Minusta olisi aivan eri tason asia, jos äänestettäisiin vaikka perustuslakiin lisäys (kun nyt ollaan sinne näköjään suoran demokratian ihanassa huumassa kaikkia pikkuasioita kirjaamassa), että on kategorisesti kielletty uskonnollisiin syihin vetoamalla järjestää kaupunkien uimahallissa erillisiä vuoroja (tai ehkä siis kiellettäisiin erilliset vuorot vain islamilaisilta) kuin että paikallisesti saataisiin eri tahoilla kerättyä niin paljon vaali-innostusta, että jossain tälläinen, minusta aika merkityksetön ja pragmaattinen, erityisjärjestely kiellettäisiin. Lähdetään aivan eri päästä liikkeelle. Minareetti-asiaan tämä vertautuisi sillä, että paikallisesti vastustettaisiin jotain spesifiä ja konkreettista suunnitelmaa ilman että säädettäisiin kategorinen ja universaalinen kielto tälle uskonnolle koskaan ja minnekään pykäämästä näitä torneja.
Kyllähän tuota periaatteessa voi tarkastella menettelylliseltä kantilta. Kuitenkin tuo kritiikki on mielestäni ontuvaa, jos ei perinpohjaisesti tunne vallitsevaa oikeusjärjestystä (voi olla, että tunnet, itse ainakaan en), ja täten asian tarkastelu suomalaisen oikeusjärjestyksen näkökulmasta voi johtaa vääriin tulkintoihin. Mielestäni tuossa asiassa ei kuitenkaan edes se pääpointti ole se, että "mistä päästä" asiaan lähdetään "vaikuttamaan", vaan asioiden aineellinen sisältö.
Varmasti tuo uimahallivuoro on merkitykseltään pragmaattinen ja merkityksetön päällisin puolin, ja vaikuttaa negatiivisesti hyvin marginaaliseen ihmisjoukkoon. Mielestäni asian tarkastelu ei kuitenkaan ole periaatteellisella tasolla niin yksinkertaista, koska kyseessä on selkeä poikkeaminen yhdenvertaisuuteen, jonka peruste ei edes vähääkään ole verrattavissa yleisiin perusoikeuksien rajoittamisedellytyksiin. Avain kysymys onkin, että mihin se raja tullaan vastaisuudessa vetämään, koska ei ole oikeusvaltion mukaista, että mielivaltaisesti lähdetään päättämään mitkä asiat ovat "pragmaattisia ja merkityksetömiä" ja mitkä taas eivät.
PS. Olen kyllä samaa mieltä siinä, että tuon "suoran demokratian" vaatiminen ei ole ihan niin yksinkertainen asia kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Huomioiden nämä korruptio-kohut ym. sillä vaan on tällä hetkellä todellinen sauma poliittisen ilmapiirin johdosta nousta keskusteluun. Kokonaan toinen asia onkin, että kuinka asiapitoista keskustelua aiheesta lopulta saataisiin aikaan.
Burkhien kielto on perusteltu siinä tapauksessa jos henkilöä ei pystytä tunnistamaan kasvoista julkisilla paikoilla (eli siis naama ainakin näkyviin). Tämä antaa rikollisille liikaa siimaa - naamioituneena ei tarvitse huolehtia edes valvontakameroista. Pukeutukoot kansalaiset kotonaan vaikka kumipukuun ja kaasunaamariin.
Toki tällainenkin seikka on hyvä huomioida, mutta tämä kuitenkin taitaa olla ihan vain teoriatason ongelma? Vai onko burkhien käytön todellisuudessa nähty jossain lisäävän rikollisuutta tms? Enemmän tuo perustelu siis menee tähän kastiin "kansallisen yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen", mikä on lähinnä oikeuttamisperusta erilaisissa totalitaarisissa yhteiskunnissa.
Thors on oikeassa, että Sveitsin kansanäänestysjärjestelmään sisältyy suuria ongelmia. Rumimpana esimerkkinä Appenzell Innerrhodenin kantonin äänioikeuskysymys. Kantonissa järjestettiin useita kertoja kansanäänestyksiä siitä, pitäisikö naisille antaa äänioikeus kunta- ja kantonitasolla. Vastaus oli umpiuskonnollisessa, konservatiivisessa ja takapajuisessa kantonissa aina "NEIN". Lopulta valaliiton tuomioistuin tuomitsi kantonin lain valaliiton perustuslain vastaiseksi. Tämä tapahtui vuonna 1990(!), jolloin naiset siis lopulta saivat äänioikeuden takapajuisessa kantonissa.
Varmasti liittyy ongelmia, mihinkä järjestelmään niitä ei liittyisi? Ensinnäkin, kuten totesin, niin tuota lausetta ei yksinkertaisesti voi nähdä irrotettuna tuosta kontekstistaan, ja varsinkaan tuosta yksittäisestä minareetti-äänestyksestä. Joten sen perusteella on selvää tulkita Thorsin lausuma tavalla, jota aikaisemmin kommentoin.
Ylipäänsä yksittäisen äänestystuloksen perusteella järjestelmän kritisointi on mielestäni vain älyllisesti typerää. Tässäkin ketjussa jo asiasta mainittu, mutta tuon logiikan perusteella on suorastaan käsittämätöntä, miten edustuksellinen demokratia on näin vahvassa asemassa, ottaen huomioon Weimarin Saksan tapahtumat...
Voidaan kysyä, missä ja milloin kansanäänestyksen järjestäminen yleensäkään on perusteltua? Missä asioissa kansa on siinä asemassa, että pystyy suoraan päättämään jostakin laista? Iso osa väestöstä kun on äärimmäisen herkkää lehdistön tai tiettyjen poliittisten puolueiden suorittamalle populistiselle manipuloinnille, eikä ole siinä asemassa, että pystyisi kyseenalaistamaan vastaanottamaansa informaatiotulvaa.
Heh, aivan. Ehkäpä voisimme rajata äänestystä tavalla, että vain miehet saavat ottaa kantaa asiaan? Tai sitten rajaisimme pois pitkätukat ja muut hipit, sekä rasvanahkaduunarit? Sitoisimme äänestysoikeuden tiettyyn tulotasoon, kenties korkeakoulu-tutkintoon?
Kuten nyt varmaan jo itsekin ymmärsit, niin en oikein tiedä millä tavalla tilanne on toinen kuvailemiesi asioiden suhteen ihan eduskuntavaalien osalta, tai edes vaalien väälillä. Nimittäin, jos kansa ei kykene ymmärtämään valintojensa vaikutuksia, miten näitä valintoja voidaan perustella tai legitimoida?
Kyllä suorassa demokratiassa ongelmia on, se on selvä asia, eikä se ole saumattomasti yhdistettävissä edustukselliseen demokratiaan. Siitä voisikin avata oman ketjunsa, koska aihe on ihan mielenkiintoinen, eikä tätä ketjua liioin kannata päästä (tätä enempää) rönysilemään.