Monikulttuurisuus – rikkaus vai vitsaus?

  • 3 146 680
  • 24 186

Tuamas

Jäsen
Tuossahan tuo yksi maahanmuuttomyönteisyyden ydin saattaa olla. Oman maan vähemmän koulutetut tai ylikoulutetut kansalaiset pakotetaan palkkakilpailuun köyhistä oloista tulevien kanssa. Yhtenä pyrkimyksenä lieneekin kärjistää eroja menestyneiden ja vähemmän menestyneiden välillä.

Kyllä niihin tehdashommiinkin oman maan kansalaisia riittäisi, jos palkoilla houkuteltaisiin tekijöitä. Mutta kun tarjontaa on riittävästi, niin ei tarvitse houkutella.

Pyrkimyksena on ainakin taalla loytaa toille tekijoita ja tuottaa yhteiskunnalle tata kautta yhteista hyvaa.
Taalla, kuten suomessakin on kuitenkin valtavia maaria avoimia tyopaikkoja johon syysta tai toisesta eivat paikalliset koske pitkalla tikullakaan (vaara sijainti, liian heikko tulotaso, liian "likainen" tyo...), niin on vain luonnollista etta naita duuneja tulee sitten tekemaan ulkomainen ihminen joka talla liikkeella nostaa omaa tulotasoaan jopa satoja prosentteja.

Taalla on toki sekin etta tyoperainen maahanmuutto on aivan eri lukemissa kuin suomessa, esim. pelkastaan puolalaisia on muuttanut tanne rajojen auettua jo lahes suomen populaatiota vastaava maara.
Lisaksi taalla on lainsaadannolla maaratty minimipalkka, joka on muistaakseni 5,25£ / tunti, eli vahintaankin kohtuullinen tuntipalkka. Lisaksi tuolla minimipalkalla ei tyoskentele juuri kukaan, eli nama maahanmuuttajat saavat oikeasti ihan kilpailukykyista palkkaa, varsinkin verrattuna esim. ita-euroopassa olleeseen lahtotilanteeseensa.

Ja tosiaan on mielenkiintoista kuinka muslimien on esim. Wikingin mukaan niin kovin vaikeaa sopeutua lansimaiseen yhteiskuntaan, mutta taalla on niitakin kuitenkin yli suomen populaation verran ja suurin osa on integroitunut varsin hyvin yhteiskuntaan, kohtuullisen hyvin kuitenkin maassa jossa "ollaan epaonnistuttu maahanmuuttopolitiikassa".

Toki taallakin kaydaan vilkasta keskustelua siita, tulisiko maahanmuuttoa alkaa jenkkien tyyliin rajoittamaan, kun erityisesti ita-euroopasta vakea virtaa kuin pipoa jatkuvasti.

Ja pelko maahanmuuttajia kohtaan johtunee suurimmilta osin lahinna siita, kuinka taalla ollaan koettu noita terroriuhkia/-iskuja (joiden syykin on kuitenkin irakin sotaan aktiivisesti osallistumisen myota varsin selva) seka siita kuinka asia (terrorismin uhka) on ollut esilla tiedotusvalineissa kohtuullisen usein.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Oleellista ei näytä olevan se, ettei saa yhtä paljon kuin muut, vaan se, että pystyy elämään mielekästä elämää.
Ihminen sosiaalisena eläimenä vertailee itseään aina muihin ja joko motivoituu itseään ja yhteiskuntaa rakentavaan elämään tai on motivoitumatta.
Minun mielestäni nämä kaksi lausetta ovat ristiriidassa keskenään.

Tuo mainitsemasi "niukkuudessa ponnistelu" on kovin suhteellista, sillä ihmisten vaatimukset ovat kasvaneet jatkuvasti. Suomalaiset ovat perinteisesti sitoneet omaisuutensa asumiseen ja siinä missä nykyään pidetään kohtuullisena että elintilaa on se 25 neliötä henkeä kohti riitti vielä pari sukupolvea sitten 10 m2.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Maalaisjärkeä toki sopii käyttää. Uutisessa nimenomaan mainitaan, että "väkilukuun suhteutettuna"
Lisätään sen verran vielä, että Lapinkin otanta on niin pieni, että jo muutamalla mustasukkaisuusmurhalla vuodessa on suurta vaikutusta. Mainitsemieni alueiden asukasmäärät ovat yli 300 miljoonan lukemissa.

Itseasiassa syy tuohon tilastokummajaiseen on se, että ko. Afrikan maissa tilastoidaan erikseen sotauhrit.

Ko. Hesarin uutisen kommenttiosiossa Tuomas Kangasniemi tuo 22.1 klo 8:46esille tämän epäkohdan.
 

Cube

Jäsen
Yritykset rummuttavat "globalisaation" ja "monikultturismin" nimiin halvan työvoiman ja halpojen kustannusten maiden takia. Nokian toimet hyvä esimerkki. Monet saavat sillä verukkeella hoidettua emansipatoitunutta sieluaan auttamalla pakolaisia. Toiset taas pääsevät realisoimaan monikultturistisen yhteiskunnan utopiaa.

Kyse on siitä, että näillä tahoilla on paljon valtaa. Ja valtaa omaavat päättävät mistä puhutaan ja mistä pidetään (sensuuri ja tuomiovalta). Näillä intresseillä vain on hyvin paljon ikäviä sivuvaikutuksia. Kuinka usein yritykset ja elinkeinoelämä miettivät vaikutustaan yhteiskuntaan? (Bocchum, Kemijärvi, anyone?). Emansipatoituneet sielut taas ajattelevat asioita tunteella eivätkä järjellä, tästä tuskin esimerkkejä tarvitaan. Ja utopioilla on taipumus päättyä dystopioihin, historiassa valitettavasti on hyviä esimerkkejä.
Voitko tarkentaa mitä tarkoitat termillä "emansipatoitunut", koska en ymmärrä sitä? Onko kyseessä jotenkin negatiivinen asia vai mikä?

En myöskään tarkalleen ymmärrä mistä sensuurista puhut, kun tässä(kin) keskustelussa on kaikenlaisissa sanomalehdissä julkaistuja juttuja aiheesta linkitetty.
 

1936

Jäsen
Suosikkijoukkue
1963 | 2021
Miksi integraatio on paras? Miksei assimilaatio ole paras vaihtoehto? Jos mamu sulautuu kohdemaan kulttuuriin, silloinhan hän on varmasti kotoutunut eikä ristiriitoja enää synny?

Integraatio tarkoittaa sopeutumista yhteiskuntaan oman kulttuuriaan säilyttäen. Miten ihminen voi sopeutua uuteen kulttuuriin, jos hänen pitäisi hylätä oma kulttuuri kokonaan? Voisitko sinä Buccaneer hylätä kokonaan suomalaisen kulttuurisi (kieli, tavat, uskomukset, käyttäytyminen, normit jne) ja ottaa uuden kulttuurin omaksesi?



jupster: Onko Berryn kirja luettu? Osaatko auttaa? Tuossa linkin tekstissä asiaa ei tosiaan noita lauseita enempää perusteltu.

On. Paljon toki aikaa. Kuten sanottua niin lopputyön ohessa tuli aika läheltä tätä aihetta paljon kirjallisuutta luettua. Integraatio (vs.assimilaatio) parhaimpana vaihtoehtona on "alalla" jo niin vakiintunut fakta, että siitä ei mitään uutta tutkimusta varmaankaan löydy edes. Uusia viitteitä saakin etsiä muista tutkimuksista ja julkaisuista (myös laista), joissa tämä asia on itsestäänselvyys.

Edit. Typoja
 
Viimeksi muokattu:

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Molemmat kohdat oli alun perin lainattu John Berryltä (1986), joten varmaan hänen kirjansa pitäisi lukea, jotta selviäisi seuraavaan vastaus (ko. gradun lähdeluettelosta ei kylläkään sitten ko. vuodelta löydy Berryltä mitään teosta, mutta kyseessä lie typo, 1980?):

Miksi integraatio on paras? Miksei assimilaatio ole paras vaihtoehto? Jos mamu sulautuu kohdemaan kulttuuriin, silloinhan hän on varmasti kotoutunut eikä ristiriitoja enää synny? Tuossa integraatiossa tuolla yo. määrittelyllä jää mielestäni edelleen aika suuret pelivarat näille "kulttuurien yhteentörmäyksille", jos vain "ylläpidetään yhteyksiä valtaväestöön"?

Minä olen lukenut tuon Berryn osittain kirjoittaman kirjan The Cambridge Handbook of Acculturation Psychology, joka on ilmestynyt vuonna 2006. Tuossa kirjassa esitellään muistaakseni neljäkin erilaista tyyliä sopeutua uuteen kulttuuriin. Näistä assimilaatio on selkeästi heikoin. Vahvin on taas puolestaan tyyli, jossa maahanmuuttaja säilyttää oman kulttuuri-identiteettinsä. Tästä on seurauksena mm. hyvä itsetunto ja se, että uutta kulttuuria ei koeta uhkana, vaan ymmärretään, että sekä vanha että uusi voivat olla sulassa sovussa.

En nyt ihan tarkkaan muista, mitä kaikkea tuo kohta piti sisällään. Minulla saattaa olla kopioita jostain kirjan tiivistelmistä, koitan jaksaa katsoa lähiaikoina. Lisäksi kirja löytyy kyllä yliopistojen kirjastoista, joten sinne vaan tavaamaan kaikki asiasta kiinnostuneet.
 
Suosikkijoukkue
RL, CC, MS, SB-A, MN, CO, GL, ST,HG, BG
En nyt ihan tarkkaan muista, mitä kaikkea tuo kohta piti sisällään. Minulla saattaa olla kopioita jostain kirjan tiivistelmistä, koitan jaksaa katsoa lähiaikoina. Lisäksi kirja löytyy kyllä yliopistojen kirjastoista, joten sinne vaan tavaamaan kaikki asiasta kiinnostuneet.

Olikos tuo samaa tekstiä mistä mainitsin aikaisemmin:
Berrynkin mukaan käsittääkseni, peruspointtina on se, että varsinkin nuori voi kokea hankaluuksia uuteen kulttuuriin sopeutumisessa, ja jopa hyvin tod. näköisesti kokee ongelmia sen suhteen.
Samaan aikaan kun oman kulttuurinsa hylkää täysin, kun kiivaasti yrityksenä on uuteen kulttuuriin sopeutuminen, on todennäköisenä riskinä, että nuori jää molempien kulttuurien ulkopuolelle, ja sitä kautta syrjäytyy erittäin helposti.
Siksi assimilaatiota ei yleisesti pidetä parhaana mallina.


En ole itse Berryä ikinä kirjapitoisena julkaisuna lukenut, miehen mietteitä ja siteerauksia/ajatuksia sitten muualta.
 

Cube

Jäsen
Kun näistä "kunniamurhista" sun muista on ollut puhetta, niin tässä vähän ajattelemisen aihetta.

Kyseessä siis Journalisti-lehden juttu siitä, miten suomalaisten ja ulkomaalaisten tekemistä perheen sisäisistä henkirikoksista uutisoidaan varsin poikkeavilla tavoilla.

Olisi todella hyvä, jos tällaisesta aiheesta löytyisi enemmänkin (Suomea koskevaa) tutkimustietoa (Journalistin juttu ei mikään varsinainen tutkimus tietenkään ole). En ole itse aiheeseen perehtynyt kovin tarkasti, mutta ehkä joku tietää? Yhdysvalloissa ainakin mustien ja valkoisten rikollisuutta koskevalla uutisoinnilla on melkoisesti eroja.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Tämä ketju on saanut minut tarkastelemaan asiaa tarkemminkin. Löysin itävaltalaisen sanomalehden "Der Standard":in arkistosta kanadalaisen valtiotieteiden professorin, Govind Raon, haastattelun. Hän opettaa McMaster yliopistossa Hamiltonissa ja on erikoistunut maahanmuuttoasioiden tutkimiseen. Haastattelusta joitakin poimintoja:

- Nykyään Kanadassa 60% ihmisistä näkee maahanmuuton arvokkaaksi tai erittäin arvokkaaksi asiaksi. Vuodessa Kanadaan muuttaa 250.000 ihmistä ulkomailta. Nämä maahanmuuttajat vastaavat 20-30% talouskasvusta.

- Jos ei maahanmuutto ole laillisesti mahdollista, tapahtuu se laittomasti. Itävallassa laittoman maahanmuuton lisääntyminen selittyy sillä, että laillisesti se on tehty vaikeaksi.

- Oman kulttuurin harjoittaminen on maahanmuuttajille sitä vähemmän tärkeää, mitä paremmin he tuntevat olonsa tervetulleeksi, arvostetummiksi ja yhteisöön kuuluvaksi.

- Euroopassa on vallalla olettamus, että maahanmuuttajien asuinyhteisöt pitäisi hajoittaa tai estää. Kanadassa ei tämmöistä asuinaluepolitiikkaa harjoiteta - ja juuri siksi he tuntevat olonsa kotoisaksi uudessa asuinmaassa.

- Kysymys: Onko mielestänne rasismi Itävallassa hyväksytympää kuin Kanadassa? Rao: Itävallassa kaikki johdetaan aina "omaan kulttuuriin".

- Kysymys: Miltä voisi uusi itävaltalainen kulttuuri näyttää? Rao: Kuulen usein, että "Ottakringillä (asuinalue Wienissä) en tunne oloani kotoisaksi, tunnen siellä olevani ulkomailla". Mutta eikö juuri tuommoisilla alueilla synny uusi kulttuuri, joka on sekoitus turkkilaista, balkanilaista ja itävaltalaista?


Haastatelu koski juuri tätä samaa aihetta, kuin tämä ketjukin. Ja tietenkin se johti keskusteluun sopeutumisesta ja rasismista. Poimin haastattelusta kuusi kohtaa, joista noita kahta asuttamispolitiikkaa koskevaa kohtaa haluaisin kommentoida (ranskikset 4 ja 6). Neljännessä ranskiksessa haastateltava sanoo, että erillistä maahanmuuttajia koskevaa asuntopolitiikkaa ei tulisi harjoittaa. Olen samaa mieltä, heitä ei pitäisi osoittaa mihinkään erikseen tai yhdessä, vaan antaa asuttumisen tapahtua vapaasti. Kuten aiemmin tässä ketjussa olen todennut, vapaasti tapahtuva asuttuminen johtaa tietynlaiseen ghettoistumiseen (maahanmuuttajat muuttavat samoille alueille toistensa ja halpojen vuokrien perässä), mutta noista alueista ei tule mitään jakomäkiä tai kontuloita, vaan ennemminkin kulttuurillisesti rikkaita alueita, joissa asuu opiskelijoita, maahanmuuttajia, taiteilijaporukkaa yms. Tuommoinen alue on ranskiksessa kuusi mainittu Ottakring. Olen itse ollut kyseisellä alueella muutamissa konserteissa ja vieraillut parissa pystybaarissa. Alueen ulkomaalaisprosentti on erittäin suuri, mutta mitenkään epäturvallinen se ei missään tapauksessa ole - päinvastoin, siellä on erittäin rento ja välitön ilmapiiri: toki köyhempi ja ränsistyneempi se on, kuin suurin osa muista Wienin kaupunginosista. Helsingissä minulla ei ole pienintäkään syytä tai halua mennä niille alueille, joissa ulkomaalaisprosentti on huomattavasti kaupungin keskiarvoa suurempi. Eikä se johdu maahanmuuttajista, vaan noiden kaupunginosien yleisestä "viihtyisyydestä" ja luonteesta. Ne ovat vuokrataloalueita, joihin kerääntyy väki, joka karrikoidusti sanottuna halutaan helvettiin meidän kunnon ihmisten silmistä.

Artikkelissa mainittiin myös tuo ongelma, mistä aiemmin puhuin: eli että maahanmuutto johtaa helposti oikeistopopulististen puolueiden kannatuksen nousuun (omasta mielestäni johtuen siitä, että tietty osa väestöstä syyttää maahanmuuttoa omista ongelmistaan).


Tuossa linkki tähän saksankieliseen artikkeliin:

http://derstandard.at/druck/?id=2929020

ja tuossa vielä englanninkielinen esitelmä, jonka pohjalta haastattelu on tehty:

http://www.austria-canada.com/LectureGovindRAO.pdf



Pahoittelen hiukan kömpelöä käännöstä. En ole mikään kielenkääntäjä enkä tulkki. Asiayhteys pysyi kuitenkin (ainakin toivottavasti ;) samana.

Tämä kyseinen tutkija suhtautuu positiivisesti (on siis subjektiivinen) tähän asiaan. Niin myös minä. Ja yllättävän paljon löysin yhteistä hänen mielipiteistään ja omistani. En siis pyrikään väittämään, että tämä olisi mikään absoluuttinen totuus.


EDIT: Tuosta esitelmästä haluan tuoda esiin vielä yhden virkkeen, joka mielestäni on erittäin mielenkiintoinen: "If newcomers to a society feel unwelcome, they respond by holding on to what gives them comfort, their culture and language, and pass it on to their children as a defensive measure against assimilation. When faced with the pressure to assimilate, but no hope of ever achieving “Austrianness”, immigrants’ enthusiasm can quickly turn to bitterness."

Tuo katkeruus saattaa olla juuri se suurin syy, joka taas ajaa rikoksiin ja muuhun yleiseen häröilyyn.
 
Viimeksi muokattu:

Hemingway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sapko
- Nykyään Kanadassa 60% ihmisistä näkee maahanmuuton arvokkaaksi tai erittäin arvokkaaksi asiaksi.

Mainitsin jo aikaisemmin, että jos en aivan väärin muista, niin Kanadassa ja Australiassa on pisteytyssysteemi, jolla tulijat poimitaan. Ainakin Australian systeemi on hyvin tiukka (olen siihen pintapuolisesti tutustunut kun mahdollisuuksiani punnitsin, en olisi mitenkään päässyt). Sinne ei pääse edes koulutettuna, jos maa ei tarvitse kyseisen alan työntekijöitä.

Samankaltainen pisteytysjärjestelmä voisi toimia Suomessakin. Otettaisiin tulijoita, joita Suomi tarvitsee, mutta ei muita. Aamulehden liitteessä oli jonkin aikaa sitten aiheesta juttu.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Samankaltainen pisteytysjärjestelmä voisi toimia Suomessakin. Otettaisiin tulijoita, joita Suomi tarvitsee, mutta ei muita. Aamulehden liitteessä oli jonkin aikaa sitten aiheesta juttu.

Tuo pisteytysjärjestelmä (y.o. esitelmän mukaan) toimii niin, että ne jotka ovat motivoituneita jäämään Kanadaan pidemmäksi aikaa, saavat helpommin oleskeluluvan. En tiedä sitten miten tuo motivaatio mitataan. Mikä on sitten Kanadan politiikka turvapaikkojen suhteen: ne kun ovat väliaikaisia luonteeltaan ja mielestäni jokaisen länsimaan tulisi kantaa sosiaalinen vastuunsa ottamalla pakolaisia sen verran, kun pystyy itse huolehtimaan.

Pakolaisuudessa ja siirtolaisuudessa on selvä ero, joka tässäkin ketjussa on osin unohdettu.
 
Viimeksi muokattu:

Hemingway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sapko
Sanottakoon nyt vielä, etten kokenut mitenkään syrjiväksi sitä, ettei minulla ollut mitään mahdollisuuksia päästä Australiaan, vaikka koulutusta piisaakin. Kaikkea ei voi saada ja minusta valtioilla on oikeus asettaa omat kriteerinsä, ketä otetaan sisään ja ketä ei.
 

julle-jr

Jäsen
Mielestäni Suomesta pitäisi ihan ensimmäisenä poistaa sellaiset yksilöt, jotka varsin korkeatasoisesta ilmaisesta monivuotisesta koulutuksesta huolimatta eivät onnistu oppimaan edes alkeellisimpia oikeinkirjoitussääntöjä. Jonkinlainen älykkyys- ja oppimiskykyraja olisi ehdottomasti paikallaan kansallisuuden saamis- ja ylläpitokriteeriksi. Älyllisesti heikkojen ja henkisesti lahjattomien yksilöiden sopeuttaminen suomalaisen nyky-yhteiskunnan moninaisiin vaatimuksiin tulee yhteiskunnalle liian kalliiksi ja osoittautuu sitä paitsi useissa tapauksissa täysin mahdottomaksi.
Tässähän on ihan oikeasti ideaa. Tai en nyt ole varma voisiko ketään noin vain minnekään poistaa, mutta laajojen oikeuksien vastapainoksi voisi aivan hyvin olla myös enemmän velvollisuuksia. Jos velvollisuuksia ei hoidettaisi, niin oikeudetkin katoaisivat. Oppivelvollisuushan tosiaan on yksi velvollisuuksista. Voisi kuvitella, että jos virheitä annetaan liikaa anteeksi, niitä myös tehdään huolettomammin. Lahjattomuudelle ei oikeastaan voi mitään, eikä siitä pidä rangaista, mutta kaikkea voi treenata.

Ps. En viitannut tällä viestillä keneenkään tämän palstan kirjoittajaan, vaan puhuin yleisestä tapauksesta.
 

Kyynikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK / HJK + Porin Ässien sympatiakannattaja
Sanottakoon nyt vielä, etten kokenut mitenkään syrjiväksi sitä, ettei minulla ollut mitään mahdollisuuksia päästä Australiaan, vaikka koulutusta piisaakin. Kaikkea ei voi saada ja minusta valtioilla on oikeus asettaa omat kriteerinsä, ketä otetaan sisään ja ketä ei.

Niin pitäisi olla, mutta joskus vaan tuntuu että Suomi imee pahimman mahdollisen aineksen tänne. Ja mikä käsittämättömintä, vaikka tekisivät millaisia rikoksia, saavat silti jäädä tänne veronmaksajiemme iloksi!
 

Cube

Jäsen
Helsingissä minulla ei ole pienintäkään syytä tai halua mennä niille alueille, joissa ulkomaalaisprosentti on huomattavasti kaupungin keskiarvoa suurempi. Eikä se johdu maahanmuuttajista, vaan noiden kaupunginosien yleisestä "viihtyisyydestä" ja luonteesta. Ne ovat vuokrataloalueita, joihin kerääntyy väki, joka karrikoidusti sanottuna halutaan helvettiin meidän kunnon ihmisten silmistä.
Jep, usein näistä "huonoista" alueista puhuttaessa ihmisen unohtavat, että ne olivat kyllä huonoja jo ennen maahanmuuttajien saapumista.

Tähän liittyen yksi kysymys ketjun ihan alkupuolella ollutta viestiä koskien:

varjo kirjoitti:
Itse tosin lähinnä taidan ratkaista ongelman omalta kohdaltani lähinnä ottamalla seuraavan asunnonhankintapäätökseen yhden lisätekijän lisää, kaitpa sitä voisi kyynisesti kutsua N-tekijäksi. Kaitpa sitä sitten on jollain tasolla rasisti tai suvaitsematon, itse lähinnä näen asian siten, että rahalla voi ostaa mielenrauhaa läheisten turvallisuudesta.
Väitätkö, että harkitsisit tosissasi muuttoa esim. Jakomäkeen (sori, en tunne näitä Helsingin alueita, ehkä parempiakin esimerkkejä löytyisi), ellei siellä asuisi niin paljon maahanmuuttajia?
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Voitko tarkentaa mitä tarkoitat termillä "emansipatoitunut", koska en ymmärrä sitä? Onko kyseessä jotenkin negatiivinen asia vai mikä?

Termi on alkujaan latinasta lähtenyt muistaakseni, mutta sen merkitys on muuttunut, tai paremminkin laajentunut, ajan kuluessa. Nykyään se tarkoittaa lähinnä "maailman parantamista", tavoittein "kaikille tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta". Termin negatiivisuus on katsojasta riippuvainen, vähän kuin kommunisminkin.

Pohjimmiltaan kaunis ajatus, mutta lopputuloksesta voidaan olla montaa mieltä.


En myöskään tarkalleen ymmärrä mistä sensuurista puhut, kun tässä(kin) keskustelussa on kaikenlaisissa sanomalehdissä julkaistuja juttuja aiheesta linkitetty.

Eikös sensuurissa ole juurikin kyse siitä mitä _ei_ näe? No joo.

Toivotttavasti liitit sen suurempaan kontekstiin, mutta Suomessakin sensuuria kyllä esiintyy. Suomesta esimerkkeinä toimii monet internet-sivujen sulkemiset ja ylläpitäjien uhkaaminen sakoilla tai jopa oikeasti antamalla tuomioita asioista. Tuomitseminen "vääristä" mielipiteistä tai sitten kääntämällä ne "oikeuksia tai arvoja loukkaaviksi" toimii hyvänä ennakkosensuurina. Asia, minkä takia ketjunkaan aiheesta ei kukaan uskalla julkisesti keskustella. Tiettyjä mantroja vain saa lukea, jotka ovat poikkeuksetta yksipuolisia. Kriittiseen sävyyn keskusteleminen tietyistä aiheista on yksinkertaisesti tabu.

Suomessa kuitenkin tilanne on vielä jossain määrin järkevissä rajoissa, toki liukumassa koko aika huonompaan suuntaan. BitterX varmasti osaa kertoa Keski-Euroopan tilanteesta paremmin, mutta siellä tietyistä asioista puhuminen voi johtaa jopa ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Esimerkkinä David Irving. Muutenkin koko homma on mennyt varsinkin Saksassa, Ranskassa ja Itävallassa aivan hulluksi. Johdonmukaisuus kuitenkin on kadoksissa tässäkin asiassa. Tiettyjä asioita saa kritisoida ja kyseenalaistaa, mutta toisista saa jopa vankeutta. Siitäkin mitä uskontoa saa arvostella ja kritisoida ja mitä ei saa, on varmasti kaikilla selvä käsitys.

Kaikki tämä juontaa juurensa siihen mystiseen kollektiiviseen syyllisyyteen ja omantunnontuskiin. Saksan kansan täytyy varmaan ikuisesti tuntea syyllisyyttä toisen maailmansodan tapahtumista. Samoin kuin meidän eurooppalaisten kaikista maailman kriiseistä. Vähän aikaa sitten tuli jokin ajankohtaisohjelma, jossa Ruotsin suurta turvapaikanhakijoiden määrän ottamista perusteltiin juuri tuolla omantunnon tuskalla.

Mikä sitten on saanut kansakunnat tuntemaan tällä tavalla? No tietenkin yleinen mielipide ja käsitykset. Euroopan valtaeliitti koostuu lähinnä "60-lukulaisista", joiden tasa-arvo käsitykset ovat peräisin kyseenomaiselta vuosikymmeneltä. Ratkaisivampana varmasti "hulluvuosi" -68 Vietnamin sotineen ja opiskelijoiden mellakoinnilla ympäri eurooppaa. Martin Luther Kingin murhaaminen. "vanhan valtaus" Suomesta esimerkkinä, jossa esiintyi moni nykypäivän poliitikko Tuomiojaa myöten. Tämän ikäpolven päästessä urallansa eteenpäin ovat vaikutukset olleet havaittavissa. Mielestäni käsittämättömin käänne oli ns. "käänteisen syrjimisen" tuominen esille ihan kasvatukseenkin. Se on nykyäänkin paljon esillä ja saa kannatusta. Mielestäni tuo periaate sotii vahvasti omaa käsitystäni vastaan tasa-arvosta. Tähän kuitenkin kulminoituu aika hyvin se "syyllisyyden tunne", jota jotkut ihmiset kokevat. Itse en sitä koe ja sen takia en tuota tasa-arvo käsitystä ymmärräkkään. Näkyville nuo arvot tulevat sitten sosiaalisena insinöröintinä, jota konformistiset virkamiehet toteuttavat. Konsensus asiasta on muodostunu Euroopan valtaeliitin keskuudesa EU:ssa, Bilderbergissä, lukuisissa konfrenseissa ja muissa epävirallisissa yhteydenpidoissa. Täten 60-luvun vasemmistoarvoista on muovaantumassa EU:n arvot.

Tämä oli hyvin subjektiivinen näkemys asioista, joten älkää vaivautuko pyytämään joka sanasta tilastoa. :)
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Tämä ketju on saanut minut tarkastelemaan asiaa tarkemminkin. Löysin itävaltalaisen sanomalehden "Der Standard":in arkistosta kanadalaisen valtiotieteiden professorin, Govind Raon, haastattelun. Hän opettaa McMaster yliopistossa Hamiltonissa ja on erikoistunut maahanmuuttoasioiden tutkimiseen. Haastattelusta joitakin poimintoja:

- Nykyään Kanadassa 60% ihmisistä näkee maahanmuuton arvokkaaksi tai erittäin arvokkaaksi asiaksi. Vuodessa Kanadaan muuttaa 250.000 ihmistä ulkomailta. Nämä maahanmuuttajat vastaavat 20-30% talouskasvusta.

- Jos ei maahanmuutto ole laillisesti mahdollista, tapahtuu se laittomasti. Itävallassa laittoman maahanmuuton lisääntyminen selittyy sillä, että laillisesti se on tehty vaikeaksi.

- Oman kulttuurin harjoittaminen on maahanmuuttajille sitä vähemmän tärkeää, mitä paremmin he tuntevat olonsa tervetulleeksi, arvostetummiksi ja yhteisöön kuuluvaksi.

- Euroopassa on vallalla olettamus, että maahanmuuttajien asuinyhteisöt pitäisi hajoittaa tai estää. Kanadassa ei tämmöistä asuinaluepolitiikkaa harjoiteta - ja juuri siksi he tuntevat olonsa kotoisaksi uudessa asuinmaassa.

- Kysymys: Onko mielestänne rasismi Itävallassa hyväksytympää kuin Kanadassa? Rao: Itävallassa kaikki johdetaan aina "omaan kulttuuriin".

- Kysymys: Miltä voisi uusi itävaltalainen kulttuuri näyttää? Rao: Kuulen usein, että "Ottakringillä (asuinalue Wienissä) en tunne oloani kotoisaksi, tunnen siellä olevani ulkomailla". Mutta eikö juuri tuommoisilla alueilla synny uusi kulttuuri, joka on sekoitus turkkilaista, balkanilaista ja itävaltalaista?


Haastatelu koski juuri tätä samaa aihetta, kuin tämä ketjukin. Ja tietenkin se johti keskusteluun sopeutumisesta ja rasismista. Poimin haastattelusta kuusi kohtaa, joista noita kahta asuttamispolitiikkaa koskevaa kohtaa haluaisin kommentoida (ranskikset 4 ja 6). Neljännessä ranskiksessa haastateltava sanoo, että erillistä maahanmuuttajia koskevaa asuntopolitiikkaa ei tulisi harjoittaa. Olen samaa mieltä, heitä ei pitäisi osoittaa mihinkään erikseen tai yhdessä, vaan antaa asuttumisen tapahtua vapaasti. Kuten aiemmin tässä ketjussa olen todennut, vapaasti tapahtuva asuttuminen johtaa tietynlaiseen ghettoistumiseen (maahanmuuttajat muuttavat samoille alueille toistensa ja halpojen vuokrien perässä), mutta noista alueista ei tule mitään jakomäkiä tai kontuloita, vaan ennemminkin kulttuurillisesti rikkaita alueita, joissa asuu opiskelijoita, maahanmuuttajia, taiteilijaporukkaa yms. Tuommoinen alue on ranskiksessa kuusi mainittu Ottakring. Olen itse ollut kyseisellä alueella muutamissa konserteissa ja vieraillut parissa pystybaarissa. Alueen ulkomaalaisprosentti on erittäin suuri, mutta mitenkään epäturvallinen se ei missään tapauksessa ole - päinvastoin, siellä on erittäin rento ja välitön ilmapiiri: toki köyhempi ja ränsistyneempi se on, kuin suurin osa muista Wienin kaupunginosista. Helsingissä minulla ei ole pienintäkään syytä tai halua mennä niille alueille, joissa ulkomaalaisprosentti on huomattavasti kaupungin keskiarvoa suurempi. Eikä se johdu maahanmuuttajista, vaan noiden kaupunginosien yleisestä "viihtyisyydestä" ja luonteesta. Ne ovat vuokrataloalueita, joihin kerääntyy väki, joka karrikoidusti sanottuna halutaan helvettiin meidän kunnon ihmisten silmistä.

Artikkelissa mainittiin myös tuo ongelma, mistä aiemmin puhuin: eli että maahanmuutto johtaa helposti oikeistopopulististen puolueiden kannatuksen nousuun (omasta mielestäni johtuen siitä, että tietty osa väestöstä syyttää maahanmuuttoa omista ongelmistaan).


Tuossa linkki tähän saksankieliseen artikkeliin:

http://derstandard.at/druck/?id=2929020

ja tuossa vielä englanninkielinen esitelmä, jonka pohjalta haastattelu on tehty:

http://www.austria-canada.com/LectureGovindRAO.pdf



Pahoittelen hiukan kömpelöä käännöstä. En ole mikään kielenkääntäjä enkä tulkki. Asiayhteys pysyi kuitenkin (ainakin toivottavasti ;) samana.

Tämä kyseinen tutkija suhtautuu positiivisesti (on siis subjektiivinen) tähän asiaan. Niin myös minä. Ja yllättävän paljon löysin yhteistä hänen mielipiteistään ja omistani. En siis pyrikään väittämään, että tämä olisi mikään absoluuttinen totuus.


EDIT: Tuosta esitelmästä haluan tuoda esiin vielä yhden virkkeen, joka mielestäni on erittäin mielenkiintoinen: "If newcomers to a society feel unwelcome, they respond by holding on to what gives them comfort, their culture and language, and pass it on to their children as a defensive measure against assimilation. When faced with the pressure to assimilate, but no hope of ever achieving “Austrianness”, immigrants’ enthusiasm can quickly turn to bitterness."

Tuo katkeruus saattaa olla juuri se suurin syy, joka taas ajaa rikoksiin ja muuhun yleiseen häröilyyn.



Kanadan tapa valita "kyvykkäimmät" on juuri se mitä itsekkin liputan. Se vain on vain nykyisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden käsityksen vuoksi. Mahdotonta ja sotisi ihmisoikeuksia vastaan. Kaikki tasa-arvoisia jne. Mielestäni maahanmuuttokysymyksessä on jätettävä tunteet sivuun ja ajateltava järjellä. Pohjois-amerikassa ylipäänsä on politiikassa paljon pragmaattisempi ote. Siellä tehdään päätökset ratinoaalisesti eikä emotionaalisesti.

Tämä johtaa siihen, että kansalla on hyvät ajatukset maahanmuutosta, koska maahantulevat pääosin koulutetut ja siksi paremmin työtä saavat henkilöt. Täten, kuten yllä mainittua, he assimiloituvat paremmin, mikä ei välttämättä tarkoita kokonaan, ainakaan heti.

Vaikka tutkimukset sanoisivat integraation olevan paras "tapa", niin väitän silti että kaikkien kannalta paras ratkaisu on assimiloituminen. Se ei vaan missään tapauksissa tapahdu nopeasti, vaan vaatii hitaan prosessin. Äkillinen massamaahanmuutto ei todellakaan sitä ole. Sen takia käytännön tasolla assimiloituminen on hyvin haastellista.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Kun näistä "kunniamurhista" sun muista on ollut puhetta, niin tässä vähän ajattelemisen aihetta.

Kyseessä siis Journalisti-lehden juttu siitä, miten suomalaisten ja ulkomaalaisten tekemistä perheen sisäisistä henkirikoksista uutisoidaan varsin poikkeavilla tavoilla.

Olisi todella hyvä, jos tällaisesta aiheesta löytyisi enemmänkin (Suomea koskevaa) tutkimustietoa (Journalistin juttu ei mikään varsinainen tutkimus tietenkään ole). En ole itse aiheeseen perehtynyt kovin tarkasti, mutta ehkä joku tietää? Yhdysvalloissa ainakin mustien ja valkoisten rikollisuutta koskevalla uutisoinnilla on melkoisesti eroja.

Täysin objektiivista näkemystä on vaikea löytää lähestulkoon mistään. Tuon artikkelin heikkoutena voitaisiin sanoa, että verratut uutiset ovat niinkin kaukaa kuin ennen 2000-lukua. Nykyään uutisoinnissa, ainakin Hesarin osalta, on täysin päinvastainen ote, kuin mitä tuo artikkeli viestii.

Kun kanssasi oli paljon puhetta Halla-ahosta, niin tämän asian esiin tuomisessa hänen artikkeleissaan perustan enemmän. Artikkeleista saa hyvin selvillä, että Hesari ei ole täysin objektiivinen vaan noudattaa tätä "poliittista korrektiutta".
Ylipäänsä minua juurikin kiinnostaa aiheeseen liittyen enemmän median uutisointitapa ja tulkinta tapahtumiin tai tilastoihin kuin, puhtaasti tapahtumat itse tai tilastoiden viesti.
 

tt

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Mielestäni maahanmuuttokysymyksessä on jätettävä tunteet sivuun ja ajateltava järjellä. Pohjois-amerikassa ylipäänsä on politiikassa paljon pragmaattisempi ote. Siellä tehdään päätökset ratinoaalisesti eikä emotionaalisesti.

Toivoisin, että toimisit kirjoittamasi mukaisesti.

Se, että Pohjois-Amerikassa politiikka olisi jotenkin pragmaattisempaa, kuulostaa melko absurdilta esimerkiksi sikäläisen poliittisen retoriikan valossa. Olisi mukava kuulla joku hyvä esimerkki tästä rationaalisemmasta päätöksenteosta.

Mahtaakohan tuo, sinällään ihan hyvältä kuulostava, pisteytysjärjestelmä koskea turvapaikanhakijoita vai vain ns. työperäistä maahanmuuttoa?
 

Cube

Jäsen
Termi on alkujaan latinasta lähtenyt muistaakseni, mutta sen merkitys on muuttunut, tai paremminkin laajentunut, ajan kuluessa. Nykyään se tarkoittaa lähinnä "maailman parantamista", tavoittein "kaikille tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta". Termin negatiivisuus on katsojasta riippuvainen, vähän kuin kommunisminkin.
Aha. Voisinko saada jonkun linkin tähän määritelmään vai onko se suoraan jostain sivistyssanakirjasta otettu? Yritin googlettaa "emansipatoitunut", mutta osumia ei tullut.
 

Kaivanto

Jäsen
emansipatoitunutta

Voitko tarkentaa mitä tarkoitat termillä "emansipatoitunut", koska en ymmärrä sitä?

Termi on alkujaan latinasta lähtenyt muistaakseni, mutta sen merkitys on muuttunut, tai paremminkin laajentunut, ajan kuluessa. Nykyään se tarkoittaa lähinnä "maailman parantamista", tavoittein "kaikille tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta".

Emansipatoituminen ei tarkoita mitään. Emansipoitumisenkaan merkitys ei ole "maailman parantaminen tavoittein kaikille tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta".
 

tt

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Suomessa kuitenkin tilanne on vielä jossain määrin järkevissä rajoissa, toki liukumassa koko aika huonompaan suuntaan. BitterX varmasti osaa kertoa Keski-Euroopan tilanteesta paremmin, mutta siellä tietyistä asioista puhuminen voi johtaa jopa ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Esimerkkinä David Irving. Muutenkin koko homma on mennyt varsinkin Saksassa, Ranskassa ja Itävallassa aivan hulluksi.

Viittaamasi tapaus ei nähdäkseni liity monikulttuurisuuteen, tai siitä puhumisen rajoittamiseen. Saksassa ja Itävallassa toki on historian painolastien takia tietyissä asioissa erittäin tiukat sännökset, esimerkiksi juutalaisten joukkomurhan kieltämisestä todella voidaan tuomita vankeutta. Onko tällainen sananvapauden rajoittaminen sitten perusteltua, on kokonaan toinen juttu, mutta maassa maan tavalla. (Todettakoon, että mielestäni saksalaiset ovat vähän turhankin varpaillaan näitten asioiden kanssa, ketä se esimerkiksi haittaa, jos joku historioitsija kiistää objektiivisesti katsoen melko selvän asian.)

Minua kiinnostaisikin, että miksei mielestäsi esimerkiksi mainitun David Irvingin tule noudattaa sen maan lakeja, missä hän kulloinkin vaikuttaa, kun konsensus kuitenkin tässäkin keskustelussa on ollut, että sen maan lakeja noudatetaan, missä oleskellaan. Eikö David Irvingin pidäkään assimiloitua itävaltalaiseen kulttuuriin, johon kuuluu tietty varovaisuus natsiaikaa käsiteltäessä?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös