Monikulttuurisuus – rikkaus vai vitsaus?

  • 3 116 310
  • 24 186

tinkezione

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pens, Ipa, Rod Weery
Afrikasta löytyy kyllä valmentajia. Erään journalistin mukaan Lagerbäckillä on todella vaikea työ, koska jokainen ihminen Nigeriassa tietää täsmälleen, miten jalkapalloa pelataan:-)

Lagerbäckin jatko ei taida olla myöskään sopeutumisesta kiinni, vaan pelkästään joukkueen menestyksestä. Jos joukkue menestyy, niin Lagerbäck jatkaa, jos ei, niin ei tarvitse edes käydä hakemassa asunnosta vaatteita, lähettävät perässä.

Mutta ihan selvästi he eivät eivät ole päättäneet, haluavatko he ruotsalaisen valmentajan valmentamaan ruotsalaisittain, ruotsalaisin ideoin, vai ruotsalaisen valmentajan, joka valmentaa afrikkalaisittain, afrikan perinteitä kunnioittaen.
Lagerbäck saa varmasti joitakin asioita läpi, mutta ei kaikkea.

Svennishän jutteli vähän samoja juttuja Norsunluurannikon maajoukkueen palaverissä, ennen ensimmäistä ottelua. Pukuhuoneessa oli 35 ihmistä, hänen ja pelaajien lisäksi:-)
Svennis on tosin tottunut ottamaan vastaan muiden maiden kulttuuria, joten hänellä ei taida olla mitään ongelmia. Ja sama juttu, jos Norsuunluurannikko menestyy, Svennis jatkaa varmasti.

Mitenkäs tämä analogia sitten käännetään Suomeen ja tilanteisiin, joissa vierasmaalaista ei kiinnosta elellä maan tapojen ja kulttuurin mukaisesti? Täällä päässä pitää kuitenkin kääntää toinenkin poski ja mennä sinne peilin eteen hokemaan "integraation epäonnistuminen on valkoisen miehen taakka" mantraa niin pitkäksi aikaa, että mieli on eheytynyt ja monikulttuuri onkin kaikissa muodoissaan pelkästään rikkaus ja voimavara?

Useamman sivun tätä sun löpinääsi seuranneena alan taipua sille kannalle, että louskutat aiheesta aivan mitä sattuu. Mitäs, jos kerrankin edes yrittäisit ihan oikeasti argumentoida nuo nuivan vaalimanifestin pointit nurin sen sijaan, että teet jokaisesta vähänkään epämiellyttävästä asiasta huomattavasti mukavammin käsiteltävissä olevan olkiukon ja hakkaat sitä? Jätä tuo kuittailu Toejoen Veikolle, joka tässä aihepiirissä tuntuu hallitsevan sen alle kahteen riviin paremmin kuin sinä kahteensataan.
 

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Mielenkiintoinen uutinen, jonka mukaan turvapaikanhakijoiden määrä putoaa selvästi edellisvuodesta.

Kuinka tämä on mahdollista?

Eikö kuitenkin Suomi olekin se avokätisin maa, joka jakaa mamuille rahaa ilman perusteita ja jonne kaikki turvapaikanhakijat halajavat?
Ja eikö turvapaikanhakijoiden määrän pitänyt jatkaa nousuaan selvästi?

Niin no, voisit tähän kysyä vastausta porvarihallitukselta, jotka juuri ensimmäisessä vaalitentissä syleivät kaikkia maailman sorrettuja ja syyttivät Heinäluomaa rasismisin kanssa flirttailusta. Miten Antelias-Anni ja Steroidifeministi-Stefu voivat istua tuollaisessa hallituksessa, joka rajoittaa turvapaikanhakijoiden määrää tuolla tavalla? Eikös tuo nyt sitten ole rasismin kanssa flirttailua?

Tässä näkyy juuri selvästi Kokoomuksen kädenjälki. Jyrki syleilee kaikkia vaalitentissä ja leikkii kaikkien maahanmuuttajien ja kreikkalaisten pelastajaa. Ja totuus löytyy sitten tuosta Tuamaksen linkittämästä jutusta. Kaksinaamaista, valheellista ja tekopyhää, eli normaalia Sekoomuksen touhua.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Niin no, voisit tähän kysyä vastausta porvarihallitukselta, jotka juuri ensimmäisessä vaalitentissä syleivät kaikkia maailman sorrettuja ja syyttivät Heinäluomaa rasismisin kanssa flirttailusta. Miten Antelias-Anni ja Steroidifeministi-Stefu voivat istua tuollaisessa hallituksessa, joka rajoittaa turvapaikanhakijoiden määrää tuolla tavalla? Eikös tuo nyt sitten ole rasismin kanssa flirttailua?

Tässä näkyy juuri selvästi Kokoomuksen kädenjälki. Jyrki syleilee kaikkia vaalitentissä ja leikkii kaikkien maahanmuuttajien ja kreikkalaisten pelastajaa. Ja totuus löytyy sitten tuosta Tuamaksen linkittämästä jutusta. Kaksinaamaista, valheellista ja tekopyhää, eli normaalia Sekoomuksen touhua.

Eiköhän se ole Soinin Timo, joka on pistänyt EU:n lainsäädännön ajan tasalle. Porvarihallituksen aikana pääsivät maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden määrät nousemaan hälyyttäviin lukuihin, mutta Timo ja EU hoitivat asian kohdalleen. Jyrkille ei voi millään antaa kunniaa/risuja siitä, että EU-maasta tullut ei saa enää turvapaikkaa toisesta EU-maasta.
 

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Eiköhän se ole Soinin Timo, joka on pistänyt EU:n lainsäädännön ajan tasalle. Porvarihallituksen aikana pääsivät maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden määrät nousemaan hälyyttäviin lukuihin, mutta Timo ja EU hoitivat asian kohdalleen. Jyrkille ei voi millään antaa kunniaa/risuja siitä, että EU-maasta tullut ei saa enää turvapaikkaa toisesta EU-maasta.

Ei saa paikkaa ei, mutta hakea saa ja silloin otetaan siffankin mettätuotoista, että saadaan toimeentulotuet maksettua.

Nythän on sitten pääministeri Kivireellä hyvä paikka moittia koko EU:ta rasismin kanssa veljeilystä, eikö niin?
 

Timi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit - Schalke 04
Eikö sinusta tämän asian yhteydessä ole myös tärkeää se, mitä maahanmuutto tuottaa? Sillä ellei sitä tiedetä, ei voida myöskään puhua siitä, mitä maahanmuutto todellakin maksaa kokonaisuudessa. Siis vaikka joku pystyisikin esittämään ne kustannukset, niin silloin olisimme vasta puolessa välissä totuutta. Eli faktaa, jonka arvosta voitaisiin keskustella.

On toki, en kait sitä missään vaiheessa kieltänytkään. Puhtaasti rahallisesti mitattuna humanitaarinen maahanmuutto on aivan varmasti tappiollista. Sitten kun siihen ruvetaan lisäämään muita ei-suoranaisesti rahallisia osia niin voidaan päästä eri tulokseen. Eli koko humanitaarinen maahanmuutto voi maksaa Suomelle x-euroa, mutta olemme valmiita "yleisen hyvän" puolesta investoimaan tämän määrän vuosittain.

Mitkä muuten sinusta on kolme tärkeintä humanitaarisen maahanmuuton tuottoa?
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Ei saa paikkaa ei, mutta hakea saa ja silloin otetaan siffankin mettätuotoista, että saadaan toimeentulotuet maksettua.

Hakea saa, mutta hakemus on käsiteltävä EU-lain mukaan mahdollisimman nopeasti ja poistettava hakija samantien takaisin omaan EU-maahansa. Puun myynti kannattaa sovittaa aikaan, jolloin metsäteollisuudella on huutava pula puusta. Toimeentulotukien osuuden ottamisen mettätuloista hyväksyn työperäisen maahanmuuton tapauksissa jonkin aikaa. Ongelmana ovat turvapaikkahaun ankkurilapset ja heidän sukunsa toimeentulotuet, jotka on saatava seuraavan hallituksen aikana järkeviin puitteisiin.

Nythän on sitten pääministeri Kivireellä hyvä paikka moittia koko EU:ta rasismin kanssa veljeilystä, eikö niin?

Mari otti jo tämän osion pisteet kotiin kepulle antamalla rasismi-ruoskan heilua SDP:n ja Heinäluoman suuntaan. Ei se toimi enää toista kertaa samalla teholla.
 

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
Suomi rakensi 1970-luvulla sosialismia kehitysmaihin.. ...Toinen puoli asiasta on se, että aikakauden suomalainen teollisuus hyötyi näistä valinnoista. Korruptio ruokki korruptiota ja välinpitämättömyys välinpitämättömyyttä.

...sittemmin kehitysavun painopisteitä pohdittaessa on haluttu sitouttaa paikallisia enemmän kehitysapuprojekteihin. On kysytty jopa paikallisten omia käsityksiä...

...Ideana on ollut myös antaa suoraa budjettitukea. Siis puhdasta rahaa, ja josta tiedetään edeltä, että valtaapitävät varastavat siitä valtaosan, eikä sitä päädy ruohonjuuritasolle juuri lainkaan.


Monesta asiasta hiukan yllättäen samoilla linjoilla Viljurin kanssa! Olen aiheesta - kehitysyhteistyö - ennenkin tänne jatkoaikaan kirjoittanut, kun siitä varsin paljon tiedän. Ainakin siinä mielessä, että asun ja työskentelen pääasiallisesti maissa, jonne apua suunnataan. En ole Development Aid-busineksessa suoraan itse mukana, joten koen olevani varsin objektiivinen asiasta kirjoittamaan, sekä sen hyvistä että huonoista puolista.

Ensimmäinen kommentti; Nykymuotoisesta kehitysyhteistyötä ei kannata verrata siihen, mitä 70- 80 tai edes 90-luvulla tehtiin. Virheistä on opittu, mutta niitä on tehty lisää. Viljurin kanssa olen siinä samoilla linjoilla (?), että suoraan budjettitukeen siirtyminen on ollut iso virhe. Jos (ja kun) hallintorakenteet eivät ole kunnossa, suora budjettituki vain lisää korruptiota. Joku voisi kysyä, että mitä sitten, rahahan menee joka tapauksessa kiertoon. No niin menee, joko Sveitsiläispankkien tileille tai sijoitukskohteisiin eri puolille maailmaa. Nyt rikkaalla valtaeliitillä on ollut muotia ostaa edullisia asuntoja USA:n markkinoilta... Tai sitten siten, että kontrolloimaton tuki mahdollistaa sen, että rikkain 2% väestöstä omistaa köyhästä maasta ihan kaiken. Eräänlaista uus-feodalismia. Köyhillä ei ole edes mahdollisuutta parantaa omalla toiminnallaan asemaansa, esimerkiksi ostaa ja omistaa asuntoa jne, vaikka kuinka töitä tekisi ja yrittäisi. Rikas eliiti pitää huolta siitä, että hinnat ovat ihan hulluja. Esimerkiksi täällä missä minä tällä hetkellä vaikutan, tavallisen ihmisen kuukausiansio on kutakuinkin 100 dollarin paikkeilla ja maan hinta (ei edes ydinkeskustassa) 2500-3500 dollaria neliöltä. Minullakaan, kohtuullisen hyvätuloisena, ei olisi varaa ostaa täältä (länsimaisen silmiin paskaläjästä) itselleni tonttia asuntoa varten. Jossain siis on helvetin iso vääristymä ja se on siinä, kun rikas eliitti pelaa omaa monopoliaan varastetuilla/korruptio rahoillaan. Ja luonnollisesti keskiluokkaa ei pääse näihin maihin syntymään.

Toiseksi on hyvä muistaa, että on olemassa kehitysapua ja 'kehitysapua'. Suomen kehitysapu on hyvin erilaista (joku sanoisi naiivia) verrattuna vaikkapa USA:n tarjoamaan kehitysapuun, johon liittyy paljon enemmän muita (poliittisia tai kaupallisia) ehtoja. Esimerkiksi Kiinan harjoittama 'kehitysapu' onkin jo sitten puhdasta toisen valtion luonnonvarojen tai muiden resurssien ryöstöä. Useille länsimaillekin ja varsinkin monikansallisille yhtiöille on itse asiassa kannattavaa, että köyhiä maita hallitsevat suppea eliitti tai diktaattorit, koska heidät on paljon helpompi ja halvempi lahjoa tekemään oman maan vastaisia päätöksiä.. lyhyen aikavälin hyötyä tavoitellessaan.

Itse olen 10+ vuotta tätä touhua läheltä seuranneena tullut siihen johtopäätökseen, että on olemassa tiettyjä osa-alueita, jossa kehitysyhteistyö voi hyödyttää ja kantaa hedelmää pidemmällä aikavälillä. Itse en lähtökohtaisesti suhtaudu negatiivisesti terveydenhuoltoon tai koulutukseen suunnattuihin hankkeisiin, mikäli ne vain ovat (realistisesti) linjassa kohdemaan tavoitteiden ja todellisuuden kanssa ja tätä tukea tiukasti kontrolloidaan (joka taas lisää hallintokustannuksia ja josta 99% jatkoajankin kirjoittajista valittavat, kuinka kaikki apu ei mene perille suoraan kohdemaahan). Samoin tietyiltä osin maan hallintorakenteiden parantamiseen (esim korruption vähentämiseen) suunnattu kehitysyhteistyö olisi kannattavaa, vaikkakin kovin harvinaista. Harvalla valtaapitävällä näissä kehitysmaissa on nimittäin halua tai edes mahdollisuutta tuhota omaa valta-asemaansa ja businesta. Viljurin mainitsema naisille suunnattu ruohonjuuritason avustustoiminta on usein hyödyllistä, mutta isossa tarkastelussa nappikauppaan verrattavaa hyödyltään. Turha vaihtaa pönttöä, jos viemäröinti ei toimi, paska ei kuitenkaan liiku minnekään.. noin niinkuin vertauskuvainnollisesti... Kaikenlaiset infrahankkeet ja muut vastaavat kehitysyhteistyöhankkeet jättäisin kohdemaan ja yksityissektorin itsensä hoidettavaksi. Ja lainarahaa kyllä saa, jos se oikeasti koetaan mielekkääksi, mutta eihän se ole kivaa, kun se laina pitäisi myös maksaa takaisin...

Kolmantena ja viimeisenä asiana pitäisin tärkeänä, että rahoittajien (esim. Suomi) ja kohdemaan välillä on selkeä suunnitelma, miten homma etenee, mitkä ovat selkeät tavoitteet ja missä ajassa. Esimerkiksi kymmenen vuotta siten, että kun hallintorakenteita ja sitä kautta valtion tuloja (verot ja muut valtion tuottamat maksulliset palvelut) saadaan vahvistettua, tuki vastaavasti vähenee loppua kohden. Jos sovituista pelisäännöistä livetään, niin sitten tuki vastaavasti loppuu. Aina voi yrittää myös omin voimin, jos tuntuu, että homma toimii siten paremmin. Nykyisillään ongelma vaan on siinä, että tällaisia yhteisiä suunnitelmia ei ole ja kaikki avunantajat toimivat enemmän tai vähemmän omilla ehdoillaan. Kukapa omaa development aid businestaan nyt tuhota haluaisi! Ja miten saada esimerkiksi Kiinan kaltaiset maat ruotuun, niinpä...

Viljurin tavoin myös minä olen äärimmäisen skeptinen sen suhteen, että tilanne tulee kovinkaan nopeasti muuttumaan. Se kun ei ole oikein kenenkään (valtaapitävän) etu. Rikkaiden maiden etu on pitää köyhät uus-kolonalistisessa talutusnuorassa ja suojella omia markkinoitaan ja rikkaan eliitin etu kohdemaissa ei todellakaan ole luopua valta-asemastaan.

Lopuksi vielä kysymys (johon minullakaan ei ole vastausta...) siitä, että kuinka hyvin kaivoon kannettu vesi siellä pysyy? Muutamia esimerkkejä (ensimmäisenä tulee mieleen Etelä-Korea ja Thaimaa, ehkä Vietnam) toki on, jotka ovat onnistuneet selvästi nousemaan köyhistä kehitysmaista ainakin nouseviksi teollisuusmaiksi, Korean kohdalla voisi jopa puhua ihan menestyksestä. Niille kaikille on kuitenkin leimallista, että homma toimii enemmän tai vähemmän omanlaisen 'demokraattisen' ideologian varassa, joka on hyvin kaukana siitä, minkä me länsimaisina demokratiaksi miellämme. Itse olen taipuvainen uskomaan (ilman sen kummempia perusteluja) että jokaisen kansakunnan on käytävä tietyt kehitysvaiheet läpi. Esimerkiksi em. demokratia juurtuu vain ja ainoastaan sitten, kun kansan kriittisellä massalla on tarpeeksi ymmärrystä (koulutusta) hahmottaa, mistä siinä loppujen lopuksi on kyse. Ja silti (muista kulttuurisista eroavaisuuksista johtuen se on hyvin erinäköistä kuin meidän ymmärtämä demokratia.

Meni ehkä lievästi ohi sektorin maahanmuutosta puhuttaessa, mutta kommenttina sitä sivuaviin kehitysyhteistyö vastauksiin.
 

finnishninja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gunnilse IF
Mitkä muuten sinusta on kolme tärkeintä humanitaarisen maahanmuuton tuottoa?

En tiedä tässä mitään listaa tärkeysjärjestyksessä, mutta maahanmuuttajien lapset tulevat näkymään Suomen elinkeinoelämässä tulevaisuudessa ja tämä toivon mukaan merkittävällä tavalla (lue: riippuen siitä miten asia hoidetaan).
Kaikki alan asiantuntijathan ovat yksimielisiä siitä, että esim. eläkejärjestelmä ei ole vankalla pohjalla tulevaisuudessa, koska kansa ikääntyy, eläkeläisten määrä lisääntyy ja tämä samaan aikaan, kun syntyvyys vähenee koko ajan. Koko järjestelmähän perustuu väkiluvun kasvuun, mutta Suomi ei pysty tähän tarpeeksi hyvin omien kykyjensä kera.

Ruotsissahan asia on myös näin. Maan työläiset siirtyvät nyt eläkkeelle vielä suurimmissa ryhmissä, kuin Suomessa ja myös tätä on ennakoitu maahanmuutolla. Lisäksi kaikilla veronmaksajilla on tänä päivänä mahdollisuus sijoittaa osa työntantajan maksamista eläkerahoista osa rahastoihin, mutta tämäkään ei riitä vielä tulevaisuudessa, eikä maahanmuutto ole tietenkään se ainoa patenttiratkaisu ongelmaan.

Itse näkisin mielelläni, että kaikki hoitaisivat eläkkeensä itse, alusta loppuun ja kaikenlainen toimeentulotuki lopetettaisiin. Silloin kaikilla olisi samat lähtökohdat ja itsestä kiinni, elääkö hyvin, vai joutuuko veneen alle. Näin ei sitten myöskään kukaan tuntisi tuskaa maahanmuuttajien saamista tuista. Ja veronmaksajien kassa näyttäisi rajusti plussaa ja voisimme rakentaa satoja uusia jäähalleja.
 

finnishninja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gunnilse IF
Puhtaasti rahallisesti mitattuna humanitaarinen maahanmuutto on aivan varmasti tappiollista.

Sitten pitää myös muistaa, ettei kaikkea voida mitata rahassa. Jos rakennetaan uusi moottoritie Oulusta Helsinkiin, niin se on myös takuulla tappiollinen, vaikka jotkut pienet ryhmät siinä pärjäisivätkin.

Valtio tukee myös erilaista toimintaa veronmaksajien rahoilla. Toimintaa, joka ei ole kannattavaa, mutta josta kuitenkin hyödytään jollain tavalla.

Miten on esim. sairaanhoidon laita? Rahallisesti mitattuna erittäin huono bisnes, mutta välttämätön, vaikka siitä ei itse veronmaksajana hyötyisi koskaan yhtään.

Sama se on humanitäärisessä maahanmuutossa. Sille vain ei voida viitata kintaalla.

Ja totuushan on, että jos pienet ryhmät saisivat päättää, niin kerrostaloissa ei olisi edes pesutupia, puhumattakaan pyöräsuojista, saunoista yms ja miksi maksaa rappusiivouksesta, kun asuu ensimmäisessä kerroksessa ja kulkee parvekkeen kautta?
 

finnishninja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gunnilse IF
Proffan viestissä oli paljon asiaa. On tosin hyvä muistaa, että esim. Afrikan maat ovat kaikki erilaisia, eivät ainoastaan maisemiltaan, vaan myös johdoltaan.

Yksi toimiva muoto tuossa kehitysavussa on esim. ruotsalaisen Sidan toiminta. Hehän voivat esim. suunnitella ja toteuttaa jonkun sillan rakentamisen Bangladeshiin ja viedä näin jonkun lähes eristetyksissä olevan kylän kehitystä eteenpäin suuren askeleen verran.

Tosin Sidassakin on mustat tarhansal ja voisin kertoa tämän järjestön toiminnasta paljonkin.
 

Timi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit - Schalke 04
En tiedä tässä mitään listaa tärkeysjärjestyksessä, mutta maahanmuuttajien lapset tulevat näkymään Suomen elinkeinoelämässä tulevaisuudessa ja tämä toivon mukaan merkittävällä tavalla (lue: riippuen siitä miten asia hoidetaan).

Tämä allekirjoitan täysin. Kyse onkin siitä, miten se hoidetaan. Jos länsimaista ja Kiinasta tulleiden työllisyys on erittäin hyvä, mutta somaleille työttömyys huitelee yli 50% tasolla niin silloinhan kannattaa laittaa toisilta portit kiinni. Jos siis halutaan eläkepommia purkaa.
 
Tämä allekirjoitan täysin. Kyse onkin siitä, miten se hoidetaan. Jos länsimaista ja Kiinasta tulleiden työllisyys on erittäin hyvä, mutta somaleille työttömyys huitelee yli 50% tasolla niin silloinhan kannattaa laittaa toisilta portit kiinni. Jos siis halutaan eläkepommia purkaa.

Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää loihe lausumaan asiasta melko hienosti:

Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.

Myös Helsingin Sanomatkin on uutisoinut, että maahnmuuttajista koituu Suomelle selvää säästöä:

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maahanmuuttajista+Suomelle+selvät+säästöt/1135225469147

Siksi onkin aika erikoista väittää, että maahanmuuttajat olisivat kansantaloudelle jokin taakka, kun asia taitaa olla juuri päinvastoin.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää loihe lausumaan asiasta melko hienosti:

Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.
Pakolaiset ovatkin yleensä oikeasti työhaluisia kun he haluavat sopeutua tänne, turvapaikanhakijoiden kohdalla tilanne on täysin toinen.
Pakolaisten osalta myös peruskoulutus on yleensä selkeästi parempi kuin turvapaikan hakijoiden keskuudessa.
Tällöin on täysin luonnollista, että heidän sopeutuminen on huomattavasti mutkattomampaa kuin "kivikaudelta" ilman koulutusta tänne saapuvilla turvapaikan hakijoilla.

Myös Helsingin Sanomatkin on uutisoinut, että maahnmuuttajista koituu Suomelle selvää säästöä:

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maahanmuuttajista+Suomelle+selvät+säästöt/1135225469147

Siksi onkin aika erikoista väittää, että maahanmuuttajat olisivat kansantaloudelle jokin taakka, kun asia taitaa olla juuri päinvastoin.
Mitenkäs moni näistä turvapaikkastatuksella Suomeen tulevista täyttää edes tuon ammattikoulu-kriteerin mikä Hesarin jutussa mainitaan?
Näitten kouluttamattomien aikuisten kohdalla ei voida puhua kuin kustannuksista ja suuri osa heidän jälkeläisistään on pelkkä kustannus.

Työperäinen maahanmuutto on sen sijaan erittäin hyvä juttu kun saadaa ammattitaitoista työvoimaa.
Turvapaikan hakijoiden osalta on vaan kiristettävä kriteereita erittäin paljon, että saadaan karsittua ei toivotut osat samantien pois.
 

Pompino

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää loihe lausumaan asiasta melko hienosti:

Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.

Myös Helsingin Sanomatkin on uutisoinut, että maahnmuuttajista koituu Suomelle selvää säästöä:

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maahanmuuttajista+Suomelle+selvät+säästöt/1135225469147

Siksi onkin aika erikoista väittää, että maahanmuuttajat olisivat kansantaloudelle jokin taakka, kun asia taitaa olla juuri päinvastoin.

Kun en kirjoitushistoriaasi paremmin tunne, niin on pakko kysyä, että onko tämä jonkun sortin sarkasmia? Vai medialukutaito luokkaa Tampere?

Tuon Isopään jutut nyt on ollut aina vähän joltain toiselta planeetalta ja tuossakin lainauksessa pelastavana sanana 'luultavasti', jotta ei ihan suoraan päästä valehtelusta syyttämään.

Tuo Hesarin artikkeli on pelkkää 'jos on koulutettu ja jos on...'. Mutta kun tänne tuleva popula ei pääosin ole sitä, vaan kirjoitus- ja lukutaidotonta kamelintaluttajaa. Mutta vihervasureitten yksi tapa saada edes jotain järkeä tuohon hyysäämiseensä, on juurikin sotkea nuo asiat; työn perässä tuleva koulutettu joukko vrs. moniosaajat Afrikan sarvesta.

proffa kirjoitti kirjoitti:
Muutamia esimerkkejä (ensimmäisenä tulee mieleen Etelä-Korea ja Thaimaa, ehkä Vietnam) toki on, jotka ovat onnistuneet selvästi nousemaan köyhistä kehitysmaista ainakin nouseviksi teollisuusmaiksi,

Yllättäen osumat Aasiaan eikä Afrikkaan.
 
Viimeksi muokattu:

Tuamas

Jäsen
Tuo Hesarin artikkeli on pelkkää 'jos on koulutettu ja jos on...'. Mutta kun tänne tuleva popula kun ei pääosin ole sitä, vaan kirjoitus- ja lukutaidotonta kamelintaluttajaa. Mutta vihervasureitten yksi tapa saada edes jotain järkeä tuohon hyysäämiseensä, on juurikin sotkea nuo asiat; työn perässä tuleva koulutettu joukko vrs. moniosaajat Afrikan sarvesta.

Paskat ole pääosin "kirjoitus- ja lukutaidotonta kamelintaluttajaa", vaan pääosin maahanmuuttajat ensinnäkin tulevat Euroopan alueelta ja toiseksi ovat pääosin kirjoitus- ja lukutaitoisia.

Jos haluat tutustua vaikka maahanmuuttajien todelliseen jakaumaan, niin vaikka taannoisesta viestistäni voit hieman perehtyä aiheeseen, jos et itse jaksa tilastoja kahlata.

Toki samat tiedot löytyvät myös Migrin sivuilta löytyvistä tilastoista.
 

Pompino

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Paskat ole pääosin "kirjoitus- ja lukutaidotonta kamelintaluttajaa", vaan pääosin maahanmuuttajat ensinnäkin tulevat Euroopan alueelta ja toiseksi ovat pääosin kirjoitus- ja lukutaitoisia.

Jos haluat tutustua vaikka maahanmuuttajien todelliseen jakaumaan, niin vaikka taannoisesta viestistäni voit hieman perehtyä aiheeseen, jos et itse jaksa tilastoja kahlata.

Toki samat tiedot löytyvät myös Migrin sivuilta löytyvistä tilastoista.


Ok. Koin asian enemmän koskevan tätä ns. humanitääristä maahanmuuttoa, koska mukaan keskusteluun oli sotkettu Johanna Suurpää. Kun Johanna tuossa mainitsi pakolaiset ja heidän olevan yhteiskunnalle tuottoisia parissa vuodessa, niin sitä tohdin hiukan epäillä.
Mutta tosiaan tuo Hesarin artikkeli käsitteleekin enempi muuta porukkaa kuin pakolaiset tahi turvapaikanhakijat. Tosin vahvasti jossitellen kuitenkin.
 
Viimeksi muokattu:

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Kuulostaa suorastaan vasurimaisen nerokkaalta ratkaisulta Suomen ongelmiin.

Vitusti mamuja lisää, mielellään afrikasta tai muualta jossa ihmiset eivät osaa edes lukea, annetaan niille Kelasta helvetisti rahaa ja sitten he kuluttavat ne ja nostavat Suomen talouden uuteen loistoon.

Jokin tuossa yhtälössä vähän häiritsee mutta se ei varmasti ole mitään tärkeätä.

Johanna Suurpään kompetenssi ei todellakaan riitä arvioimaan maahanmuuttajien kulutuspotentiaalia. Poliittisen ideologian ohjaama humanisti joka laput silmillä ajaa vain yhtä asiaa. Ja se ei ole Suomen ikärakenneongelma.
 

Viljuri

Jäsen
[...] Poliittisen ideologian ohjaama humanisti [...]

Voi tietysti olla humanistikin, vaikka tohdin epäillä. Koulutuksensa puolesta ei ole humanisti, sillä dogmaattisena, kielipeleihin nojautuvana oppirakennelmana, oikeustiede ei kuulu humanististen harrastusten alaan. Enemmän Suurpään kaltaisten ihmisten tapauksessa kysymys on poliittisesta totalitarismista. Toisaalta demlistinä hänen toimintaansa tulisi arvioida yhtäläisillä mittapuilla vapaamuurariloosiin kuuluvan toiminnan kanssa, viime kädessä suhteuttaen asiaa jääviyskysymyksiin prosessirooleissa.

Alunperinhän Demlan jäsenyydellä tavoiteltiin Lakimiesliiton syrjäyttämistä ja neuvostoideologian ulottamista myös lakimiesammattiin ja oikeustieteeseen, sittemmin järjestön luonne on muuttunut enemmän "keskustelukerhoksi", jossa vähemmän suorilla menetelmillä pyritään yhdenmukaistamaan jäsenistön näkemyksiä ja toimintaa tiettyjen yhteiskunnallisten ja poliittisten tavoitteiden kanssa.
 
Työperäinen maahanmuutto on sen sijaan erittäin hyvä juttu kun saadaa ammattitaitoista työvoimaa.


Tästä asiastahan Timo Soini ja Jutta Urpilainen olivat viime viikon vaalitentissä eri mieltä, mitä itse en oikein ymmärtänyt.

dogmaattisena, kielipeleihin nojautuvana oppirakennelmana, oikeustiede ei kuulu humanististen harrastusten alaan.

Miten nuo "kielipelit" muuten tekevät oppialasta ei-humanistisen? Eikö kielten opiskelu nojaudu "kielipeleihin"?
 

1936

Jäsen
Suosikkijoukkue
1963 | 2021
Pakolaiset ovatkin yleensä oikeasti työhaluisia kun he haluavat sopeutua tänne, turvapaikanhakijoiden kohdalla tilanne on täysin toinen.

Turvapaikanhakijat ovat pakolaisia saatuaan positiivisen turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksen.

Pakolaisten osalta myös peruskoulutus on yleensä selkeästi parempi kuin turvapaikan hakijoiden keskuudessa.

Mihin perustat tämän väitteen ja onko sinulla jotain faktatietoa tämän tueksi? Turvapaikanhakijat eivät toki ole läheskään aina luku- ja kirjoitustaidottomia, suurin osa ei ole. Tällä hetkellä työllistymisen suurimpana esteenä on suomenkielen oppimisen vaikeus. Syytä voi hakea huonosti hoidetusta suomenkielen opetuksen järjestämisestä turvapaikanhakuvaiheessa, heikompi opiskelutausta kotimaassa (usein sekasortoisen tilanteen vuoksi opiskelu ollut myös mahdotonta), hakijan motivaation puute ja ennakkoluulot työmarkkinoilla. Todella monella on jo koulutus kotimaassa, mutta työmarkkinoiden ovat pysyvät suljettuina.

Tarkoitat pakolaisilla ilmeisesti kiintiöpakolaisia. Kiintiöpakolaiset valitaan pakolaisleireiltä ja etusijalla ovat vaikeassa tai haavoittuvassa tilanteessa olevat pakolaiset kuten lapset, naiset ja vanhukset. Mukaan otetaan myös usein valintadelegaation puolesta myös "paremmassa" tilanteessa olevia ihmisiä, jotka pystyvät kannattelemaan tovereitaan uudessa yhteiskunnassa. Kiintiöpakolaiset työllistyvät aivan yhtä huonosti kuin turvapaikanhaun kautta tulleet pakolaiset.

Turvapaikan hakijoiden osalta on vaan kiristettävä kriteereita erittäin paljon, että saadaan karsittua ei toivotut osat samantien pois.

Tarkoitatko, että humanitaarisen avun saamisen edellytyksenä voisi olla vaikka lukutaito ja koulutus?
 

Viljuri

Jäsen
Miten nuo "kielipelit" muuten tekevät oppialasta ei-humanistisen? Eikö kielten opiskelu nojaudu "kielipeleihin"?

Oikeustieteen vertailutiede on teologia. Avainsana on "dogmaattinen", jumalan ja teloksen paikalla ovat oikeustieteessä laki ja lainsäätäjän tahto. Miten oikeusjärjetystä systematisoidaan ja tulkitaan, voi kuitenkin olla neutraalin tieteenharjoittamisen piirissä, ainakin menetelmällisesti, jos ei muuten oppirakennelmien syvä- ja metatasoilla.

Näin se on siis Hannu Tapani Klamin ja oikeustieteilijöiden enemmistön mielestä. Oikeustieteilijöiden enemmistön kantoja käytännön lainsoveltajista oikeusteoreettikoihin luonnehtii oikeuspositivismi, ja tältä osin oikeustieteen harjoittajien enemmistön näkemykset rakentuvat sellaiselle historialliselle jatkumolle oikeuden tehtävistä yhteiskunnassa, joka oli jo tyypillistä roomalaiselle oikeudelle. Tarkennuksena, roomalainen oikeus ei ollut vain retoriikkaa tässä mielessä.

Sen sijaan oikeustietelijöiden vähemmistö, vakuuttamista ja vakuuttumista kielipelien avulla harrastavat jälkimodernistit suhtautuvat oikeustieteen metodeihin ja tehtäviin sekä tietysti lakiin niin sanotun "kriittisesti".

Puuttumatta menetelmän käytännön seurauksiin, siis laillisuuden kaikenpuoliseen haaksirikkoon, niin tieteellisten metodien kannalta väitetty kriittisyys redusoituu hyvin usein vain pelkäksi tarinankerronnaksi ja tarinankertojan ja yleisön eli auditorion väliseksi vuorovaikutukseksi. Usein - mutta ei aina - kerrotut tarinat nojaavat hyvin kapeisiin "tulkinnallisiin avaimenreikiin", kuten esimerkiksi feminismiin tai marxilaiseen luokkateoriaan. Jälkimodernismi ja "esijälkimodernismi" (heh), siis kokonaisvaltaisempi poliittinen totalitarismi, sijaitsevat samalla historiallisella jatkumolla, ja ovat paljon velkaa toisilleen, metodologisestikin.
 
Viimeksi muokattu:

Timi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit - Schalke 04
Tarkoitatko, että humanitaarisen avun saamisen edellytyksenä voisi olla vaikka lukutaito ja koulutus?

Milläköhän kriteereillä Suomi tällä hetkellä ottaa kiintiöpakolaisensa. Saattaa kuulostaa kylmältä, mutta jos otamme tietyn määrän vuosittain pakolaisia niin kyllähän heistä kannattaisi ottaa parhaiten koulutetut. Tuo nopeuttaisi heidän sopeutumistaan yhteiskuntaan ja muutokseen huomattavasti. Eli en pidä tuossa tapauksessa lukutaito/koulutus -kriteeriä yhtään huonona.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Milläköhän kriteereillä Suomi tällä hetkellä ottaa kiintiöpakolaisensa. Saattaa kuulostaa kylmältä, mutta jos otamme tietyn määrän vuosittain pakolaisia niin kyllähän heistä kannattaisi ottaa parhaiten koulutetut. Tuo nopeuttaisi heidän sopeutumistaan yhteiskuntaan ja muutokseen huomattavasti. Eli en pidä tuossa tapauksessa lukutaito/koulutus -kriteeriä yhtään huonona.

Kiintiöpakolaiset pitäisi ottaa sellaisista kulttuureista jotka helpoiten istuvat suomalaiseen yhteiskuntaan. Esim. somalit sun muut pitäisi estää kokonaan koska heidän kulttuurissaan naisen asema on niin heikko.
 

olle****

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Liverpool, Frölunda Indians, Malmö FF
Oikeustieteen vertailutiede on teologia. Avainsana on "dogmaattinen", jumalan ja teloksen paikalla ovat oikeustieteessä laki ja lainsäätäjän tahto.
Miten saat teologian "dogmaattiseksi" vai elätkö väärässä uskossa.

Näin se on siis Hannu Tapani Klamin ja oikeustieteilijöiden enemmistön mielestä. Oikeustieteilijöiden enemmistön kantoja käytännön lainsoveltajista oikeusteoreettikoihin luonnehtii oikeuspositivismi, ja tältä osin oikeustieteen harjoittajien enemmistön näkemykset rakentuvat sellaiselle historialliselle jatkumolle oikeuden tehtävistä yhteiskunnassa, joka oli jo tyypillistä roomalaiselle oikeudelle. Tarkennuksena, roomalainen oikeus ei ollut vain retoriikkaa tässä mielessä.

Eikö Hannu Tapani Klami ollut oikeustieteen professorin lisäksi myös humkand. eli humanisti? Wikistä lyötyi sinun antamaa kontekstia ajatellen aika hauska sitaatti Klamilta:

"Tyhmyys ei muutu säännöksi saati rationaaliseksi vain siksi, että sitä esiintyy yleisesti"
 

olle****

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Liverpool, Frölunda Indians, Malmö FF
Kuulostaa suorastaan vasurimaisen nerokkaalta ratkaisulta Suomen ongelmiin.

Vitusti mamuja lisää, mielellään afrikasta tai muualta jossa ihmiset eivät osaa edes lukea, annetaan niille Kelasta helvetisti rahaa ja sitten he kuluttavat ne ja nostavat Suomen talouden uuteen loistoon.

Jokin tuossa yhtälössä vähän häiritsee mutta se ei varmasti ole mitään tärkeätä.

Missä kukaan on väittänyt että tämä on ratkaisu suomen ongelmiin? Olisko nyt niin, että ajattelet, mitä oletat että muut ajattele.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös