edit: Kaiken alku ja juuri on nimenomaan tuo "muslimin" määritelmä. Islam on Koraanin mukaan muuttumaton, ts. jos niitä haditheja ja Koraanin opetuksia ei noudata, ei voi olla muslimi. Jos niitä ei "muslimi" noudata, on "muslimi" ikäänkuin valapatto. Valapaton saa islamin nimissä tappaa (katso esim: "kunniamurhat").
Sinänsä täysin irrelevanttia, mitä Koraani tai Raamattu tai Toora sanoo.
Uskonnon merkitys laskee tiedostamisen ja hyvinvoinnin kautta. Maalliset arvot ajavat edelle.
Näin on käynyt kristillisessä maailmassa aiemmin ja megatrendi on se, että islamilaisessa maailmassa suunta on sama. Erona on vain se, että muslimimaissa sama murros tapahtunee parissa vuosikymmenessä, kun kristillisessä maailmassa siihen meni vuosisatoja. Syynä se, että kristillinen maailma oli aikanaan tiennäyttäjä ja tiedonvälitys oli tuolloin olematonta ja onnettoman hidasta. Muslimimaissa ihmiset saavat tietoa ja "länsimaista hapatusta" jotakuinkin vapaasti netistä ja globalisaation myötä suora interaktio johtaa siihen, että kansakunnat ovat suorassa tekemisissä toistensa kanssa. Ennen oli toisin: kaikki saivat rakennella omia maailmoitaan toisilta suhteellisen rauhassa. Kun youtubesta katseltu Lady Gagan musavideo kiehtoo saudiarabialaista teinityttöä, niin silloin se kiehtoo, vaikka olisi faijan mielestä kuinka saatanasta tahansa.
Uskonnot ovat syntyneet ihmisen tarpeesta selittää itselleen tuntematonta. Nykyään tiedetään riittävästi, joten uskonto jää väistämättä taka-alalle. Kun uskonto jää taka-alalle, on helppo alkaa tavoittelemaan henkilökohtaista hyvinvointia ja nautintoa riippumatta siitä, mitä jossakin kirjassa lukee.
Tämä on melko kapitalistinen näkökulma, mutta sellainen on ihminen.
***
Mitä tulee tuohon uskonnollisen terrorismin ja rekrytoinnin uhkaan koskien lähinnä länsimaissa asuvia toisen polven muslimisiirtolaisia, niin siihen auttaa normaali syrjäytymistä vastaan taisteleminen. Taustalla noissa tapauksissa on nuorisotyöttömyys ja sisällötön elämä - ei uskonnollinen fanatismi itsessään. Rikollisjengeihin tai terroristisoluihin hakeutuminen ei kiinnosta ketään, jos pystyy omalla duunillaan luomaan itselleen riittävästi hyvinvointia ja tuntee olevansa osa yhteiskuntaa.
Eurooppaa uhkaa kovat ajat, jos räjähdysmäisesti kasvavaa nuorisotyöttömyyttä ei saada kuriin. Työttömyys johtaa elämän sisällöttömyyteen, sisällöttömyys syrjäytymiseen ja syrjäytyminen rikollisuuteen. Riippumatta siitä, onko henkilö oman maan kasvatteja vai siirtolaistaustainen.
Onkin oikein, että nykyään puhutaan enenevissä määrin syrjäytymisen ehkäisemisestä eikä niin paljoa maahanmuuttajien kotouttamisesta sinällään: taustasyy nimittäin kotouttamisessakin on syrjäytymisen ehkäiseminen. Irrelevanttia, mistä syrjäytynyt on kotoisin, koska seuraukset on samat.