Eikä samalla tapaa pidä loputtomiin ymmärtää sitä, että somalimiehellä voi alkaa puntissa väpättää jos bikinipukuinen vosu katsoo silmiin keskellä yötä puistossa.
Mutta todellisuuteen tuollaiset faktat kyllä kuuluu halusi tai ei.
Eikö sitten suomipojan puntissa ala koskaan väpättää? Ei kai Suomessa nyt niin huonosti asiat ole;-)
Mitä somalimiehiin tulee, niin olosuhteet ja faktat näyttelevät suurta osaa tilastoissa. Nythän on niin, että somalimiehet ovat lähes poikkeuksetta nuoria, aktiivisia ja kyvykkäitä miehiä, vielä, kun taas se vanhempi somalipolvi on huomattavasti pienempi lukumäärältään. Jos sitten tilastoidaan vertaamaalla suomalaisiin, ikään katsomatta, saadaan tilastoista helposti sellaisia, jotka viittaavat siihen että juuri somalit kansanryhmänä olisivat aktiivisempia raiskauksissa. Miltähän tilastot näyttäisivät, jos niistä poistettaisiin kaikki yli 50-vuotiaat suomalaiset ja somalit ja koottaisiin sitten raiskaukset ja uusi prosentti? Tilastollisen ikävakioinnin on arvioitu vähentävän ulkomaalaisväestön prosenttiosuuksia, seksuaalirikosten kohdalla kymmenelläkin prosenttiyksiköllä.
Kansallisuuksien kärjessä 2011 oli selvästi Suomi (66,8 prosenttia). Muiden maiden kärjen muodostavat irakilaiset (4,8 prosenttia) ja virolaiset (1,7 prosenttia). Somalian kansalaiset ovat tilastossa kolmantena (1,6 prosenttia).
Vuonna 2005 toteutetun rikosuhrikyselytutkimuksen mukaan 46 000 suomalaisnaista oli joutunut edeltävän vuoden aikana raiskauksen tai sen yrityksen kohteeksi, kun mukaan luetaan tilanteet, joissa uhri oli nukkunut tai ollut muutoin puolustuskyvytön. Ja niistä ilmoitetaan vain murto-osa. Kumpikohan todennäköisemmin ilmoitetaan, joku tutun kylänmiehen känniraiskaus vai ulkomaalaisen tekemä raiskaus?
Mutta jos ajatellaan myös sitä, että vain murto-osa raiskauksista johtaa syytteeseen, niin miten menisivät prosentit silloin jos kaikki ilmoitettaisiin? Ja vielä pahemmalta näyttäisivät lukemina, eivätkä välttämättä niin suosiollisina suomalaisille.
Olosuhteet voivat vaikuttaa paljon. Uusi vapaus lohduttomassa vastaanottokeskuskuksessa, maassa jonne ei oikeastaan halunnut tulla, kuukaudesta toiseen, ilman sen kummempaa vapautta ja mahdollisuutta normaaliin elämään.... mä tulisin varmasti hulluksi.
ABU-Hannaa en ole niin paljon seurannut. Mutta vaikuttaa siltä, että hänellä on kuitenkin joitakin totuuden sanoja sanottavana. Yleensä maahanmuuttaja ei sano tällaisia asioita kanta-asukkaiden seurassa, mutta saattaa ladata hyvinkin silloin kun se riippuvuus maasta katoaa. Esim. täällä Ruotsissa on paljon suomalaisia, jotka hymyilevät kainosti kun keskustellaan Ruotsista ja ruotsalaisista, heidän ollessa läsnä. Mutta moni ei säästä ruutia kun pöydän ympärillä on vain suomalaisia. Ruotsalaisviha keittää silloin joskus yli ja kaikki epäoikeudenmukaisuudet suomalaisia kohtaan nostetaan esille.
Uskon, että sama se on jollain ABU-Hannalla. Niin kauan kun hän näki tulevaisuutensa Suomessa, oli paras vaan hymyillä ja kehua miten hyvin penikat oppivat matikkaa Suomen kouluissa. Mutta nyt, kun hän on muuttanut pois, hän voi hyvinkin kertoa muutamia totuuksia siitä, millaista Suomessa on elää ulkomaalaiset juuret omaavana.