Suomella nyt tälle vuodelle MM-kulta, U20 MM-kulta, naisetkin hetken mestareina ja suomipoika ehkä kovin ehdokas Conn Smytheen. On ollut huonompiakin kiekkovuosia. Vuoden urheilija- ja urheiluhetkiäänestykseen on nyt aikalailla kova tykitys kiekkokaukalosta tulossa.
Kun katseli näitä viimeisiä pelejä niin voitontahto ja joukkueen eteen tekeminen ratkaisi, jota kontrolloi rosteriin sopiva pelitapa. Vaikka Ruotsi ja Venäjä olivat ns. "stacked" NHL-miehillä niin silti viisikkopeli voittaa yksilöt. Kanadakin jäi ehkä vähän sille ekan erän vaihteelle, että hei tämä riittää. Lopussa heilläkään ei ollut mitään mielikuvitusta ja suunnitelmaa (voi sitä sanoa pelikirjaksikin) millä Suomen tiivis puolustus ohitetaan. Sitä perussimppeliä pucks to the net menoa vaan. Venäjäkin (kuten Kanada) vain piti kiekkoa lopussa eikä voinut laukoa koska blokataan, ja maalinedusmies on sidottu. Jäljelle jää vain mahis siirrellä kiekkoa ulkopuolella.
Suomella oli pari äijjjjää blokkaamassa kuteja, mailat syöttölinjoilla ja muutenkin hyvää mailahäirintää, pakit oikeassa paikassa maaliin ja maalinedusvastustajaan nähden. Olihan tuo niin vitun klinikka kuin olla ja voi miten turnauspeliä pelataan. Jalonen on kyykyttänyt kaikki vastustajan valmentajat nyt aika tylysti. Ja tykkäsin niin helkkaristi kun laittoi Kasken ampumaan rankin. Kaverilla ollut vähän hankala turnaus, mutta tiedetään vahvuudet ja se oli senteistä kiinni ja Murray olisi näyttänyt aseettomalta siihen maaliin jos olisi mennyt. Ihan tolkuton buusti joukkueelle tuollainen että "hei, me luotetaan teihin".
Hyökkäyspelissä oli niin vahvaa kulmamyllyä että oksat pois. Upea nähdä noita toisen erän pitkiä hyökkäyksiä kun vastustajan miljoonakalusto on aivan kassalla, väsynyt ja epätietoinen että mitä pitäisi tehdä. Toki Suomikin oli samanlaisessa Kanadan mankelissa pari kertaa. Siellä EHT-janarit vaan grindaa kulmissa vaihdosta toiseen. Sitten jotkut Pesosen pommit NHL-körmyihin, Kapon kynät ja hankkii jäähyjä ja teki maalipaikkoja (vaikkei tullutkaan pisteitä enää lopussa), joku Kiviranta millä draivilla painoi kiekon päätyyn ja pakkien ohi ekana kiekkoon, tai Savinaisen kaksinkamppailut. Anttilan maalit oli jotenkin ihmeellisiä, ei koskaan mikään täydellinen veto, mutta joskus sellainen yllättävä ropelli on nykyveskalle paha lukea kun kiekko ei mene ehkä sinne minne mokke sen luki menevän.
En tiedä, paljon jää sanomatta mm. miten pakit rytmittää ja lähti paineen alta pois kuin ei olisi mikään mutta olihan tämä näytös kaikin puolin. Huhhuh.