MM 2017: Suomi

[Robu]

Otan vähän kiinni maalivahtitilanteesta, joka on melko mielenkiintoinen. Säteri tosiaan pelasi Sloveniaa vastaan itsensä ulos näistä kisoista aikalailla. Itse en ainakaan peluuttaisi kaveria enää. Korpisalokaan ei ole vakuuttanut tähän mennessä, mutta todennäköisesti tulee olemaan se puolivälierämaalivahti, mikäli sinne asti päästään.

Itse kuitenkin kokeilisin vielä Ortiota Norjaa vastaan. Vai onko kolmas maalivahti kisoissa vain loukkantimistilanteita varten? Kolme maalivahtia sinne on otettu, joista kaksi ensimmäistä ei missän vaiheessa ole vakuuttaneet. Suomen mahdollisuudet ovat mielestäni aika pitkälti maalivahdista kiinni, kun mikään muun ei näytä onnistuvan. Ortio maaliin Norjaa vastaan ja vakuuttaessaan pelaa pelit oikeastaan loppuun ellei sitten sulaisi Sveitsiä tai Kanadaa vastaan. Siinä tapauksessa Korpisalolla loppuun. Toivon, että tuo Ortio-kortti katsottaisiin.

 

[Aleksandros]

Otan vähän kiinni maalivahtitilanteesta, joka on melko mielenkiintoinen. Säteri tosiaan pelasi Sloveniaa vastaan itsensä ulos näistä kisoista aikalailla. Itse en ainakaan peluuttaisi kaveria enää. Korpisalokaan ei ole vakuuttanut tähän mennessä, mutta todennäköisesti tulee olemaan se puolivälierämaalivahti, mikäli sinne asti päästään.

Itse kuitenkin kokeilisin vielä Ortiota Norjaa vastaan. Vai onko kolmas maalivahti kisoissa vain loukkantimistilanteita varten? Kolme maalivahtia sinne on otettu, joista kaksi ensimmäistä ei missän vaiheessa ole vakuuttaneet. Suomen mahdollisuudet ovat mielestäni aika pitkälti maalivahdista kiinni, kun mikään muun ei näytä onnistuvan. Ortio maaliin Norjaa vastaan ja vakuuttaessaan pelaa pelit oikeastaan loppuun ellei sitten sulaisi Sveitsiä tai Kanadaa vastaan. Siinä tapauksessa Korpisalolla loppuun. Toivon, että tuo Ortio-kortti katsottaisiin.

Ortio-kortti olisi jo sikäli aika epätoivoinen, että hän on viimeksi pelannut harjoitusleiriviikolla 3. Ei saanut peliä alle edes EHT-turnauksessa ennen kisoja. Tässä mielessä on aika selvää, että Ortio on kisoissa maskottina ja ilman mahtisulamisia Korpisalolla mennään turnauksen loppuun asti.

Sinänsä olen kanssasi samaa mieltä suomalaismaalivahtien otteista tässä turnauksessa.

 

[adolf]

Tuosta Kemppaisen ketjusta voisi minusta ihan mainiosti tehdä vaan puhtaan shutdown ketjun koska ei mikään osoita että ne tuosta olisivat sen enempää maalipaikkoja luomassa. Homma kuitenkin toimii ihan hyvin puolustussuuntaan niin sen vuoksi Pulju pois siitä ja joku puolustavampi jätkä siihen mukaan, esim Pihlström. M.Aaltosen ympärille voisi sitten koota sen 2. ketjun. Huono vaan on se että kun kamalan ohkasella mennään mitä tulee maalintekoon kykeneviin pelaajiin että ketäs sitten laidoille? Ehkä tuon ykkösen hajottamista voisi sitten vielä harkita tai jotain, mutta onpahan kyllä kamalan levällään pakka vielä tässäkin vaiheessa. Ahon siirtäminen keskelle ei myöskään olisi mikään ihan mahdoton ajatus. Tietysti ei tuota ketjukarusellia nyt ihan loputtomiinkaan voi vetää...

 

[Jupe#16]

Otan vähän kiinni maalivahtitilanteesta, joka on melko mielenkiintoinen. Säteri tosiaan pelasi Sloveniaa vastaan itsensä ulos näistä kisoista aikalailla. Itse en ainakaan peluuttaisi kaveria enää. Korpisalokaan ei ole vakuuttanut tähän mennessä, mutta todennäköisesti tulee olemaan se puolivälierämaalivahti, mikäli sinne asti päästään.

Itse kuitenkin kokeilisin vielä Ortiota Norjaa vastaan. Vai onko kolmas maalivahti kisoissa vain loukkantimistilanteita varten? Kolme maalivahtia sinne on otettu, joista kaksi ensimmäistä ei missän vaiheessa ole vakuuttaneet. Suomen mahdollisuudet ovat mielestäni aika pitkälti maalivahdista kiinni, kun mikään muun ei näytä onnistuvan. Ortio maaliin Norjaa vastaan ja vakuuttaessaan pelaa pelit oikeastaan loppuun ellei sitten sulaisi Sveitsiä tai Kanadaa vastaan. Siinä tapauksessa Korpisalolla loppuun. Toivon, että tuo Ortio-kortti katsottaisiin.

Täytyy kuitenkin vähän puolustella Säteriä, että aika kettumaiseen paikkaan Marjamäki hänet laittoi: pari viikkoa edellisestä pelistä ja vastassa tiedettiin olevan joukkue, joka tuskin tulee laukomaan paljon mutta kuitenkin pääsee muutamaan hyvään tekopaikkaan. Lisäksi kun tiedettin Suomen joukkueen pelanneen niin armottoman paskasti ensimmäiset pelit, että tappio olisi tiennyt periaatteessa putoamista jatkosta ja pelaajien joutumista sotaoikeuteen maanpettureina niin kyllä siinä paineita olisi ollut aika monelle maalivahdille En usko, että kaikki muutkaan maalivahdit olisivat sitä painetilannetta kestäneet. Itse en ainakaan tuon ottelun perusteella lähtisi tuomitsemaan Säteriä huonoksi maalivahdiksi! Toki huippuveska olisi pelannut paremmin.

 

[Robu]

Täytyy kuitenkin vähän puolustella Säteriä, että aika kettumaiseen paikkaan Marjamäki hänet laittoi: pari viikkoa edellisestä pelistä ja vastassa tiedettiin olevan joukkue, joka tuskin tulee laukomaan paljon mutta kuitenkin pääsee muutamaan hyvään tekopaikkaan. Lisäksi kun tiedettin Suomen joukkueen pelanneen niin armottoman paskasti ensimmäiset pelit, että tappio olisi tiennyt periaatteessa putoamista jatkosta ja pelaajien joutumista sotaoikeuteen maanpettureina niin kyllä siinä paineita olisi ollut aika monelle maalivahdille En usko, että kaikki muutkaan maalivahdit olisivat sitä painetilannetta kestäneet. Itse en ainakaan tuon ottelun perusteella lähtisi tuomitsemaan Säteriä huonoksi maalivahdiksi! Toki huippuveska olisi pelannut paremmin.

En sanonutkaan Säteriä huonoksi maalivahdiksi, mutta vaikeaa on löytää syitä peluuttaa häntä enää. Ehkä sitten, jos Ortiota ei kokeilla, niin Säterille voisi antaa vielä yhden mahdollisuuden. Turnaukset on lyhyitä ja raakoja ja jos ei kakkosmaalivahti pysty nopeasti näyttää hyvyyttään ei sellaisia paikkoja enää välttämättä tule.

 

[Aleksandros]

Peli on ollut epävarmaa. Hyökkäyspeli usein toivottaman hidasta, jossa viivelähdöillä pusketaan väkisin vastustajan pakettiin. Maalipaikoille ei siten päästä.

Heikkoja maita vastaan peli on ollut aivan samanlaista niin kauan kuin muistan. Ne makaavat trapissa ja keskittyvät laadukkaaseen PAPP:iin. Mitään järkeä tuohon ei ole puskea alivoimaisena, vaan tasavoimaisena viivelähdön avulla. Vaikka kiekko joudutaankin yleensä lyömään päätyyn, päästään sinne täydellä miehityksellä ja toivottavasti kovilla vauhdeilla. Kovia maita vastaan tilanne muuttuu ja pelin luonnollinen virtaus synnyttää enemmän riisto- ja nopeiden kääntöjen paikkoja, kun molemmat hyökkäävät.

Fakta on myös, että tässä turnauksessa on tasan yksi erä, jossa Suomi ei tehnyt yhtään (!) viivelähtöä. Se oli Tsekki-pelin toinen erä. Ei liene sattumaa, että Suomelta puuttui täydellisesti hyökkäyspeli koko erässä.

 

[adolf]

Heikkoja maita vastaan peli on ollut aivan samanlaista niin kauan kuin muistan. Ne makaavat trapissa ja keskittyvät laadukkaaseen PAPP:iin. Mitään järkeä tuohon ei ole puskea alivoimaisena, vaan tasavoimaisena viivelähdön avulla. Vaikka kiekko joudutaankin yleensä lyömään päätyyn, päästään sinne täydellä miehityksellä ja toivottavasti kovilla vauhdeilla. Kovia maita vastaan tilanne muuttuu ja pelin luonnollinen virtaus synnyttää enemmän riisto- ja nopeiden kääntöjen paikkoja, kun molemmat hyökkäävät.

Fakta on myös, että tässä turnauksessa on tasan yksi erä, jossa Suomi ei tehnyt yhtään (!) viivelähtöä. Se oli Tsekki-pelin toinen erä. Ei liene sattumaa, että Suomelta puuttui täydellisesti hyökkäyspeli koko erässä.

Minkä vuoksi sitten Sloveniaa vastaan kaikki Suomen päädyssä pelatut kulmarallit päättyivät siihen kun Suomi 1. erän jälkeen luopui niiden viivelähtöjen käytöstä? Peliä alettiin kiekonriiston jälkeen kääntämään keskialueelta heti Slovenian päätyyn jolloin vastassa ei ollut hyvin arganisoitua viisikkoa. Tämän vuoksi peli pysyikin pääasiassa vain Slovenian päädyssä. Minun silmääni oli ainakin ihan oikeaa reagointia että niistä viivelähdöistä luovuttiin. En ymmärrä peliä kovin paljoa mutta on se minusta nyt kuitenkin niin että vaikka varmasti niille viivelähdöille on oma paikkansa ja aikansa, niin ei ne nyt kuitenkaan ole asia johon pitää hirttäytyä kiinni. Siitä todisteena oli eilinen 1. erä jossa Suomi haki liian usein niitä viivelähtöjä ja semmoisissakin paikoissa joissa se oli ihan turhaa. Tämän seurauksena Slovenia pääsi riistämään kiekkoa jo Suomen päädyssä ja tuli typeriä harhasyöttöjä joista Slovenia sai pitkiä päätypelejä. Vähän liian pitkälle on ajoittain Suomessa minusta menty tuossa viivelähtöjen laskemisessa.

 

[Ekonyymi]

Seuraatko edes jääkiekkoa? Koska tällä hetkellä haukut suomen juniorituotantoa, joka on juuri lähtenyt uuteen nousuun ja saadaan taitavia pelaajia, jotka menee NHL ykköskierroksilla. Aikaisemmin meiltä tuli juuri näitä 3-4 kentän jätkiä, jotka kyllä taistelee, repii ja raastaa, mutta ei ne osaa maaleja tehdä tai hyökätä sen kummemmin.

Aika absurdia luulla, että tämä huono menestys johtuisi jotenkin meidän juniorituotannosta ja mitä siellä opetetaan. Kyllä tässä on ihan kyse valmentajan paskuudesta, jonka takia pelaajat näyttää huonommilta mitä ne on ja samalla on mentaalipuoli aivan retuperällä ja ei taistella sen takia.

Ja MM-kisat menettää hohtoaan. Nämäkin kisat olisivat aivan älyttömästi kiinnostavammat jos siellä olisi pelaamassa pelkästään Laine. Puhumattakaan kumppaneista Ristolainen, Barkov, Granlundit, Koivu jne jne. Nää kisat on vaan joka vuosi ja noi pelaajat ehtii niihin myöhemminkin. Jos kisat taas pelattaisiin edes joka toinen vuosi, niin varmasti tulisi porukka mukaan innokkaammin. Se ei taas ole iihf kannalta fiksua, koska rahaa tulee näinkin ihan perkeleesti

Ehdin jo mielessäni kompata Kimmo Stasin tuntemuksia kunnes näin vastineesi. En minä huomannut, että KS olisi moittinut Suomen junnutoimintaa. Eli jatkan komppaamista.

Jääkiekko on NHL'n dominanssin johdosta muuttunut enemmän yksilöurheiluksi. Erilaiset henkilökohtaiset saavutukset ja tilastot kiinnostavat pelaajia ja seuraajiakin enemmän kuin joukkueen menestys. Vasta Stanley cupin loppuvaiheessa joukkueilla alkaa olla jotain merkitystä.

Tällainen yksilön korostaminen ja ns. oman edun ajaminen ajaa ohi maajoukkueen edun, jos ne ovat ristiriidassa. Maajoukkueesta kieltäydytään milloin mistäkin syystä. Vain ne, jotka arvelevat hyötyvänsä leijonapaidasta tulevat mukaan tai ne jotka ovat vielä ns. vanhan liiton edustajia. Näistä sitten valmentajan tehtävä on ottaa irti, mitä osaa ja saa. Eli Päätalon sanoin: se on tuurissa kenelle iso k***ä kasvaa.

 

[RockTheRink]

Joukkueessa on henkinen kipsi päällä, joka ei ole tuntematon psykologinen ilmiö varmaan kellekään joka näitä turnauksia on pidempään seurannut. Yksinkertaistaen tuntuu menevän niin, että kun henkinen kipsi on päällä, jokainen mahdollisuuskin on uhka. Tämä näkyy erityisesti silloin, kun lähdetään otteluun ennakkosuosikkina, tai kun pelataan johtoasemassa. Pelaajat pelaavat alle oman tasonsa, päätä lyhyempänä. Hermostuneet suoritukset johtavat virheisiin, ja ehkäisevät vastaavasti hienot suoritukset missä pelaaja ylittää itsensä. Käytännössä koko pelivarmuuden yksinkertaisista syötöistä lähtien. Taklaukset loistavat poissaolollaan, sen sijaan Leijonat ovat lentelevät jäällä nurinniskoin jopa Slovenian toimesta. Maalinteko on vaikeaa.

Silloin, kun on päällä voittava flow, jokainen uhkakin on mahdollisuus. Pelaajat kasvaa taas päätä pidemmiksi. Pelin sisällä noustaan tasoihin ja ohi. Johtoasemassa pelataan itsevarmasti ja hötkyilemättä. Nähdään huikeita ja röyhkeitäkin yksilösuorituksia. Ehkä jääkiekko ei ole momentum game pelkästään pelin sisällä, vaan momentumit voivat käsittää useita pelejä, tai jopa turnauksia? Puhutaan voittamisen ja häviämisen kulttuurista.

Tässä turnauksessa kaikki kipsin ainekset ovat olleet sekoittumassa. Pelaajilla ei ole vielä kehittynyt luottoa valmennusta kohtaan. Kaikki olivat varmasti tietoisia miten Marjamäellä on toistaiseksi sujunut, eli aivan väärällä jalalla on homma lähtenyt liikkeelle. Lukuisat kieltäytymiset, maalivahdit joilla ei arvokisakokemusta ole. Pelaajat tietävät itsekin että nyt ei ole nimivahva nippu kasassa.

Mistä voittavan flown saisi päälle? Mistä se on aiemmin tullut? Yleensähän kisoissa joku pelaaja on alkanut tehoilemaan tai huikeita otteita esittämällä noussut lehdistön lemmikiksi. Granlund -11 veti kanin hatusta, ja finaalissa riepoteltiin Ruotsia miten haluttiin. PuLaAho junnukisoissa teki joka pelissä uhasta mahdollisuuden. Nuo on tietysti äärimmäisiä esimerkkejä, auttaa jo ihan älyttömästi jos edes yksi pelaaja tehoilee tai molari pelaa todella hyvää peliä.

Seuraavissa peleissä kipsi pitäisi kääntää flowksi. Marjamäen tehtävä on edesauttaa asiaa, pelaajista on jonkun noustava esiin. Vaikka edes ajelemaan äijiä seinille jos ei muuta. Tällä hetkellä porukka on niin jäässä, että suhtaudun tähän epäillen. Edes kapteeni ei ole ollut pelikuntoinen. Norja ja Sveitsi pelissä jos nähtäisiin pari erinomaista suoritusta johtavilta pelaajilta, voitaisiin saada boostia voittaa Kanada alkusarjassa. Tämä puolestaan voisi antaa itseluottamusta jopa mitaliin asti.

 

[Kiekura]

Ehdin jo mielessäni kompata Kimmo Stasin tuntemuksia kunnes näin vastineesi. En minä huomannut, että KS olisi moittinut Suomen junnutoimintaa. Eli jatkan komppaamista.

Jääkiekko on NHL'n dominanssin johdosta muuttunut enemmän yksilöurheiluksi. Erilaiset henkilökohtaiset saavutukset ja tilastot kiinnostavat pelaajia ja seuraajiakin enemmän kuin joukkueen menestys. Vasta Stanley cupin loppuvaiheessa joukkueilla alkaa olla jotain merkitystä.

Tällainen yksilön korostaminen ja ns. oman edun ajaminen ajaa ohi maajoukkueen edun, jos ne ovat ristiriidassa. Maajoukkueesta kieltäydytään milloin mistäkin syystä. Vain ne, jotka arvelevat hyötyvänsä leijonapaidasta tulevat mukaan tai ne jotka ovat vielä ns. vanhan liiton edustajia. Näistä sitten valmentajan tehtävä on ottaa irti, mitä osaa ja saa. Eli Päätalon sanoin: se on tuurissa kenelle iso k***ä kasvaa.

Tälle on omakin keskustelu, että miksi kieltäydytään. Voit sinne mennä lukemaan perusteluja.

 

[Aleksandros]

Minkä vuoksi sitten Sloveniaa vastaan kaikki Suomen päädyssä pelatut kulmarallit päättyivät siihen kun Suomi 1. erän jälkeen luopui niiden viivelähtöjen käytöstä? Peliä alettiin kiekonriiston jälkeen kääntämään keskialueelta heti Slovenian päätyyn jolloin vastassa ei ollut hyvin arganisoitua viisikkoa. Tämän vuoksi peli pysyikin pääasiassa vain Slovenian päädyssä. Minun silmääni oli ainakin ihan oikeaa reagointia että niistä viivelähdöistä luovuttiin. En ymmärrä peliä kovin paljoa mutta on se minusta nyt kuitenkin niin että vaikka varmasti niille viivelähdöille on oma paikkansa ja aikansa, niin ei ne nyt kuitenkaan ole asia johon pitää hirttäytyä kiinni. Siitä todisteena oli eilinen 1. erä jossa Suomi haki liian usein niitä viivelähtöjä ja semmoisissakin paikoissa joissa se oli ihan turhaa. Tämän seurauksena Slovenia pääsi riistämään kiekkoa jo Suomen päädyssä ja tuli typeriä harhasyöttöjä joista Slovenia sai pitkiä päätypelejä. Vähän liian pitkälle on ajoittain Suomessa minusta menty tuossa viivelähtöjen laskemisessa.

Pitäisi katsoa peli uudelleen, jotta voisin ottaa tähän kysymykseen tarkasti kantaa. Ainahan ykkösprioriteettina on lähteä nopeasti ja vastustajan karvatessa syvältä tämä on usein pakkokin tehdä.

Muistutan kuitenkin, että eilen ensimmäinen erä meni Suomelle maalipaikkojen valossa aivan pystyyn. Kaksi seuraavaa erää olivat tasaisempia tässä valossa. Eli tuo "nopea" pelaaminen tuotti vastustajalle vähintään yhtä paljon maalipaikkoja Suomen maalipaikkamäärän samalla laskiessa (tasakentällisin).

Viivelähtöihin ei tarvitse hirttäytyä, mutta ne ovat se tärkein osa Suomen peliä, joka poikkeaa siitä nopeasta pystysuunnan koohotuksesta, josta viimeiset reilu kymmenen vuotta on yritetty päästä eroon. Siksi ne toimivat mainiona indikaattorina siitä, miten maltilla ja fiksusti on pelattu. Lisäksi tässä keskustelussa pitää muistaa, että harvemmin itse viivelähtö on se perkele, vaan yleensä ongelma on vain siinä, että se toteutetaan huolimattomasti, liian kiireellä tai/ja epäorganisoituneesti.

Minä en pysty montaakaan tilannetta palauttamaan turnauksessa mieleeni, jossa olisin valitellut sitä, ettei Suomi lähtenyt heti pystyyn, vaan palautti maalin taakse. Sen sijaan joka pelissä on ollut minimissään kymmenen tilannetta, jossa fiksumpaa olisi ollut palauttaa se kiekko sinne maalin taakse. Siinä mielessä Suomi on mieluummin hyökännyt liian "nopeasti", eli todellisuudessa hitaasti, kuin liian "hitaasti".

 

[Rannari]

Heikkoja maita vastaan peli on ollut aivan samanlaista niin kauan kuin muistan. Ne makaavat trapissa ja keskittyvät laadukkaaseen PAPP:iin. Mitään järkeä tuohon ei ole puskea alivoimaisena, vaan tasavoimaisena viivelähdön avulla. Vaikka kiekko joudutaankin yleensä lyömään päätyyn, päästään sinne täydellä miehityksellä ja toivottavasti kovilla vauhdeilla. Kovia maita vastaan tilanne muuttuu ja pelin luonnollinen virtaus synnyttää enemmän riisto- ja nopeiden kääntöjen paikkoja, kun molemmat hyökkäävät.

Fakta on myös, että tässä turnauksessa on tasan yksi erä, jossa Suomi ei tehnyt yhtään (!) viivelähtöä. Se oli Tsekki-pelin toinen erä. Ei liene sattumaa, että Suomelta puuttui täydellisesti hyökkäyspeli koko erässä.

Eilisen pelin perusteella viivelähdöt olivat Suomen pelin tuho. Mitä hitaammin ja kontrolloidummin yritettiin lähteä liikkeelle , sitä paremmin Slovenia ohjasi pelin kulkua.

 

[CuJo#31]

Eilisen pelin perusteella viivelähdöt olivat Suomen pelin tuho. Mitä hitaammin ja kontrolloidummin yritettiin lähteä liikkeelle , sitä paremmin Slovenia ohjasi pelin kulkua.

Totta kai. Viivelähdön aikanahan Slovenia kerkesi ryhmittäytyä viiden miehen keskialueen sumppuun. Varsinkin Slovenian kaltaisia sumputtajia vastaan pitäisi alusta asti käyttää hyökkäävämpää taktiikkaa.

 

[Jupe#16]

Suomen joukkue toimii tällä hetkellä joiden yksilöiden avulla mutta ketjukemioista ei juurikaan voida puhua ainakaan hyökkäyssuuntaan pelattaessa, no ehkä Savinasen kentässä on vähän yritystä. Rantanen tällä hetkellä, Osala alkupeleissä, Aho alkupelissä ja Pulju Ranskaa vastaan olivat valopilkkuja. Pakit ovat myös samaa tasoa ja Honka jossa olisi aineksia kiekolliseksi liideriksi kuskailee kiekkoa aina liian kauan kauan ja hyviä hyökkäyksiinlähtöjä menetetään. Toki on hienoa, että lahjakkuutta löytyy mutta voisi sitä käyttää myös joukkueen hyväksi.

Aho on teki eilen ratkaisumaalin mutta on ollut peleissä muuten aivan pihalla, huolimatonta ja epätyypillistä peliä Sebulta mutta pitkä kausi vienyt mehut. Filppula...joo näkyy välillä kentällä mutta menettelee kiekkoja, ottaa jäähyjä eikä puolustussuuntaankaan ole korvaamaton. Pitkä kausi myös hänellä alla ja pelaa nyt liian isossa roolissa. Kemppaisen ja Pyörälän peli hyökkäyssuuntaan on heikkoa eikä eri tahdissa oleva ja epävarma Pulju auta sitä yhtään. Ehkä se Pihlström voisi tuoda jotain ketjun peliin kun Juhamattikaan ei oikein soveltunut tuohon ketjuun. Jos Pyörälästä haluttaisiin saada enemmän irti niin silloin ovoisi kokeilla jotain hyökkäävämpää kenttää. Uskon, että Spedellä olisi kyllä enemmän annettavaa myös hyökkäyspelin suhteen.

Neloskenttä pelaa 0-0 ja sen pitäisi riittää. Tosin painetta ja taklauksia pitäisi myös saada vastustajille mutta onko esim. Osalan eväät jo syöty? Jos näin on niin pitäisikö Osalan miettiä vähän muutosta harjoittelun suhteen jos haluaa MM-kisoissa joskus pärjätä paremmin? Nyt taitaa kunto riittää lähinnä sarjakauden loppuun asti eikä siinä mitään väärää ole jos se riittää pelaajalle itselleen, eväitä olisi kuitenkin paljon parempaan myös maajoukkuetasolla. Hännikäinen on ollut kyllä pettymys eikä sitä yksi vaihto jossa pääsivät pyörittämään väsynyttä Slovenia-kenttää vähän aikaa ja maali muuta miksikään. Odotin häneltä selkeitä näyttöjä joilla toisi jotain lisäarvoa joukkueelle mutta eipä sitä oikein ole tullut. Toki hän osaa luistella mutta that´s it. Lajunen pyörii siellä mukana mutta ei ole juurikaan antanut positiivisia näyttöjä eikä ollut ainakaan alkupelien perusteella ansainnut peliaikaansa ennen viltissä istunutta Sallista.

Pakisto lähentelee varmaan heikointa maajoukkuepakistoa MM-kisoissa koskaan. Jaakola olisi ansainnut poppariosaston paikan jo monta peliä sitten eikä Lajunenkaan ole kisojen 100 parhaan pakin joukossa. Ohtamaa pelaa sentään liikoja yrittämättä ja muodostaa Hongan kanssa ihan ok parin. Järvinen voi mennä ns. pieniä maita vastaan mutta liike ei riitä sitten oikein mihinkään. Lehtonen on pelannut ihan ok-kisat ja ollut positiivisimpia yllättäjiä. Hietanen ei ole loistanut mutta ei ole kyllä loistanutkaan. Puolustuksessa ei ole Hongan lisäksi siis yhtään oikeasti kiekollista pelaajaa vaikka Lehtonen sitä välillä yrittääkin. Aikalailla puukäsin on varustettu tämän joukkueen puolustus. Hietaselta ehkä odotettiin vähän enemmän pelaamista myös ylöspäin mutta aika laihaksi on jäänyt Hietasen pojan meriitit tässä vaiheessa.

Tämä Suomen peli näyttää osin vähän kuin Kärppien viime kauden peliltä eli ketjujen kemiat eivät toimi yhtään, pakit eivät osaa tehdä kiekolla mitään, joukkueessa on joku joka ottaa joukkueen reppuselkään raapimaan muutaman voiton heikompia vastaan, pakistossa koomailee Mikkola-Mäkelä-pakkipari eikä sitä voida hajottaa ym. ym. Voidaanko tästä päätellä, että kun Manner ohjasti oikeasti Kärppiä suurimman osan viime kautta niin että tämä Suomen joukkue on oikeasti Mikko Mannerin hallussa?

 

[adolf]

Samaa peliä olen katsonut kuin pari edeltävää. Suomi sai pelin hallintaansa paljon paremmin kun viivelähdöistä luovuttiin ja peliä alettiin kääntämään nopeasti ylöspäin.

 

[Tietotoimisto]

Eilisen pelin perusteella viivelähdöt olivat Suomen pelin tuho. Mitä hitaammin ja kontrolloidummin yritettiin lähteä liikkeelle , sitä paremmin Slovenia ohjasi pelin kulkua.

Nimenomaan juuri toisinpäin, ja tätä tukee pelistä kerätty datakin.

Suomen pelissä on selkeä korrelaatio. Mitä enemmän hyökätään viiveellä, sitä paremmin saadaan paine vastustajan päätyyn.

Nopea kääntöpeli toimi tällä joukkueella ollenkaan.

 

[Jupe#16]

Nimenomaan juuri toisinpäin, ja tätä tukee pelistä kerätty datakin.

Suomen pelissä on selkeä korrelaatio. Mitä enemmän hyökätään viiveellä, sitä paremmin saadaan paine vastustajan päätyyn.

Nopea kääntöpeli toimi tällä joukkueella ollenkaan.

Pitäisi olla vähän nopeajalkaisempia pelaajia niin ne käännötkin olisivat vähän vaarallisempia. Nyt siellä ei monia reagointikykyisiä ja nopeajalkaisia tai edes kohtuujalkaisia pelaajia juurikaan ole.

 

[adolf]

Nimenomaan juuri toisinpäin, ja tätä tukee pelistä kerätty datakin.

Pääsiskös tuota dataa lukemaan jostain?

 

[HMenthal]

Vähän on sellainen fiilis, että jaksaako kirjoittaa mitään, mutta kommentoidaan nyt jotain. Alkaa tunne häipymään itseltäkin, kun koko ajan painitaan samojen hommien parissa. Leijonilla sitä tunnetta ei ole ollutkaan, mikä johtuu paljolti pelikirjasta. Täysin riskitöntä robottikiekkoa, pelkkää tunnetonta suorittamista, missä on vaikea kuvitella yhdenkään pelaajan kehittyvän millään tavalla. Sääli, kun noita nuoriakin tuolla on mukana.

Heikkoja maita vastaan peli on ollut aivan samanlaista niin kauan kuin muistan. Ne makaavat trapissa ja keskittyvät laadukkaaseen PAPP:iin. Mitään järkeä tuohon ei ole puskea alivoimaisena, vaan tasavoimaisena viivelähdön avulla. Vaikka kiekko joudutaankin yleensä lyömään päätyyn, päästään sinne täydellä miehityksellä ja toivottavasti kovilla vauhdeilla. Kovia maita vastaan tilanne muuttuu ja pelin luonnollinen virtaus synnyttää enemmän riisto- ja nopeiden kääntöjen paikkoja, kun molemmat hyökkäävät.

Raporttien perusteella Norja dominoi peliä Sloveniaa vastaan, mutta Leijonat eivät tähän pystyneet. Jotain norjalaiset osaavat sitten varmaan tehdä toisin. Joskus aikanaan kotikisoissa Leijonat voitti Slovenian 12-0 ja vielä 2012 kisoissa Ranskan 7-1. Vanhalla muisti ulottuu vähän pidemmälle. Tosin tuossa nuo suuremmat voitot ovat.

Viivelähdössäkin on sellainen homma, että sen voi toteuttaa monella eri tavalla, hyvin ja huonosti. Minusta sellainen viivelähtö on täysin turha, jossa pakki kuskaa kiekkoa vähintään omalle siniselle ja etsii hyökkääjiä, jotka joutuvat himmaamaan, etteivät mene paitsioon. Lopulta on ihan sama, syöttääkö pakki vai ei, silti se kiekko dumpataan päätyyn. Ja kun hyökkääjillä ei ole vauhtia, saa vastustajan pakki aika rauhassa hakea kiekkoa päädystä. Olipas hyvää hyökkäämistä viiveellä, kun joudutaan jotain Sloveniaa vastaan dumppaamaan enemmän kuin että saisivat pelaamalla kiekon vauhdilla alueelle.

Monesti tuosta lähtee joko toivoton juokseminen kiekon perässä ja "epäpaineistus", kun ollaan myöhässä. Vähän voidaan päästä jopa kontaktiin kaverin kanssa ja hipaisemaan kiekkoa, mutta kun sitä riittävää tunnetta ja munaa ei touhussa ole, hävitään lopulta ne kaksinkamppailutkin. Tai sitten se aktiivinen kiekosta luopuminen johtaa siihen, että Leijonat ryhmittyy itse kiltisti träppiin odottelemaan Sloveniaa, joka tulee luistellen ja syötellen tuosta "träpistä" läpi!!!

Hullun vahvaa dominointia viivelähtöjen kanssa! Ja Sloveniaa vastaan.

Jos joudut dumppaamaan, silloin hyökkääjien on oltava pakosti menossa täysillä sinne päätyyn, jotta kerkiävät joko ekana, tai ajavat sen pakin pleksistä läpi, jotta voittavat kiekon. Ja tästä alkaa kulmapeli, joka päätyy toivottavasti maalintekopaikkaan jollain tavalla. Ja jos ei tule maalia, ollaan itse liikkeessä ja taas ekana irtokiekossa, tai vähintään antamassa järkyttävää painetta. Nyt tätä ei näy ollenkaan Leijonien pelissä. Ei ole tunnetta, ei ole mitään. Mikä tähän on johtanut? Seisominen siellä oman maalin takana, josta on seurannut huonoa hyökkäämistä. Ja heikkoa puolustamista.

Leijonien nopeat käännöt? Onko niitä edes olemassa?

 

[HMenthal]

Pitäisi olla vähän nopeajalkaisempia pelaajia niin ne käännötkin olisivat vähän vaarallisempia. Nyt siellä ei monia reagointikykyisiä ja nopeajalkaisia tai edes kohtuujalkaisia pelaajia juurikaan ole.

Ei tuo mistään pelaajien jaloista ole mielestäni kiinni. Eihän tuo pelitapa edes tuota paikkoja nopeisiin kääntöihin. Ja niitä pitäisi saada mielummin siellä lähempänä vastustajan maalia kuin omaa. Ei voi nopeat käännöt toimia ollenkaan, jos ei toimi oikein mikään muukaan.

 

[Tietotoimisto]

Pääsiskös tuota dataa lukemaan jostain?

Urheilulehti tarjoaa ilmaiseksi aika hyvin dataa jokaisen pelin jälkeen.

Parhaat esimerkit tästä kaikesta ovat eilinen peli, kun ensimmäisessä erässä luotiin viivelähtöillä jumalaton määrä maalipaikkoja. Sen jälkeen peli nopeutui ja maalipaikat vähenivät radikaalisti. Toinen hyvä esimerkki on Tsekki pelin toinen erä jolloin oltiii täysin purjeessa, kun ei hyökkätty ollenkaan viiveellä.

 

[Jupe#16]

Ei tuo mistään pelaajien jaloista ole mielestäni kiinni. Eihän tuo pelitapa edes tuota paikkoja nopeisiin kääntöihin. Ja niitä pitäisi saada mielummin siellä lähempänä vastustajan maalia kuin omaa. Ei voi nopeat käännöt toimia ollenkaan, jos ei toimi oikein mikään muukaan.

Näinhän se toki on mutta jos niihin tulisi edes sattumalta joku mahdollisuus niin kyllä niillä nopeammilla jaloilla olisi parempi mahdollisuus päästä vapaampiin paikkoihin.

 

[adolf]

Urheilulehti tarjoaa ilmaiseksi aika hyvin dataa jokaisen pelin jälkeen.

Parhaat esimerkit tästä kaikesta ovat eilinen peli, kun ensimmäisessä erässä luotiin viivelähtöillä jumalaton määrä maalipaikkoja. Sen jälkeen peli nopeutui ja maalipaikat vähenivät radikaalisti. Toinen hyvä esimerkki on Tsekki pelin toinen erä jolloin oltiii täysin purjeessa, kun ei hyökkätty ollenkaan viiveellä.

Ok, pitää jossain vaiheessa tutustua asiaan.

 

[HMenthal]

Urheilulehti tarjoaa ilmaiseksi aika hyvin dataa jokaisen pelin jälkeen.

Parhaat esimerkit tästä kaikesta ovat eilinen peli, kun ensimmäisessä erässä luotiin viivelähtöillä jumalaton määrä maalipaikkoja. Sen jälkeen peli nopeutui ja maalipaikat vähenivät radikaalisti. Toinen hyvä esimerkki on Tsekki pelin toinen erä jolloin oltiii täysin purjeessa, kun ei hyökkätty ollenkaan viiveellä.

En ole noita nähnyt, mutta täytyy tsekata.

Sellainen kysymys tuli vielä mieleen, että mitä Leijonien pelille tapahtuu, jos vastustaja ei anna mahdollisuutta viivelähtöihin?

 

[Tietotoimisto]

En ole noita nähnyt, mutta täytyy tsekata.

Sellainen kysymys tuli vielä mieleen, että mitä Leijonien pelille tapahtuu, jos vastustaja ei anna mahdollisuutta viivelähtöihin?

Suomea vastaan ei liiemmin olla ylipaineistettu, mikä on onni meidän kannaltamme. Se on kyllä myrkkyä tälle pakistolle.

Optimitilanteessa avaavalla pakilla on 3 syöttösuuntaa. Vastustajan tullessa päälle meidän pakki antaa yleensä syötön laiturille, joka survaisee kiekon vain keskialueelle. Aina laituri ei edes saa kiekkoa ulos alueelta, tämä on ongelma varsinkin 2. erässä kun kiekon kanssa ei päästä vaihtamaan. Tämä sitten johtaa väsyneiden miesten omanpään kulmapeliin.

Eli käytännössä ylipelaavaa karvausta vastaan joudutaan joko omanpään kulmapeliin tai kiekko luovutetaan suosiolla vastustajalle.

Toisaalta jos meillä olisi kiekollisesti taitavia pakkeja, niin ylikarvaamista vastaan pakki nostaa jalalla sen kärkikarvaajan ohi, jolloin saisimme jatkuvasti 4-3/3-2 ylivoimahyökkäyksiä. Valitettavasti meiltä ei kuitenkaan löydy yhtään pakkia, joka pystyisi jatkuvasti sen aktiivisen kärkikarvaajan ohittamaan.

Vastustajat eivät tätä vielä ole huomanneet, tai ainakaan vastustajien taso ei tuohon 60 minuutin prässiin ole vielä riittänyt. Kanada peli tulee olemaan mitä on, mutta eiköhän viimeistää QF vaiheessa vastustaja ole tuonkin tajunnut.