Täytyy tulla näin hieman myöhässä nostamaan miehekkäästi käsi pystyyn virheen merkiksi. Olin nimittäin yksi niistä, joka oli USA-peliin lähdettäessä laittamassa Joensuuta poppariosastolle. No, kaveri pelasi ja teki kaksi maalia - nyt ollaan välierissä. On se näköjään hyvä, etten se ole minä, joka tekee peluutuspäätökset tuollapäin.
Joensuusta vielä sen verran, että nyt oli nähtävissä ensimmäistä kertaa sitä Joensuuta, joka oikeasti ajattelee kentällä eikä pelkästään koohota ympäriinsä. Tietenkin koohotuskin ja vastustajien jatkuva ajelu on myöskin ihan käytännöllistä, mutta tuolla tavalla pelatessa Joensuu on auttamatta hyvin jäähyherkkä pelaaja. Puolivälieriin oli Joensuu ilmeisesti oppinut katsomokomennuksen kautta, ettei typeriä hyökkäyspään jäähyjä sovi ottaa, ja pudotti innokkuuttaan yhdellä pykälällä. Tuloksena tästä oli sitten nuo kaksi maalia ja muutenkin paljon fiksumpaa pelaamista kiekon kanssa. Mieleen jäi mm. pari erittäin hyvää syöttöä/dumppikiekkoa USAn puolustuslinjan taakse. Ehdottomasti paras peli mitä olen mieheltä nähnyt. Nyt sopii vain toivoa, että sama lento jatkuu, eikä tuohon jäähyherkkään kaveriin olisi enää paluuta.
Ykköskentästä ja Koivusta varsinkin on kirjoitettu kaikki, mitä kirjoitettavissa on. Aivan huikeaa pelaamista. Mäenpää-Hietanen pariskuntakin pelasi hienosti hyökkäyspäässä, vaikkei ihan samanlaiseen siniviivan dominointiin pystyttykkään, kuten USA:n parhaat miehet. Puolustuspäässä jälleen välillä vähän alakynnessä, mutta ihan niin kauheata jännäkakkaa ei housuista haistanut aiempaan verrattuna.
PIG oli parempi, ja varsinkin Granlund oli paremmalla jalalla liikenteessä, mutta ei se vieläkään ole riittävän hyvä. Toivotaan, että eurokiekko-vastustajaa vastaan kolmikko syttyy taas pelaamaan omalla tasolla, sillä muuten ei ole asiaa ole kentälle. Se nähtiin puolivälierän päätöserässä.
Väänänen ja Järvinen on kyllä ehdottomasti Suomen paras pakkipari. Väänänen on jopa kiekollisena varma, vaikka äijän selkeät vahvuudet onkin puolustusosastolta. Järvisestä tykkään kisojen edetessä vain enemmän ja enemmän. Ei kumartele ketään, ja antaa maalin edessä hyvin myllyä. Erittäin hieno mies!
Kukkonen-Jaakola parilta hieman nihkeämpi esitys, muttei siltikään mikään katastrofaalinen. Osasivat jopa avata. Paitsi Kukkonen kerran.
Mutta nyt loppuu turha lätinä vanhasta pelistä. Luotto Suomen joukkueeseen oli kyllä koetuksella ennen puolivälieriä, mutta tuo upea taistelu toi kyllä tuon luottamuksen takaisin korkojen kera.