Virkkunen sanoo:
"- Minun mielestäni on merkittävä voimavara monille kouluille, että koulussa on maahanmuuttajaoppilaita. Koska tulevaisuuden maailma on globaali, on tärkeää että ihmiset kasvavat myös monikulttuurisuuteen. Käsittääkseni useat rehtorit näkevät tämän voimavarana, Virkkunen sanoi."
Ihan täyttä paskaa. Tulevaisuuden (?) globaalilla maailmalla ei ole mitään tekemistä niiden keskiaikaisten takapajuloiden kanssa, mistä nämä "voimavarat" meitä saapuvat rikastuttamaan. Jos joku pikkutyttö pääsee pakolaisena Suomeen vaikkapa Somaliasta ja näin kenties välttyy ympärileikkaukselta, AK-47:n luodilta, kivitystuomiolta ja/tai elävältä hautaamiselta, se on hyvä juttu. Oikeasti. Mutta on ihan turha teeskennellä, että se jotenkin rikastuttaisi meitä. Kyllähän sen paskan voi nähdä vaikka iPhonella BBC:n sivuilta, että miten siellä paistetaan jotain mamman pureskelemia jauhoja saviuunissa, kun ukko räiskii kylänraitilla ilmaan vanhalla neukkukiväärillään.
"... Käsittääkseni useat rehtorit näkevät tämän voimavarana, Virkkunen sanoi."
Monikultturinen rikkaus voi - kouluympäristössä pysyäksemme - tarkoittaa esimerkiksi tätä: Omassa opinahjossani (korkeakoulu) kurssikaverina oli yksi espanjalainen, yksi italialainen ja pari itävaltalaista. Yhden kurssin veti jenkki, toisen taas arabilähtöinen muslimi ja tohtorismies. Oli tunne, että jokaisella on jotain annettavaa ja saatavaa. Oli tunne, että monikulttuurisuus oli rikkaus. Oli tietty taso, yhteiset pelisäännöt ja keskinäinen kunnioitus.
On ihan selvää että jotain ala-astetta ja korkeakoulua ei voi verrata keskenään, ja jossain ne tohtorismiehet pitää peruskouluttaa. Monikulttuurisen rikkauden varjolla ei kuitenkaan pitäisi antaa yhtään löysää esim. työrauhan ja sääntöjen suhteen. Kun muutaman vuoden kuluttua laitan esikoistyttäreni kouluun, en haluaisi kuulla että laskut jäivät tunnilla laskematta kaikilta kun luokat pojat kieltäytyivät tottelemasta naisopettajaa.