Monikulttuurisuus – rikkaus vai vitsaus?

[finnishninja]

Siis saada nuotion nokkaan. Kyllähän kai sitä jos valkosipulia on hävinnyt.

No räjähtäähän sitä pienemmästäkin. Mummo kaatoi joskus aikoinaan vaarin tammilaudan kun eivät tulleet ensikäskystä syömään. Vaari meni halkoliiteriin ja tuli takaisin kirveen kanssa. Ei saanut onneksi mummoa kiinni.

 

[Powerplay]

No räjähtäähän sitä pienemmästäkin. Mummo kaatoi joskus aikoinaan vaarin tammilaudan kun eivät tulleet ensikäskystä syömään. Vaari meni halkoliiteriin ja tuli takaisin kirveen kanssa. Ei saanut onneksi mummoa kiinni.

Ruotsiin asti sitten juoksitte?

 

[finnishninja]

Ruotsiin asti sitten juoksitte?

Ei. Vaari ei tosin saanut jarruja päälle. Pysähtyi vasta Amerikassa.

 

[Sinner]

Monikulttuurisuus on joissakin tapauksissa vitsaus. Mutta ei se mielestäni niin suuri vitsaus ole kokonaisuudessa, että sitä vastaan kannattaisi taistella.

Oli kumpaa tahansa, niin ennusteet ainakin menivät uusiksi ja menevät luultavasti vielä useaan otteeseen. Vaikka uutinen käsittääkin vain Helsingin osuuden.

HBL: Maahanmuuttajien m kaksinkertaistuu Helsingin seudulla - Kotimaan uutiset - Ilta-Sanomat

Kukapa sitä ei haluaisi hakea Hölmölästä vastikkeetonta elatusta, jos sitä tarjotaan.

 

[TosiFani]

Oli kumpaa tahansa, niin ennusteet ainakin menivät uusiksi ja menevät luultavasti vielä useaan otteeseen. Vaikka uutinen käsittääkin vain Helsingin osuuden.

HBL: Maahanmuuttajien m kaksinkertaistuu Helsingin seudulla - Kotimaan uutiset - Ilta-Sanomat

Kukapa sitä ei haluaisi hakea Hölmölästä vastikkeetonta elatusta, jos sitä tarjotaan.

Tuosta linkistä ei selvinnyt mikä olisi humanitaarisen maahanmuuton (=vastikkeeton elatus) osuus noista luvuista.

 

[paki77]

Tuosta linkistä ei selvinnyt mikä olisi humanitaarisen maahanmuuton (=vastikkeeton elatus) osuus noista luvuista.

Linkissä mainittiin muuttajien tulevan erityisesti Afrikasta ja Lähi-Idästä, ja näiltä alueilta tulevat ovat yleensä humanitaarisia maahanmuuttajia.

 

[TosiFani]

Linkissä mainittiin muuttajien tulevan erityisesti Afrikasta ja Lähi-Idästä, ja näiltä alueilta tulevat ovat yleensä humanitaarisia maahanmuuttajia.

Kun katsoo ennusteessa olevaa diagrammia, väitteesi ei pidä paikkaansa. Afrikkalaisten kielten osuus kasvaa suurpiirtein samassa suhteessa kuin muidenkin kielten. Ja puhutaanko tuossa nimenomaan maahanmuutosta vai kuten minä ymmärrän, vieraiskielisestä väestöstä pääkaupunkiseudulla?

 

[ms.qvist]

Kun katsoo ennusteessa olevaa diagrammia, väitteesi ei pidä paikkaansa. Afrikkalaisten kielten osuus kasvaa suurpiirtein samassa suhteessa kuin muidenkin kielten. Ja puhutaanko tuossa nimenomaan maahanmuutosta vai kuten minä ymmärrän, vieraiskielisestä väestöstä pääkaupunkiseudulla?

Se on totta, että diagrammin mukaan afrikkalaisten ja eroteltuna pohjois-afrikkalaisten kielten osuus kasvaa suurinpiirtein samassa suhteessa muiden kielten kanssa eli ennusteen mukaan siltä suunnalta ei ole tulossa kansainvaellusta tänne.

Toisaalta jos diagrammi osoittaa tulevaisuudessa vieraskielisen väestön osuuden Helsingin asujaimistosta eikä pelkästään maahanmuuttoa, niin sekin kertoo toisaalta omanlaisesta ongelmasta erityisesti jos vieraskielinen asujaimisto ei hallitse suomea/ruotsia riittävän hyvin pärjätäkseen päivittäisessä elämässä. Pahimmassa tapauksessa voi käydä siten, että syntyy maahanmuuttajien jälkeläisten ryhmä jotka puhuvat vanhempiensa äidinkieltä hyvin ja pahimmassa tapauksessa suomea/ruotsia välttävästi mikä tietty olennaisella tapaa vaikuttaa työnsaantimahdollisuuksiin.

vlad.

 

[hanu]

Toisaalta jos diagrammi osoittaa tulevaisuudessa vieraskielisen väestön osuuden Helsingin asujaimistosta eikä pelkästään maahanmuuttoa, niin sekin kertoo toisaalta omanlaisesta ongelmasta erityisesti jos vieraskielinen asujaimisto ei hallitse suomea/ruotsia riittävän hyvin pärjätäkseen päivittäisessä elämässä. Pahimmassa tapauksessa voi käydä siten, että syntyy maahanmuuttajien jälkeläisten ryhmä jotka puhuvat vanhempiensa äidinkieltä hyvin ja pahimmassa tapauksessa suomea/ruotsia välttävästi mikä tietty olennaisella tapaa vaikuttaa työnsaantimahdollisuuksiin.

vlad.

Mikäs se on Slummi-Suomessa tämän päivän tilanne venäjänkielisten suhteen?Joskus oli puhetta siitä, että se saavuttaisi kriittisen massan, jolloin venäjänkielisten palvelujen tarve riittää siihen, että työllistymiseen ei välttämättä tarvita suomen tai ruåtsin taitoa. Eikös se ole se nopeimmin kasvava vähemmistöryhmä virolaisten ohella.

Helsingissähän ennustettiin, että venäjänkieliset menevät ruåtsinkielisten ohi muistaakseni joskus 2020 tienoilla. Katukilvet vaan taas kolmikielisiksi.

t. hanu

 

[Andrew]

Helsingissähän ennustettiin, että venäjänkieliset menevät ruåtsinkielisten ohi muistaakseni joskus 2020 tienoilla. Katukilvet vaan taas kolmikielisiksi.

t. hanu

Joo, ja suomalaisen nöyryyden tuntien niin venäjän kieli lisätään pakolliseksi ja lapset opettelevat tulevaisuudessa prioriteetti ykkösenä ruotsia ja venäjää... englantia opetellaan, jos jää aikaa tai resursseja. Pitäähän vähemmistöjen saada palvelua omalla äidinkielellään.

 

[ms.qvist]

Mikäs se on Slummi-Suomessa tämän päivän tilanne venäjänkielisten suhteen?Joskus oli puhetta siitä, että se saavuttaisi kriittisen massan, jolloin venäjänkielisten palvelujen tarve riittää siihen, että työllistymiseen ei välttämättä tarvita suomen tai ruåtsin taitoa. Eikös se ole se nopeimmin kasvava vähemmistöryhmä virolaisten ohella.

Slummi-Suomesta en tiedä kun asun täällä virkistävien vetten äärellä Saimaan rannalla - jossa tosin venäläisiä on ihan kohtalaisen paljon niin asukkaina kuin myös turisteinakin. Mutta tottahan se lienee, että jos johonkin kieliryhmään kuuluvia tulee riittävästi niin tilanne ajautuu jossain vaiheessa siihen, että ainakin osa kieliryhmään kuuluvista työllistyy ja elää siten ettei kosketuspintaa muihin kieliin juuri ole. Asiointikielenä suomi (tai ruotsi) monissa julkishallinnon paikoissa toki säilyy ja olisi yleisesti parempi jos vähemmistöt oppisivat vähintäänkin välttävän kielitaidon, jotta pärjäisivät ilman tulkkauspalveluita. Mutta kyllähän sen täällä L:rannassakin huomaa, että tarvittaessa venäläinen pärjää kaupoissa ja jopa sairaaloissa pelkällä venäjällä tai korkeintaan auttavan suomen kielen avulla. Jokaisesta suuremmasta kaupasta löytyy venäjää taitavia myyjiä, sairaaloissa ja tk:ssa on Venäjältä lähtöisin olevia työntekijöitä etc. joten eipä sitä suomea todellakaan pakko kovinkaan hyvin ole osata - jos lainkaan. Onko se sitten hyvä vai huono asia ettei ulkomaanelävien tarvitse opiskella edes välttävää suomea pärjätäkseen täällä. Jokaisella on varmaan oma mielipiteensä siihen, niin minullakin ja ketjua seuranneet varmaan arvannevat sen.

vlad.

 

[Timbit]

Pahimmassa tapauksessa voi käydä siten, että syntyy maahanmuuttajien jälkeläisten ryhmä jotka puhuvat vanhempiensa äidinkieltä hyvin ja pahimmassa tapauksessa suomea/ruotsia välttävästi mikä tietty olennaisella tapaa vaikuttaa työnsaantimahdollisuuksiin.

Tuo on aika pieni pelko. Jos Suomessa syntyneet maahanmuuttajien lapset ovat yhtään tekemisissä muiden ihmisten kuin vanhempiensa ja samasta maasta tulleiden omaistensa ja tuttujensa kanssa, niin he oppivat suomen ja/tai ruotsin melkein kuin itsestään. Lapsi oppii kielen, joka häntä ympäröi. Suomessa pitää vanhempien nähdä paljon vaivaa, jos aikoo eristää lapsen suomelta ja/tai ruotsilta. Varmaan tällaisia ääritapauksiakin on, mutta uskoisin niitä olevan todella harvassa.

 

[finnishninja]

Toisaalta jos diagrammi osoittaa tulevaisuudessa vieraskielisen väestön osuuden Helsingin asujaimistosta eikä pelkästään maahanmuuttoa, niin sekin kertoo toisaalta omanlaisesta ongelmasta erityisesti jos vieraskielinen asujaimisto ei hallitse suomea/ruotsia riittävän hyvin pärjätäkseen päivittäisessä elämässä. Pahimmassa tapauksessa voi käydä siten, että syntyy maahanmuuttajien jälkeläisten ryhmä jotka puhuvat vanhempiensa äidinkieltä hyvin ja pahimmassa tapauksessa suomea/ruotsia välttävästi mikä tietty olennaisella tapaa vaikuttaa työnsaantimahdollisuuksiin.

vlad.

Vieraskielinen väestö voi olla sitä silloinkin, kun se osaa suomea.

Riski tuohon pahimpaan tapaukseen on nolla. Lapset oppivat kielen ulkona parissa viikossa. Usein käy niinkin, että jopa alle kouluikäiset ovat vanhempiensa mukana apteekissa, virastossa jne ja tulkkaavat.

Mitä kielitaitoon tulee, niin maahanmuuttajien lapset ovat tässä vahvoilla. He osaavat vähintään kahta kieltä, yleensä. Käytännössä tänä päivänä he puhuvat vähintään kolmea kieltä. Olen itse maahanmuuttaja. Meidän tyttö 16 v puhuu neljää kieltä sujuvasti, poika 6 v kahta + A4:n verran suomea.

Mutta muuten hyvän kielitaidon merkitystä ei kannata liioitella. Totta kai elämä on helpompaa jos osaa sen maan kielen missä asuu, mutta kielitaidotonkin tulee toimeen yllättävän hyvin. Täällä Ruotsissakin asuu esim. paljon suomalaisia naisia, jotka eivät puhu ruotsia 40:n maassa asutun vuoden jälkeen. Mutta hyvin he ovat pärjänneet kuitenkin. Ukko hoitaa kaikki perheen asiat ja lapset jeesaavat tarpeen vaatiessa.
Yhteistä näille naisille on se, että he eivät edes halua opetella maan kieltä.

 

[finnjewel]

Monikulttuurisuus on onnistunut hyvin joissakin suurissa kaupungeissa. Yhteistä näille tuntuu vain olevan se, että erilaiset etniset ryhmät ovat vähitellen ryhtyneet elämään omilla alueillaan: Chinatownit, Pikku-Italia, -Venäjä, -Ukraina, -Portugali, -Vietnam, -Intia jne. On uskontokuntien mukaan jakautuneita yhteisöjä.

Yhteistä näille on käsittääkseni se, että vaikka näiden ryhmien asukkaat käyvätkin töissä "valtakulttuurissa" tai vetävät yrityksiä, jotka palvelevat vakltakulttuurin edustajia, he asuvat mieluummin omilla alueillaan kuin muukalaisten seassa. Tämä sopinee mainiosti myös valtakulttuurille ja homma tuntuu pelaavan.

Ruotsissa tätä lähelle on ehkä päästy jossain Rinkebyssä, vaikka maahanmuuttajat siellä edustavatkin aika monta erilaista etnistä ryhmää.

Aikaahan tuollaisen rauhanomaisen rinnaikkaiselon syntymiseen kuluu, mutta se on mahdollista. Minne voi syntyä Suomen ensimmäinen Pikku-? Venäläiset sen varmaan ensimmäisinä tekevät. Sen verran pessimisti olen, että eräästä Afrikan sarven alueen maasta kotoisin olevien en usko lähimmän sadan vuoden aikana omaa heidät itsensä työllistävää aluetta saavan aikaan.

 

[finnishninja]

Ruotsissa tätä lähelle on ehkä päästy jossain Rinkebyssä, vaikka maahanmuuttajat siellä edustavatkin aika monta erilaista etnistä ryhmää.

Tämä järjestettiin tilauksesta. "Miljonprogram" oli homman nimi.

50-60 luvulla asunnot olivat tiukassa Ruotsissa, samaan aikaan kun konepajat ja liukuhihnat huusivat työvoiman perään. Suuret yritykset vaativat hallitukselta toimenpiteitä. Syntyi "Miljonprogram" joka rakensi uusia taloja ja perusti uusia lähiöitä uusille ruotsalaisille. Niistä sai asunnon periaatteessa samana päivänä.

Tänä päivänä niistäkin alkaa olemaan vaikea saada asuntoa, mutta samalla periaatteella mennään - lähiöistä se ensiasunto löytyy nopeiten.

Mutta enää ei mennä aivan samalla tavalla. Joskus nämä kaksi asiaa kuuluivat yhteen, työpaikka tänään ja asunto huomenna. Nykyään pitää täyttää paljon ehtoja ennen kuin pääsee asumaan edes lähiöön.

Osa Ruotsin lähiöistä on nostanut statustaan kovasti. Muistan erään, joka rakennettiin periaatteessa vain siirtolaisille. Myöhemmin päätettiin tarjota asukkaille mahdollisuus maksaa kynnysraha asuntoihinsa. Hinta 75 neliön kolmosesta oli silloin 600 euroa ja heitä, jotka maksoivat pidettiin yleisesti vähän hulluina. Tänä päivänä kynnysraha samasta asunnosta on yli 60 000 euroa.

 

[finnishninja]

Monikulttuurisuus on onnistunut hyvin joissakin suurissa kaupungeissa. Yhteistä näille tuntuu vain olevan se, että erilaiset etniset ryhmät ovat vähitellen ryhtyneet elämään omilla alueillaan:

Kreikkalaiset.
Amerikassahan on kaupunginosia, joissa katujen nimet ovat kreikkalaisia. Melbourne on Kreikan kolmanneksi suurin kaupunki. Kreikkalaiset ovat kunnostautuneet maastamuutolla ja tällä hetkellä mennään taas vaiheessa, joissa moni kreikkalainen hakeutuu ulkomaille töihin.

 

[Powerplay]

Aika innovaattoreita nämä kulttuurinrikastajat saattavat olla. Nyt joku keksinyt vaihtoehtoisen maksutavan taksikyydille.

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.sh...uhunhetket-taksikuski-ehdotti-seksia-maksuksi

Ohessa linkki taksikuskin businessideaan.

 

[TBK]

Aamulehdestä löytyi tänään tällainen juttu:
Aamulehti

Onhan tuo tietysti huolestuttavaa. Millä saisi maahanmuuttajat kotoutettua, mukaan työelämään ja opiskelemaan?

Siinä eräs hyvä ajatelma muutaman vuoden takaa:
Hyvinvointivaltion ansa | MOT - Mikä Oli Tutkittava | Blogit | yle.fi

 

[Remy Martin]

Monikulttuurisuus on onnistunut hyvin joissakin suurissa kaupungeissa. Yhteistä näille tuntuu vain olevan se, että erilaiset etniset ryhmät ovat vähitellen ryhtyneet elämään omilla alueillaan: Chinatownit, Pikku-Italia, -Venäjä, -Ukraina, -Portugali, -Vietnam, -Intia jne. On uskontokuntien mukaan jakautuneita yhteisöjä.

Yhteistä näille on käsittääkseni se, että vaikka näiden ryhmien asukkaat käyvätkin töissä "valtakulttuurissa" tai vetävät yrityksiä, jotka palvelevat vakltakulttuurin edustajia, he asuvat mieluummin omilla alueillaan kuin muukalaisten seassa. Tämä sopinee mainiosti myös valtakulttuurille ja homma tuntuu pelaavan.

Tiedätkö mitään suurkaupunkia missä olisi Pikku-Somalia? Kulttuurit jotka saavat tällaisen kaupunginosan toimimaan ovat hyvä esimerkki onnistuneesta maahanmuutosta. Siellä on hyvä harjoittaa omaa kulttuuriaan ja pitää kulttuurille ominaisia liikkeita ja ravintoloita jotka tuovat ulkopuolistenkin rahaa kaupunginosaan. Tällaiset kaupunginosat syntyvät itsestään siirtolaisten itsensä luomina, jostain syystä somalit eivät omaa kaupunginosaa ole missään saaneet aikaiseksi. Voisiko syy olla somaleissa?

 

[finnjewel]

Tiedätkö mitään suurkaupunkia missä olisi Pikku-Somalia? Kulttuurit jotka saavat tällaisen kaupunginosan toimimaan ovat hyvä esimerkki onnistuneesta maahanmuutosta. Siellä on hyvä harjoittaa omaa kulttuuriaan ja pitää kulttuurille ominaisia liikkeita ja ravintoloita jotka tuovat ulkopuolistenkin rahaa kaupunginosaan. Tällaiset kaupunginosat syntyvät itsestään siirtolaisten itsensä luomina, jostain syystä somalit eivät omaa kaupunginosaa ole missään saaneet aikaiseksi. Voisiko syy olla somaleissa?

Tuohon viittasin kirjoitukseni viimeisessä lauseessa, jossa kiertoilmaisua käyttäen höpisin Afrikan sarven maasta kotoisin olevasta kansasta...

 

[finnishninja]

Aika innovaattoreita nämä kulttuurinrikastajat saattavat olla. Nyt joku keksinyt vaihtoehtoisen maksutavan taksikyydille.

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.sh...uhunhetket-taksikuski-ehdotti-seksia-maksuksi

Ohessa linkki taksikuskin businessideaan.

Tilanteesta puuttui osa.
Nainen oli törsännyt rahansa ja halusi maksaa kotimatkan luonnossa.
Taksikuski ei suostunut tähän. Nainen raivostui ja teki asiasta ilmoituksen.
Vanha juttu.

 

[finnishninja]

Aamulehdestä löytyi tänään tällainen juttu:
Aamulehti

Tuossahan ei tietenkään olla oikein syvennytty asiaan.

"Tannerin mukaan ”valkoinen pako” on nähtävillä esimerkiksi Ruotsin Malmössä ja Tukholmassa, missä tietyillä asuinalueilla ulkomaalaisten osuus väestöstä on kasvanut räjähdysmäisesti."

Tukholmaan ja Malmöseen rakennettiin paljon lähiöitä 50-60-luvulla (räjähdysmäisesti... hehe..) teollisuuden huutaessa työvoimaa ja työvoiman huutaessa asuntoja. Niissä asui pääosin suomalaisia, jugoslaaveja, kreikkalaisia, turkkilaisia jne.
Myöhemmin sitten teollisuuden tarve työvoimasta alkoi lauhtua. Suomalaisten muuttovirta on nyt lähes pysähtynyt. Jugoslaavit eivät tule, turkkilaiset eivät tule enää jne.
Asunnoista muutetaan. Suomalaiset eläköityvät, ovat ostaneet omia taloja, muuttaneen takaisin Suomeen... samoin jugoslaavit ja turkkilaiset.

Mitä tarkoittaa tämä "valkoinen pako"?
Kysymyksessä on täysin luonnollinen muuttoliike lähiöistä, jotka moni näkee vain tilapäisinä ensiasuntoina. He muuttavat riippumatta siitä ketä siellä asuu ja ketkä sinne ovat tulossa.

Lisäys: Täysin eri asia on Suomi, jossa lähiöt on rakennettu pääosin suomalaisille. Mutta myös Suomessa vaurastutaan ja muutetaan lähiöistä parempiin asuntoihin, ostetaan taloja jne. Suomalainen keskiluokka haluaa ja pystyy asumaan nykyään paremmin. Lähiö ei ole enää se ainoa vaihto-ehto samalla tavalla kuin ennen.

 

[finnishninja]

Tuohon viittasin kirjoitukseni viimeisessä lauseessa, jossa kiertoilmaisua käyttäen höpisin Afrikan sarven maasta kotoisin olevasta kansasta...

Minnesota on tunnettu somalien yrittäjyydestä (Svenska Dagbladet). Siellä somalit ovat tunnettuja yrittäjinä ja tunnollisina työntekijöinä. Artikkelin mukaan suurin ero näkyi amerikkalaisten suhtatumisena somaleihin. He näkivät heidän resurssina, kun taas meillä puhutaan ongelmista.
Minnesotassa voi nähdä menestyneitä somaleja ja ravintoloitsijoita.

 

[ms.qvist]

Tuo on aika pieni pelko. Jos Suomessa syntyneet maahanmuuttajien lapset ovat yhtään tekemisissä muiden ihmisten kuin vanhempiensa ja samasta maasta tulleiden omaistensa ja tuttujensa kanssa, niin he oppivat suomen ja/tai ruotsin melkein kuin itsestään. Lapsi oppii kielen, joka häntä ympäröi. Suomessa pitää vanhempien nähdä paljon vaivaa, jos aikoo eristää lapsen suomelta ja/tai ruotsilta. Varmaan tällaisia ääritapauksiakin on, mutta uskoisin niitä olevan todella harvassa.

Minulla on kokemusta työni puolesta (no itseasiassa harjoittelujaksoilla koettuja asioita) maahanmuuttajalapsista joiden suomen kielen taito on hyvin onneton tai jopa olematon vaikka ovat suomalaisessa päiväkodissa liki jokaisena arkipäivänä. Kielitaidon karttuminen on hyvin vähäistä kun vanhemmat eivät puhuneet suomea eivätkä tuntuneet kannustavan lastaan opettelemaan suomea lainkaan. Eräässä esimerkkitapauksessa kyse oli venäläisestä lapsesta (lapsista itseasiassa). Samoja kokemuksia ovat jakaneet päiväkodeissa vuosia työskennelleet henkilöt. Erityisesti tällä suunnalla Suomea tämä pätee venäläisiin, joilla kenties on vielä side Venäjälle, jolloin ei koeta tarpeelliseksi kunnollisen kielitaidon hankintaa.

Eli omien havaintojeni perusteella se kielitaito ei välttämättä tartu helposti vaikka eletäänkin ympäristössä jossa puhutaan suomea jos kannustusta opiskeluun ja oppimiseen ei tule kotoa. Jos kotona puhutaan pelkästään esim. venäjää ja kannustus kielen opiskeluun on nollissa niin voi kestää hyvinkin kauan aikaa kunnes lapsi oppii välttävän kielitaidon. Onneksi peruskoulu taannee sen, että kielitaito jossain vaiheessa on riittävän hyvä jotta pärjätään Suomessa, mutta vastaavasti on esimerkkejä ulkomailta (kuin myös Suomesta) tilanteista joissa asuinmaan kieli jää täysin toisarvoiseen asemaan kun halu oppia kieltä on vähäinen ja kannustus kielen oppimiseen on olematonta. Sanoisinkin, että riskinsä on olemassa sille, että kasvaa lapsia joiden kielitaito on välttävällä tasolla ja sen myötä pärjääminen yhteiskunnassa ei välttämättä ole niin hyvää kuin verrokkilapsilla (sama kulttuuritausta) jotka ovat innolla opiskelleet asuinmaansa kieltä.

vlad.

 

[ms.qvist]

Vieraskielinen väestö voi olla sitä silloinkin, kun se osaa suomea.

Riski tuohon pahimpaan tapaukseen on nolla. Lapset oppivat kielen ulkona parissa viikossa. Usein käy niinkin, että jopa alle kouluikäiset ovat vanhempiensa mukana apteekissa, virastossa jne ja tulkkaavat.

Se olisikin tietyssä mielessä "rikkaus" jos/kun vieraskielinen väestö osaa vähintäänkin tyydyttävästi suomea.

Ja höpö höpö! Riski pahimpaakin mahdolliseen tapaukseen on suurempi kuin nolla, sen tiedät itsekin, koska jo lainaamassani viestissä tuot esille sellaisen mahdollisuuden olemassa olon kirjoittaessasi suomensukuisista naisista, jota vuosikymmenten maassa asumisen jälkeenkään eivät osaa kunnolla ruotsia - tai eivät puhu sitä lainkaan. Toki kyse heidän tapauksessa on aikuisina Ruotsiin muuttaneista ihmisistä mutta yhtälailla on mahdollista, että näin käy lastenkin kohdalla jos kannustusta asuinmaan kielen opiskeluun ei kotoa tule.

Minulla, sekä alan ammattilaisilla, on kokemusta siitä etteivät lapset opi kieltä hetkessä jos sitä kannustusta ei kotoa tule. Puhutaan vanhempien äidinkieltä kotona ja etsiydytään (tässä tapauksessa) venäläislasten seuraan, jolloin tarve suomen opiskeluun on hyvin vähäinen tai olematon vaikka liki päivittäin käydään suomenkielisessä päiväkodissa. Toki peruskoulu korjannee tilanteen sitten aikanaan, vaikka L:rannassa venäjänkielinen luokka on venäläislasten suosiossa ja sinne hakeudutaan opiskelemaan vanhempien toiveesta, jolloin näin toimien etsyidytään peruskoulussakin ympäristöön jossa venäjä on valtakieli. On siis täysin mahdollista, että kasvaa luokka ihmisiä joiden halu opiskella ja käyttää suomea on vähäinen ja kun tähän lisätään side Venäjälle ja mahdollinen ajatus siitä, että se on kotimaa, jolloin ei välttämättä osata perustella itselle kunnolla tarvetta suomen kielen hyvään opiskeluun.

vlad.