt, että venäläiset jotka asettautuvat asumaan Suomeen, haluavat kuitenkin jollain tapaa sopeutua tänne ja myös oppia suomalaisen kulttuurin ja elämäntavan säilyttäen kuitenkin osan omaansa, mikä minusta on aivan hyväksyttävää. En vaadi, että ulkomaalainen täysin suomalaistuu vaan minusta on hyvä, että säilyttävät myös ripauksen omia tapojaan ja arvostavat omaa kulttuuriaan - toki Suomen lain määrittelemissä puitteissa.

vlad.

 

[finnishninja]

Ei pidä paikkaansa, riippuu yksilöstä ja perheestä.

Se miten lapsi oppii kielen pihalla ikäistensä parissa, tapahtuu perheestä riippumatta. Yksilölliset erot näkyvät nopeutena. Joku oppii parissa päivässä, toiselta se ottaa vähän kauemmin. Jokainen tarvitsee sen oman aikansa.
Mutta se ei ollut asian pointti.

 

[TosiFani]

Se miten lapsi oppii kielen pihalla ikäistensä parissa, tapahtuu perheestä riippumatta. Yksilölliset erot näkyvät nopeutena. Joku oppii parissa päivässä, toiselta se ottaa vähän kauemmin. Jokainen tarvitsee sen oman aikansa.
Mutta se ei ollut asian pointti.

Koulussamme on 14 kansallisuutta, 15 kieltä ja voin kokemuksesta sanoa, että osa porukasta ei opi yhdeksän vuoden aikana suomen kieltä välttävää paremmin. Olen täysin samaa mieltä Vladin kanssa.

 

[Timbit]

Minulla on kokemusta työni puolesta (no itseasiassa harjoittelujaksoilla koettuja asioita) maahanmuuttajalapsista joiden suomen kielen taito on hyvin onneton tai jopa olematon vaikka ovat suomalaisessa päiväkodissa liki jokaisena arkipäivänä. Kielitaidon karttuminen on hyvin vähäistä kun vanhemmat eivät puhuneet suomea eivätkä tuntuneet kannustavan lastaan opettelemaan suomea lainkaan.

Ilmeisesti nämä lapset olivat muuttaneet Suomeen vanhempiensa kanssa, eivätkä siis olleet syntyneet Suomessa? Lasten vanhemmat pystyvät halutessaan joko auttamaan tai tiettyyn pisteeseen asti estämään lasta oppimaan/oppimasta uuden asuinmaan kieliä. Kyllähän se päiväkoti-ikäisen lapsen kohdalla onnistuu kielen oppiminen estää, jos vanhempia ei kiinnosta tai pyrkivät sen estämään. Mielestäni kyse ei silloin ole monikulttuurisuuden ongelmasta, vaan vanhempien haluttomuudesta tai kyvyttömyydestä auttaa lastaan sopeutumaan uuteen kotimaahansa. Samanlaista välinpitämättömyyttä voi esiintyä ihan kulttuurin sisälläkin, esimerkiksi vanhempien välinpitämättömyytenä lapsen koulunkäyntiä kohtaan.

Omien kokemustesi mukaan, miten suuri osa maahanmuuttajalapsista oli tuollaisessa asemassa, eli siis vanhemmat eivät pitäneet tärkeänä sitä että lapset oppisivat uuden kielen? Tai mahdollisesti jopa tarkoituksella vaikeuttivat sitä?

 

[ms.qvist]

Omien kokemustesi mukaan, miten suuri osa maahanmuuttajalapsista oli tuollaisessa asemassa, eli siis vanhemmat eivät pitäneet tärkeänä sitä että lapset oppisivat uuden kielen? Tai mahdollisesti jopa tarkoituksella vaikeuttivat sitä?

Tässä päiväkodissa jossa olin harjoittelemassa oli jokunen venäläistaustainen lapsi, olettaen kyllä syntyneet Venäjän puolella - näin päättelin. Luokallani oli opiskelemassa useampi päiväkodissa työskentelevä jotka hankkivat näin oppisopimuksella tutkinnon ja useampikin heistä kertoi ulkomaalaisista lapsista joiden halu opiskella kieltä oli kohtuullisen huono ja jotka selkeällä tavalla erakoituivat joukosta ts. olivat joko yksin tai "omiensa" parissa. Mutta kuten eräässä viestissäni viittasin, tämä ryhmä on kuitenkin vähemmistönä ja venäläistenkin joukosta varmasti suurin osa on sellaisia jotka kannustavat lapsiaan tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin ja opiskelemaan kunnolla suomea, vaikka se isovenäläisyys voikin hiukan vaikuttaa taustalla ja ajatellaan, että jos Venäjää pidetään edelleen kotimaana niin kenties suomen opiskelua ei niin tärkeänä pidetä.

Lappeenrannan kohdalla tilanteen tekee varmaankin ongelmalliseksi se, että venäläisten osuus on kasvanut hyvinkin nopeasti tällä vuosituhannella. Sitä ennen täällä ei kovinkaan paljon venäläisiä asunut, joten kulttuurit eivät välttämättä ole vielä sekoittuneet ja toisaalta tämä lyhyt yhteiselo varmasti osaltaan vaikuttaa siihen, että venäläiset eivät aina ole mieltäneet tärkeäksi sitä, että on hyvä jos lapset oppivat sen kielen oikein hyvin. Toisinaan myös mietityttää, että mennäänkö venäläisturistien ja venäläisten palvelemisessa jo liiankin pitkälle kun asian kuin asian voi jo melkeinpä hoitaa venäjäksi ja löytyy yrityksiä jotka vaativat, että työntekijän on osattava venäjää - tämä todellakin tarkoittaa sitä, että venäjän osaaminen ajaa suomen osaamisen edelle.

vlad.

 

[Timbit]

Toisinaan myös mietityttää, että mennäänkö venäläisturistien ja venäläisten palvelemisessa jo liiankin pitkälle kun asian kuin asian voi jo melkeinpä hoitaa venäjäksi ja löytyy yrityksiä jotka vaativat, että työntekijän on osattava venäjää - tämä todellakin tarkoittaa sitä, että venäjän osaaminen ajaa suomen osaamisen edelle.

Raha puhuu. Firmat huomaavat, että venäläiset asioivat mieluiten paikoissa, joissa saavat palvelua äidinkielellään -> aletaan tarjota niitä palveluja. Silloin ei asiakaspalveluun helposti palkata ihmistä, joka ei sitä kieltä osaa.

Tuohon vanhempien innokkuuteen opettaa uuden maan kieltä, tai siis lähinnä tukea ja rohkaista sen opetteluun, vaikuttaa varmasti sekin, miten pitkäksi ajaksi vanhemmat ovat ajatelleet muuttavansa maahan. Jos on ajatuksena olla vuosi tai pari, ei intoa varmaankaan ole niin paljoa kuin silloin, kun tarkoitus on jäädä pysyvästi.

 

[finnishninja]

Koulussamme on 14 kansallisuutta, 15 kieltä ja voin kokemuksesta sanoa, että osa porukasta ei opi yhdeksän vuoden aikana suomen kieltä välttävää paremmin. Olen täysin samaa mieltä Vladin kanssa.

Myös minä tiedän sellaisia, jotka ovat koulussa ilman että osaavat maan kieltä täydellisesti. Uusin oppilas pojan luokalla eskarissa saapui maahan 6 kuukautta sitten.

 

[finnishninja]

ja useampikin heistä kertoi ulkomaalaisista lapsista joiden halu opiskella kieltä oli kohtuullisen huono

Pakko kommentoida tätä vähän.
Nythän on niin, että lapsi ei lähde päiväkotiin opiskelemaan kieltä. Hän lähtee leikkimään sinne. Lapsi ei ymmärrä, eikä ajattele kielen tarpeellisuutta, vaan toimii hetken hurmiossa. Laske hänet muutavaksi päiväksi kiinalaisten kanssa ulos ja hän alkaa kommunikoida kiinaksi. Lapsi kehittää itse omat tarpeensa jokapäiväiseen elämään.
Samalla tavalla voit sulkea hänet huoneeseen ja antaa hänen leikkiä yksin päivät. Todennäköisesti hän ei silloin opi puhumaan mitään.

Minusta on väärin puhua lapsista siten, etteivät he halua opiskella jotain kieltä. Eivät lapset toimi siten.

 

[finnishninja]

, miten suuri osa maahanmuuttajalapsista oli tuollaisessa asemassa, eli siis vanhemmat eivät pitäneet tärkeänä sitä että lapset oppisivat uuden kielen? Tai mahdollisesti jopa tarkoituksella vaikeuttivat sitä?

Vähintäänkin outo kysymys tuo viimeinen.

 

[ms.qvist]

Pakko kommentoida tätä vähän.
Nythän on niin, että lapsi ei lähde päiväkotiin opiskelemaan kieltä. Hän lähtee leikkimään sinne. Lapsi ei ymmärrä, eikä ajattele kielen tarpeellisuutta, vaan toimii hetken hurmiossa. Laske hänet muutavaksi päiväksi kiinalaisten kanssa ulos ja hän alkaa kommunikoida kiinaksi. Lapsi kehittää itse omat tarpeensa jokapäiväiseen elämään.
Samalla tavalla voit sulkea hänet huoneeseen ja antaa hänen leikkiä yksin päivät. Todennäköisesti hän ei silloin opi puhumaan mitään.

Minusta on väärin puhua lapsista siten, etteivät he halua opiskella jotain kieltä. Eivät lapset toimi siten.

Lapsille ainakin Suomessa pyritään opettamaan päiväkodeissa myös sosiaalisia taitoja, toisten kanssa toimeen tulemista ja onpa olemassa päiväkoteja joissa annetaan "kielikylpyjä" - joten päiväkodeissa pyritään lähtemään liikkeelle sellaisesta toiminta-ajatuksesta, että lapsi oppii siellä myös kommunikoimaan muullakin kielellä kuin äidinkielellään ts. lasta pyritään opettamaan puhumaan myös suomea ja häntä kannustetaan siihen.

Ja edelleen jaksan ihmetellä sitä, että luetko viestejäni lainkaan, kun esim. tässä minun tapauksessani lapsi saa leikkiä suomalaisten kanssa ja häntä kannustettiin siihen, kuten siskoaankin - jonka kielitaito rajoittui muutamiin sanoihin vaikka oli ollut päiväkodissa jo huomattavan kauan aikaa, mutta hän ei tästä huolimatta ollut oppinut kieltä vaan halusi erakoitua ja olla omissa oloissaan tai muiden samaa kieltä puhuvien kanssa. Hän ei siis halunnut oppia suomea vaikka mitä tehtiin ja vaikka kuinka kannustettiin ja vaikka kuinka pyrittiin leikittämään suomalaisten lasten kanssa. Ja samanlaisia mietteitä monilla muillakin luokkamme oppilailla oli ja osa näistä oppilaista oli täydentämässä oppisopimuksella koulutustaan ja olivat jo vuosia työskennelleet päiväkodeissa. Ongelma oli siis olemassa ja osa vieraskielisistä lapsista pyrki olemaan omankielistensä kanssa ja kommunikoimaan vain omalla äidinkielellään. Vastaavasti on tietty olemassa tapaksia joissa vanhemmat kannustavat puhumaan suomea ja pyrkivät sitä itsekin käyttämään.

Ja kuten Desinger viittasi, kenties eräs syy tähän on se, että vanhemmat eivät ajattele asuvansa Suomessa kuin muutaman vuoden verran, joten he eivät pidä tarpeellisena sitä, että lapsi oppii suomen kielen kunnolla. Heitä ei välttämättä kannusteta kotona tähän ja kun kotikielenä on venäjä ja suurin osa kavereista on venäläisiä, joten ei ihme, että kieltä ei kunnolla opi kuukausien tai vuosienkaan aikana. Ja varmasti syytä löytyy myös suomalaisista ja heidän nuivasta suhtautumisesta venäläisiin - ryssä viha on edelleen olemassa ja moni tiedostamaan iskostaa sitä myös lapsiinsa.

vlad.

 

[finnishninja]

Näin on varmasti myös siellä kansankodissa esimerkiksi somalit vs. suomalaiset?

Kaksi eri asiaa.
Pakolaisten vastaanotto.
Työvoiman siirtolaisuus.

 

[paki77]

Kaksi eri asiaa.
Pakolaisten vastaanotto.
Työvoiman siirtolaisuus.

Hmm.. Olen elänyt siinä käsityksessä, että somalit eivät ole pakolaisia.

 

[finnishninja]

vaikka oli ollut päiväkodissa jo huomattavan kauan aikaa, mutta hän ei tästä huolimatta ollut oppinut kieltä vaan halusi erakoitua ja olla omissa oloissaan tai muiden samaa kieltä puhuvien kanssa.

Muistan omilta kouluajoiltani sellaisia lapsia, jotka erakoituivat ja viettivät mieluiten aikaansa omissa oloissaan, vaikka kieliympäristö ympärillä ja kotona oli 100% suomalaista.
Onko siis mitenkään ihmeellistä, jos joku lapsi valitsee omat olot, tai jonkun joka ymmärtää häntä helposti?

Vastaavasti voisin kertoa sinulle päinvastaisia esimerkkejä vaikka kuinka paljon. Lapsista ei voi vetää noin mitään yleispäteviä johtopäätöksiä. Mutta on selvää, että jos lapsi lykätään ympäristöön, jossa venäjä ja venäjänkieli dominoi, niin suomenkieli voi tietenkin tulla viiveellä perässä, eikä ole ollenkaan sanottua, että lapsi tuntee suomenkielen tärkeäksi. En tosin vetäisi jostain Lappeenrannasta mitään sen suurempia johtopäätöksiä. Näemmehän samanlaista kielijakoa Haaparannassakin.

 

[finnishninja]

Hmm.. Olen elänyt siinä käsityksessä, että somalit eivät ole pakolaisia.

No sehän on mukavaa jos opit jotain uutta tänään.

 

[TosiFani]

...Vastaavasti voisin kertoa sinulle päinvastaisia esimerkkejä vaikka kuinka paljon. Lapsista ei voi vetää noin mitään yleispäteviä johtopäätöksiä...

...On kaksi eri asiaa saapua maahan koulunsa käyneenä siirtolaisena tai syntyä maahan. Lapset oppivat pihalla kielen muutamassa päivässä. Kommunikoivat jo ensimmäisistä hetkistä asti...

Minusta sinä vedit tässä aika yleispätevän johtopäätöksen.

 

[finnishninja]

...On kaksi eri asiaa saapua maahan koulunsa käyneenä siirtolaisena tai syntyä maahan. Lapset oppivat pihalla kielen muutamassa päivässä. Kommunikoivat jo ensimmäisistä hetkistä asti...

Minusta sinä vedit tässä aika yleispätevän johtopäätöksen.

Kirjoitin ylempänä myös toisenlaisista tapauksista.

 

[ms.qvist]

Vastaavasti voisin kertoa sinulle päinvastaisia esimerkkejä vaikka kuinka paljon. Lapsista ei voi vetää noin mitään yleispäteviä johtopäätöksiä.

En ole vetänytkään mitään yleispäteviä johtopäätöksiä, kuten seuraavasta lainauksesta voi päätellä:

"En kuitenkaan yleistä, koska vastaavasti on paljon venäläisiä jotka haluavat oppia suomea, opiskella sitä ahkerasti ja jotka hakeutuvat suomalaisten seuraan, koska kokevat sen myös hyödyttävän heitä parhaimmalla mahdollisella tavalla. Ja epäilemättä pienempi ääripää on se ryhmä, joka ei koe tarpeelliseksi opettaa lapsilleen kunnollista suomea mutta heitäkin on ikävä kyllä olemassa."

Ja boldaamassani kohdassa tarkoitan kaikkia venäläisiä lapsista vanhuksiin.

vlad.

 

[Remy Martin]

Omien kokemustesi mukaan, miten suuri osa maahanmuuttajalapsista oli tuollaisessa asemassa, eli siis vanhemmat eivät pitäneet tärkeänä sitä että lapset oppisivat uuden kielen? Tai mahdollisesti jopa tarkoituksella vaikeuttivat sitä?

Maahanmuuttajista en tiedä, mutta kaksi entistä työkaveriani Paraisilta miettivät vakavasti lapsen poistamista esikoulusta tai kerhosta koska lapset oppivat siellä suomea. Ei varmaan tarvitse erikseen selventää mitä kielivähemmistöä työkaverini edustivat. Aika hyvittuneena joskus kuuntelin vuodatusta tästä suuresta epäkohdasta kunnallisessa lapsenhoidossa, samalla olin hieman surullinen.

 

[finnishninja]

En ole vetänytkään mitään yleispäteviä johtopäätöksiä, kuten seuraavasta lainauksesta voi päätellä:

"En kuitenkaan yleistä, koska vastaavasti on paljon venäläisiä jotka haluavat oppia suomea, opiskella sitä ahkerasti ja jotka hakeutuvat suomalaisten seuraan, koska kokevat sen myös hyödyttävän heitä parhaimmalla mahdollisella tavalla. Ja epäilemättä pienempi ääripää on se ryhmä, joka ei koe tarpeelliseksi opettaa lapsilleen kunnollista suomea mutta heitäkin on ikävä kyllä olemassa."

Ja boldaamassani kohdassa tarkoitan kaikkia venäläisiä lapsista vanhuksiin.

vlad.

Olen periaatteessa samaa mieltä.

Tuon viimeisen ryhmän olemassoloa en haluaisi oikeastaan noteerata. Kysymys taitaa olla niin pienestä ryhmästä, ettei sillä ole mitään merkitystä muille kuin heille itselleen. Lisäksi, tälllä ryhmällä voi olla siihen omat syynsä. Joillekin vanhemmille esim. on äärimmäisen tärkeää että lapsi oppii ensin täydellisesti oman äidinkielensä ja vasta sitten jonkun toisen kielen. Tätä ei voi kutsua termillä "ikävä kyllä", koska he vetoavat siihen, että lapsi kehittyy paremmin heti alusta, kun se tapahtuu vain ja ainoastaan oman äidinkielen kera.
Mutta eivät he sulje pois sitä toista kieltä tällä.

Vastaavasti on tutkimuksia, joiden mukaan lapsi yltää koulussa parempiin tuloksiin silloin kun hänen kehityksensä on mennyt kaksikielisyyden kera.

Mene ja tiedä, joskus voi olla vaikeaa olla liikkeellä sen oikean tiedon ja vakaumuksen kera.

Mitä vanhempiin tulee, niin kysymys lienee samasta asiasta josta olen kirjoittanut ennenkin. Täällä Ruotsissakin on sellaisia, jotka eivät osaa kieltä 40 maassa vietetyn vuoden jälkeen. Ei edes haluta oppia.

Mutta itse periaatteesta pidän kiinni. Jos lasket lapset ulos suomenkielisten sekaan, niin oppivat kommunikoimaan nopeasti, vaikka olisivat kiinalaisia. Mutta näin ei käy tietenkään, jos muutat lähtökohdat. Tämä oli minun pointtini.

 

[Timbit]

Vähintäänkin outo kysymys tuo viimeinen.

Mikä siitä tekee oudon?

Maahanmuuttajista en tiedä, mutta kaksi entistä työkaveriani Paraisilta miettivät vakavasti lapsen poistamista esikoulusta tai kerhosta koska lapset oppivat siellä suomea. Ei varmaan tarvitse erikseen selventää mitä kielivähemmistöä työkaverini edustivat. Aika hyvittuneena joskus kuuntelin vuodatusta tästä suuresta epäkohdasta kunnallisessa lapsenhoidossa, samalla olin hieman surullinen.

Omat varmasti mihinkään perustumattomat ennakkoluuloni yhdistettynä paikkakuntaan, jossa tuo tapahtui, antavat syyn olettaa asialla olleen sen kielivähemmistön edustajat, joiden asema ei Suomessa ole ainakaan alisteinen. Melkoista karhunpalvelusta ovat vanhemmat tuossa lapsilleen suunnittelemassa. Junttimaisuusketjun tavaraa tämä.

 

[finnishninja]

Mikä siitä tekee oudon?

Kuka pystyy vastaamaan tuohon kysymykseen järkevällä tavalla?

Omat varmasti mihinkään perustumattomat ennakkoluuloni yhdistettynä paikkakuntaan, jossa tuo tapahtui, antavat syyn olettaa asialla olleen sen kielivähemmistön edustajat, joiden asema ei Suomessa ole ainakaan alisteinen. Melkoista karhunpalvelusta ovat vanhemmat tuossa lapsilleen suunnittelemassa. Junttimaisuusketjun tavaraa tämä.

Minun mihinkään perustumattomat ennakkoluuloni yhdistettynä Jatkoajan tuttuihin urbaanilegendoihin ja mutuihin, antavat syyn olettaa, että liikumme taas alueella legendaa, asiasta, jonka työkaverin siskon käly kuuli jossain kaveriltaan.